Kuva: Otto Virtanen / WSOY
KIRJAT | Rautavaaran kunta juhlistaa 150-vuotista taivaltaan tavallisten ihmisten kohtaloihin sukeltavalla romaanilla.
”Keskeisten hahmojen kautta käsitellään niin nälkävuodet, kulkutaudit, teollistuminen kuin muutkin yhteiskunnalliset muutokset.”
ARVOSTELU
Antti Heikkinen: Rautavaara
- WSOY, 2024.
- 402 sivua.
Antti Heikkisen Rautavaara (WSOY, 2024) edustaa uudenlaista ajatusta toteuttaa kunnan historiikki romaanin keinoin. Idea syntyi Rautavaaran kunnan silloisen kunnanjohtajan Henri Ruotsalaisen päässä, kun hän mietti miten saisi juhlistettua kunnan 150-vuotista taivalta nostamalla keskiöön aidot ja tavalliset rautavaaralaiset ihmiset. Jollain muulla tavalla kuin kronologisella tietokirjalla, jollaisia on tehty puolesta Suomen pitäjiä.
Vuonna 2018 Antti Heikkinen oli haastatellut Ruotsalaista Image-lehteen Rautavaarasta tekemäänsä juttua varten. Silloin kävi ilmi, että Heikkisellä on rautavaaralaiset juuret. Lukiessaan Heikkisen Einari-kirjaa Ruotsalainen oivalsi, että tämä olisi oikea ihminen kuvaamaan rautavaaralaista elämää savolaisen juurevalla ja humoristisella kirjoitusotteellaan. Ideasta syntyi fiktiivinen, yhden suvun vaiheiden kautta rautavaaralaiseen eloon ja sen historian oikeisiin käänteisiin pureutuva romaani. Erilainen kunnan juhlakirja.
Heikkinen sukeltaa kehittelemänsä suvun vaiheisiin nykypäivässä elävien hahmojen tekemällä sukututkimuksella, viimeisiä hetkiään elävien isovanhempien haastatteluilla ja tarinoiden käänteiden selvittelyllä. Sitten hän antaa vastauksia avoimiin kysymyksiin herättämällä eloon etusivuilla esitellyn sukupuun henkilöt ja käänteet keskeisimpien hahmojen nahoissa.
Keskiössä ovat isoäitiään Allia tämän viimeisinä viikkoina haastattelevan Kertun ja hänen tyttärensä Kreetan ohella muutama sukupolvi aiemmin Korkalaisen perheeseen ottotyttäreksi ja piiaksi otettu Hilda Mikontytär ja hänen poikansa Tuomas, joka käy Amerikassa asti rakentamassa parempaa elämää ja palaa juurilleen Rautavaaralle. Keskeisten hahmojen kautta käsitellään niin nälkävuodet, kulkutaudit, teollistuminen kuin muutkin yhteiskunnalliset muutokset. Osan matka jää alkutaipaleelle, toiset elävät vanhuuteen asti.
Heikkinen onnistuu mainiosti luomaan tarinaansa koukuttavia hahmoja vahvoine murteineen ja aikakausiensa mukaisine elinpiireineen, ajatuksineen ja haaveineen. Vaikka henkilöt ovat kuvitteellisia, niissä yhdistyy todellisten henkilöiden piirteitä ja kohtaloita. Myös osaa todellisista tapahtumista yhdistellään juoneen tarpeiden mukaisesti.
Köyhän ja takapajuisen kunnan elinolot ovat vuosikymmenestä toiseen ohuen langan varassa ja edistys kohti parempia oloja tapahtuu pikkuhiljaa ja moneen muuhun paikkaan verrattuna takamatkalta. Sitkeyttä rautavaaralaisissa silti piisaa. Vastoinkäymiset ovat ihmiselon taakka ja unelmiakin onneksi toteutuu.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.