Arktisen ikiroudan sulaminen tuottaa monta uhkaa ihmiskunnalle – arviossa Tiina Raevaaran Polaaripyörre

Kuvat: Toni Härkönen / Like

Tiina Raevaara kirjoittaa jännityskirjoja, jotka eivät pysähdy tiukkoihin genrerajoihin. Niistä uusinta, Polaaripyörrettä (Like 2021), voi lukea monella eri tasolla, eivätkä ne kaikki ole pelkkää ajanvietettä eivätkä edes miellyttäviä.

Raevaara visioi tulevaisuutta, joka on jo täällä – tai korkeintaan vaaksan mitan päässä: aikaa, jossa lumi sulaa, epätoivo kasvaa ja nykypäivän tohtorioutolemmet huomaavat tilaisuuden tulleen edistääkseen omia maailmanlopun tavoitteitaan.

Tuon kaiken Raevaara kertoo hyvällä suomella, sujuvalla dialogilla ja tekstillä, joka vilisee viittauksia tieteeseen ja teknologiaan. Siinä auttaa hänen kotimaiseksi kirjailijaksi varsin ainutlaatuinen taustansa tiedetoimittajana, perinnöllisyysbiologina ja filosofian tohtorina.

Tällaiselle kirjailijalle Suomi vaikuttaa jo liian pieneltä pelikentältä.

Synkkä kuva tieteestä

Polaaripyörre sijoittuu Norjan hallinnoimille Huippuvuorille, jonne suomalainen Eerika on 9-vuotiaan Tuulikki-tyttärensä kanssa muuttanut ja pestautunut projektiavustajaksi laboratorioon. Sitä pyörittää valtameritutkija Kirsi, joka on myös Eerikan vuokraemäntä.

Eerikan ja Tuulikin menneisyydestä löytyy monenlaista hämäryyttä ja suoranaisia rikoksia. Raevaaran lukijoille tämä ei ole yllätys, sillä Polaaripyörre on itsenäinen jatko-osa hänen edelliselle romaanilleen Kaksoiskierre.

Vaikka aikaisempaa kirjaa ei olisi lukenut, Polaaripyörteessä saa vielä hyvin kiinni tapahtumista ja niiden taustoista.

Pian Huippuvuorten ikiroudasta paljastuu uhka, jonka karmeat seuraukset näkyvät ensimmäiseksi pienessä suomalaisryhmässä. Sekään ei estä Kirsin tieteellistä kunnianhimoa puhkeamasta täyteen kukkaan: juuri hän haluaa olla ensimmäinen, joka raportoi asiasta muulle tiedeyhteisölle – seurauksista viis.

Raevaara piirtää aika armottoman kuvan tieteentekijöistä, joiden moni yhä uskoo pohjimmiltaan pyrkivän vain yhteiseen hyvään ja koko ihmiskunnan parhaaseen.

Tieteessäkin todellisuus voi kuitenkin olla pelottelua, kiristystä, vaientamista ja ihmisten härskiä hyväksikäyttöä ilman mitään rajaa ja kontrollia.

Kylmän kautta elämään

Vielä pettävämmälle maaperälle siirrytään, kun Eerika hankkiutuu töihin Huippuvuorten venäläisalueella toimivaan Polar-Cryo-yhtiöön.

Kuten nimi vihjaa, yhtiö tutkii ihmisten pakastamista odottamaan uutta uljasta maailmaa ja kaikkien tautien nujertamista. Tällöin myös yrityksen säilömät ruumiit voitaisiin ”parantaa” ja herättää henkiin.

Kryoniikka eli syväjäädytys on jo ajatuksena hyvin ristiriitainen, eikä sen tieteellisestä perusoletuksesta ole mitään varmuutta.

Se kyllä tiedetään, että äkkikylmään esimerkiksi veden alle joutuneita henkilöitä on onnistuttu herättämään eloon jopa tuntikausia hukkumisen jälkeen. Näissä tilanteissa hyinen kylmyys voi suojella aivoja ja elimistöä lopulliselta kuolemalta.

Tiina Raevaara on sijoittanut purevimman tiedekritiikkinsä Polar-Cryon johtajan Paul Hadfieldin suuhun: ”Ihmiskunta ei ole kyennyt ratkaisemaan yhtään suurta ongelmaa. Ilmastonmuutos, luonnon sukupuuttoaalto, väestöräjähdys ja luonnon saastuminen – kaikki ne vain jatkuvat ja pahenevat. Tiedettäkin on käytetty väärin. Sitä on käytetty vain näiden ongelmien pahentamiseen.”

Icy Mary sivaltaa

Suomalaiskirjailijan käsissä kryoniikkalaitoksen operointi muuttuu lähes kauhukirjallisuudeksi. Se antaa odottaa suuria Polaaripyörteen jatko-osalta, sillä kirjan hieman väkinäinen loppuratkaisu jättää kaikki ovet auki tuleville tapahtumille.

Ei liene sattumaa, että yksi Polar-Cryon jäävesikylpyihin suostuvista testihenkilöistä on nimeltään Maria Zakharova.

Saman niminen on nyky-Venäjän ulkoministeriön vaaleatukkainen tiedottaja, joka julkisuudessa puolustaa kärkkäästi – ja jäisesti – isäntänsä ulkoministeri Sergei Lavrovin ja muun Kremlin kannanottoja ja sivaltaa niiden vastustajia.

Vuosi sitten helmikuussa Lavrov muuten ehdotti Norjalle konsultaatioita Huippuvuorten asemasta. Hän on myös ilmoittanut, että Venäjä aikoo lisätä läsnäoloaan saariryhmällä, joka kiinnostaa sitä myös sotilaallisesti. Siitäkin saadaan Polaaripyörteessä esimakua.

Kari Pitkänen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua