Kuvat: Niclas Mäkelä / Otava
KIRJAT | Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi nostettu teos kehottaa sosiaalisen median sisällön ja vaikutusten kriittiseen arvioimiseen, vaikka se on vaivalloista ja aikaa vievää.
”Pölonen pohtii tekoälyn merkitystä ja mahdollista vaaraa ihmiskunnalle erityisen hyvin.”
ARVOSTELU
Perttu Pölönen: Saisinko huomiosi?
- Otava, 2024.
- 336 sivua.
Facebookin ja muiden somesovellusten (Instagram, X, TikTok, Youtube, Linkedin, jne.) myötä anonymiteetti katosi, ja meillä kaikilla on digitaalinen identiteetti. Aluksi emme tienneet, mitä digitaalinen identiteetti tarkoittaa, joten olimme huolimattomia ja annoimme tietojamme eteenpäin ajattelematta, mitä seurauksia ja vaikutuksia sillä voisi olla.
Kymmenen–viisitoista vuotta sitten oli kyllä ihmisiä, joita ryhdyimme pitämään outoina, koska he eivät halunneet ryhtyä käyttämään sosiaalista mediaa, joka oli – ja on edelleen – käyttäjälleen ilmainen. Syyksi edistyneimmät kieltäytyjät sanoivat, etteivät he halua osallistua amerikkalaisten tai kiinalaisten yritysten voittojen kasvattamiseen.
Saisinko huomiosi? -kirjassaan (Otava, 2024) Perttu Pölönen selvittää juurta jaksain, mitä seurauksia ja vaikutuksia sosiaalisella medialla voi olla. Ihmeen sitkeässä on esimerkiksi suomalaisten käyttäjien halu olla luopumatta somesta ja eritoten älypuhelimen tai kännykän käytöstä, vaikka selviä merkkejä sen vaikutuksesta esimerkiksi lasten koulumenestykseen ja liikkumattomuuten sekä keskittymiskyvyn ja jopa mielenterveyden heikkenemiseen on havaittavissa. Vasta nyt Suomen hallitus on säätämässä lakia, joilla kännykän käyttöä koulupäivän aikana on tarkoitus rajoittaa.
Pölösen teos on raskasta ja epämiellyttävää luettavaa. Hän kertoo esimerkiksi miten paljon valtaa ja miten vähän vastuuta on sosiaalisen median suuryrityksillä. Temmellyskentällä ei ole vielä kovinkaan paljon säännöstelyä, vaikka EU:n digipalvelulaki kyllä esimerkiksi velvoittaa Facebookin, Googlen ja X:n kaltaisia digijättejä poistamaan alustoiltaan lainvastaista sisältöä EU-komissiolle maksettavien jättisakkojen uhalla. Facebook työllistääkin tiettävästi noin 15 000 moderaattoria, mutta aktiivisia käyttäjiä on yli kolme miljardia.
Ehkä tekoälyn myötä lainvastaisen sisällön ja selvän vihapuheen moderointi onnistuu jatkossa paremmin. Perttu Pölönen on huolestunut tekoälyn kehityksestä ja pohtii sen merkitystä ja mahdollista vaaraa ihmiskunnalle erityisen hyvin.
Ainakin poliitikoiden, opettajien ja vanhempien soisi tutustua huolella Saisinko huomiosi? -teokseen.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kuka saa nimetä väkivallan, kysytään Laura Gustafssonin Lihakirjassa
KIRJAT | Laura Gustaffsonin romaani pureutuu raiskauksiin ja toisenlajisten eläinten hyväksikäyttöön. Aiheet ovat rankkoja, mutta osuvuudessaan Lihakirja on myös lakonisen hauska.
Juonittelevia liikemiehiä ja vakoilijoita – arviossa James Clavellin klassikkoromaani Noble House
KLASSIKKOKIRJAT | Noble House kertoo häikäilemättömistä liikemiehistä, jotka ovat Sun Tsunsa lukeneet, ja soveltavat sodankäynnin oppeja suoraan liike-elämään.
Runoelma joesta, josta valaan laulu katosi – arviossa Niillas Holmbergin Naarattu
KIRJAT | Niillas Holmbergin Naarattu on täynnä lohen kaipausta ja tuskaa kelottuneesta joesta. Runoteos on yksi kymmenestä Runeberg-palkinnon saajaehdokkaasta.
Kaksiteräinen kynä – arviossa Abdulla Pashewin Synnynnäinen rakastaja
KIRJAT | Kielitieteilijä Abudlla Pashewin runous on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.