Kuvat: Christopher Ameruoso / Otava
KIRJAT | Priscilla Presleyn elämäkerta on jatkoa vuonna 1985 julkaistulle kirjalle Elvis & minä. Muistelmissa paino on elämässä Elviksen jälkeen.
”Presleyn suvussa ihmiset tuntuvat tosiaan olevan rikki ja pirstaleina sukupolvien ajan.”
ARVOSTELU
Priscilla Presley: Saanhan mennä luotas pois – Elvis ja elämäni
- Suomentanut Jussi Tuomas Kivi.
- Otava, 2025.
- 272 sivua.
Kuulun siihen sukupolveen, jolle Priscilla Presley oli tuttu kasvo televisiosta ja elokuvista. Hän seikkaili Dallas-sarjassa ja Mies ja alaston ase -elokuvissa Jane Spencerinä.
Musiikin puolesta en yhdistänyt häntä Elvikseen, vaan Herman’s Hermitsin I’m Into Something Good -kappaleeseen, jonka tahdissa hän kirmaili vastanäyttelijä Leslie Nielsenin kanssa Alaston ase -elokuvan ikimuistoisessa montaasissa. Hänen entinen puolisonsa, laulaja Elvis Presley (1935–1977), oli lähinnä arvoituksellinen muinaisjäänne rätisevällä kaitafilmillä ja mustavalkoisella arkistonauhalla.
Priscillan Presleyn näyttelijäura jäi kuitenkin 1980- ja 1990-luvuille, ja viime vuosikymmeninä hän on palannut voimakkaammin varhaisemman historiansa pariin. Hän on kantanut urheasti kuuluisan exänsä muistoa mukanaan. Jos jotakuta on kiittäminen Elviksen musiikin perinnön säilyttämisestä, niin Priscillaa. Ilman häntä Elviksen kotitalo Graceland olisi hyvinkin saatettu kaupata ja sen kohtalona olisi ollut päätyä vähemmän kunnioittaviin käsiin.
Priscilla Presley teki sen mitä amerikkalaisella kapitalistisella unelmalla voi tehdä – eli museoi siippansa luukun ja teki siitä miljardibisneksen. Samalla hän kuitenkin suojeli myyttisen yläkerran, Elviksen yksityisen tilan, jonne ulkopuolisilla ei ole vieläkään asiaa. Joku toinen olisi tehnyt siitä ykköskohteen: Istu pytylle, jolla Elvis kuoli. 100 dollaria, olkaa hyvä.
Elviksen uralla kaikki oli kaupan.
Elämäkerrassaan Saanhan mennä luotas pois (suom. Jussi Tuomas Kivi; Otava, 2025) Priscilla käy läpi maltillisesti ja rauhallisesti läpi elämäänsä Elviksen jälkeen, palaten välillä myös yhteiseen aikaan.
Missään vaiheessa ei sorruta ala-arvoiseen loanheittoon tai puhuta ilkeään sävyyn. Vaikeita muistoja ja surullisia teemoja ei silti piilotella, vaan esiin nousevat niin tasa-arvo-ongelmat kuin miesporukan keskellä elämisen karmeus. Priscilla ei koe tarvetta revitellä ja mässäillä. Hän kertoo ennemmin rakkaudestaan eläimiin.
Saanhan mennä luotas pois on pohjavireeltään hyvin surullinen teos. Priscilla on elämänsä aikana kohdannut paljon surua ja nostaakin esille Presleyn kirouksen. Moni suvun vanhempi on menettänyt lapsensa. Priscillan ja Elviksen tytär Lisa Marie Presley kuoli vain 53-vuotiaana vuonna 2023. Lisa Marie taas menetti oman poikansa: Benjamin Keough kuoli vain 27-vuotiaana.
Suuri osa kirjasta liittyykin äidin ja tyttären monimutkaisiin väleihin, joita vaikeutti niin kuuluisuus kuin ilmeisen perinnölliset taipumukset riippuvuuksiin ja mielenterveysongelmiin. Presleyn suvussa ihmiset tuntuvat tosiaan olleen rikki ja pirstaleina sukupolvien ajan.
Kaiken keskellä Priscilla Presley on hämmästyttävän selväpäinen, vaikka paljastaakin avoimesti olleensa lähellä luhistumispistettä. Hän on omaksunut selviytymismisroolin.
* *
Kirjan nimen käännös on hivenen hupsu. Alkuperäinen teos on nimeltään Softly, As I Leave You. Life After Elvis – A Memoir, eli lainaus Frank Sinatran ja Matt Monron tunnetuksi tekemän kappaleen nimestä, jonka perään todetaan selkeästi, että kirja käsittelee elämää Elviksen jälkeen.
Saanhan mennä luotas pois taas on nosto muiden muassa Kari Tapion levyttämästä Release Me -kappaleen käännöksestä. ”Elämä Elviksen jälkeen” on vaihtunut hivenen harhaanjohtavasti muotoon ”Elvis ja elämäni”.
En osaa sanoa miksi näin on. Liekö sitten herännyt huoli, että kirja ei myy, jos sen kerrotaan liian suoraan sijoittuvan elämään Elviksen jälkeen. Surullista jos näin on. Priscillan elämä itsessään on nimittäin kirjan arvoinen ja toimii hyvänä jatko-osana kaikille, jotka tykkäsivät Sofia Coppolan erinomaisesta Priscilla-elokuvasta (2023; lue Maija Kääntän kirjoittama arvio täältä).
Jani Tuovinen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.
Esikoisromaani palaa koronakevääseen ja etätyösuositusten aikaan – arviossa Tuula Salovaaran Tuija-aidan vanki
KIRJAT | Romaanin pääjuonen herkullinen potentiaali hautautuu loputtomiin yksityiskohtiin, takaumiin ja sivujuoniin.
Työn ja ihmisyyden puristuksessa – Risto Havunen kirjoitti oppaan uupumuksen torjuntaan johtajille ja esihenkilöille
KIRJAT | Johtamispuhe korostaa myötätuntoa, osallisuutta ja valmentavaa otetta, mutta esihenkilön vastuu ja kuormitus eivät ole kadonneet minnekään.
NATOn pitkäaikaisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin avomieliset ja rehelliset muistelmat – arviossa Vahtivuoroni
KIRJAT | Norjan entinen pääministeri ja nykyinen valtiovarainministeri on kirjoittanut kirjan kymmenvuotisesta toimikaudestaan puolustusliitto NATOn pääsihteerinä.