Kuvat: Christopher Ameruoso / Otava
KIRJAT | Priscilla Presleyn elämäkerta on jatkoa vuonna 1985 julkaistulle kirjalle Elvis & minä. Muistelmissa paino on elämässä Elviksen jälkeen.
”Presleyn suvussa ihmiset tuntuvat tosiaan olevan rikki ja pirstaleina sukupolvien ajan.”
ARVOSTELU
Priscilla Presley: Saanhan mennä luotas pois – Elvis ja elämäni
- Suomentanut Jussi Tuomas Kivi.
- Otava, 2025.
- 272 sivua.
Kuulun siihen sukupolveen, jolle Priscilla Presley oli tuttu kasvo televisiosta ja elokuvista. Hän seikkaili Dallas-sarjassa ja Mies ja alaston ase -elokuvissa Jane Spencerinä.
Musiikin puolesta en yhdistänyt häntä Elvikseen, vaan Herman’s Hermitsin I’m Into Something Good -kappaleeseen, jonka tahdissa hän kirmaili vastanäyttelijä Leslie Nielsenin kanssa Alaston ase -elokuvan ikimuistoisessa montaasissa. Hänen entinen puolisonsa, laulaja Elvis Presley (1935–1977), oli lähinnä arvoituksellinen muinaisjäänne rätisevällä kaitafilmillä ja mustavalkoisella arkistonauhalla.
Priscillan Presleyn näyttelijäura jäi kuitenkin 1980- ja 1990-luvuille, ja viime vuosikymmeninä hän on palannut voimakkaammin varhaisemman historiansa pariin. Hän on kantanut urheasti kuuluisan exänsä muistoa mukanaan. Jos jotakuta on kiittäminen Elviksen musiikin perinnön säilyttämisestä, niin Priscillaa. Ilman häntä Elviksen kotitalo Graceland olisi hyvinkin saatettu kaupata ja sen kohtalona olisi ollut päätyä vähemmän kunnioittaviin käsiin.
Priscilla Presley teki sen mitä amerikkalaisella kapitalistisella unelmalla voi tehdä – eli museoi siippansa luukun ja teki siitä miljardibisneksen. Samalla hän kuitenkin suojeli myyttisen yläkerran, Elviksen yksityisen tilan, jonne ulkopuolisilla ei ole vieläkään asiaa. Joku toinen olisi tehnyt siitä ykköskohteen: Istu pytylle, jolla Elvis kuoli. 100 dollaria, olkaa hyvä.
Elviksen uralla kaikki oli kaupan.
Elämäkerrassaan Saanhan mennä luotas pois (suom. Jussi Tuomas Kivi; Otava, 2025) Priscilla käy läpi maltillisesti ja rauhallisesti läpi elämäänsä Elviksen jälkeen, palaten välillä myös yhteiseen aikaan.
Missään vaiheessa ei sorruta ala-arvoiseen loanheittoon tai puhuta ilkeään sävyyn. Vaikeita muistoja ja surullisia teemoja ei silti piilotella, vaan esiin nousevat niin tasa-arvo-ongelmat kuin miesporukan keskellä elämisen karmeus. Priscilla ei koe tarvetta revitellä ja mässäillä. Hän kertoo ennemmin rakkaudestaan eläimiin.
Saanhan mennä luotas pois on pohjavireeltään hyvin surullinen teos. Priscilla on elämänsä aikana kohdannut paljon surua ja nostaakin esille Presleyn kirouksen. Moni suvun vanhempi on menettänyt lapsensa. Priscillan ja Elviksen tytär Lisa Marie Presley kuoli vain 53-vuotiaana vuonna 2023. Lisa Marie taas menetti oman poikansa: Benjamin Keough kuoli vain 27-vuotiaana.
Suuri osa kirjasta liittyykin äidin ja tyttären monimutkaisiin väleihin, joita vaikeutti niin kuuluisuus kuin ilmeisen perinnölliset taipumukset riippuvuuksiin ja mielenterveysongelmiin. Presleyn suvussa ihmiset tuntuvat tosiaan olleen rikki ja pirstaleina sukupolvien ajan.
Kaiken keskellä Priscilla Presley on hämmästyttävän selväpäinen, vaikka paljastaakin avoimesti olleensa lähellä luhistumispistettä. Hän on omaksunut selviytymismisroolin.
* *
Kirjan nimen käännös on hivenen hupsu. Alkuperäinen teos on nimeltään Softly, As I Leave You. Life After Elvis – A Memoir, eli lainaus Frank Sinatran ja Matt Monron tunnetuksi tekemän kappaleen nimestä, jonka perään todetaan selkeästi, että kirja käsittelee elämää Elviksen jälkeen.
Saanhan mennä luotas pois taas on nosto muiden muassa Kari Tapion levyttämästä Release Me -kappaleen käännöksestä. ”Elämä Elviksen jälkeen” on vaihtunut hivenen harhaanjohtavasti muotoon ”Elvis ja elämäni”.
En osaa sanoa miksi näin on. Liekö sitten herännyt huoli, että kirja ei myy, jos sen kerrotaan liian suoraan sijoittuvan elämään Elviksen jälkeen. Surullista jos näin on. Priscillan elämä itsessään on nimittäin kirjan arvoinen ja toimii hyvänä jatko-osana kaikille, jotka tykkäsivät Sofia Coppolan erinomaisesta Priscilla-elokuvasta (2023; lue Maija Kääntän kirjoittama arvio täältä).
Jani Tuovinen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Runoelma joesta, josta valaan laulu katosi – arviossa Niillas Holmbergin Naarattu
KIRJAT | Niillas Holmbergin Naarattu on täynnä lohen kaipausta ja tuskaa kelottuneesta joesta. Runoteos on yksi kymmenestä Runeberg-palkinnon saajaehdokkaasta.
Kaksiteräinen kynä – arviossa Abdulla Pashewin Synnynnäinen rakastaja
KIRJAT | Kielitieteilijä Abudlla Pashewin runous on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.
Mikä sai suomalaisen älymystön ja kulttuurivaikuttajat kuten Tito Collianderin ihastelemaan Hitlerin Saksaa?
KIRJAT | Carl-Johan Holmlund antaa eväitä ymmärtää Collianderin elämänvaiheita ja sosiaalis-yhteiskunnallisia taustatekijöitä, jotka hänen kirjailijanpolkuaan ohjasivat.
Sotapäällikkö, latinisti ja naistennaurattaja – arviossa Gaius Julius Caesar: Rooman diktaattorin monet kasvot
KIRJAT | Maria Jokelan ja Joonas Vanhalan toimittama teos pyrkii tarjoamaan kokonaiskuvan Rooman tasavallan ja keisariajan saumakohdassa eläneestä voimahahmosta.