Aforismia tulee hautoa kuin lintu munia – Eero Suvilehto ja Mihail Kuzmin julkaisivat aforismikokoelman

01.05.2020

KIRJA-ARVOSTELU | Aforismi on yritys hahmottaa maailmaa ja ihmisen asemaa ajassa ja paikasta lyhyesti. Näin kirjallisuuden lajin määrittelee aforistikko Eero Suvilehto.

Eero Suvilehto & Mihail Kuzmin: Galaksien välisestä etäisyydestä. Kulttuurivihkot, 2020. 102 sivua.

Aforismi on yritys hahmottaa maailmaa ja ihmisen asemaa ajassa ja paikasta lyhyesti. Näin tämän tiiviin kirjallisuuden lajin määrittelee oululainen aforistikko Eero Suvilehto. Hän on julkaissut pietarilaisen runoilijan Mihail Kuzminin kanssa yhteisen aforismikokoelman Galaksien välisestä etäisyydestä, jossa molempien tiiviit mietelmät ovat sekä suomeksi että venäjäksi.

Aforismikokoelmassa on myös kirjailijoiden haastattelut, jotka avaavat heidän ajatteluaan ja käsityksiään aforismeista. Suvilehto pitää aforismeja eräänlaisena kielen ja mielen mikroskooppina. Aforismi kukoistaa etenkin rajoitetun sananvapauden oloissa, jolloin ajatuksia pitää ilmaista rivien välissä.

Suvilehdon mukaan ahtaissa oloissa kieli ja ajatus alkavat luikerrella pienistäkin rakosista. Ajatukset kehittävät hienostuneita puolustusmekanismeja ja toimivat kuin itämaiset aseettomat kamppailulajit.

* *

Pietarilainen runoilija ja toimittaja Mihail Kuzmin on julkaissut runoja ja aforismeja usean vuosikymmenen ajan. Hänen mukaansa aforismit ovat muuttuneet perusteellisesti. Aforismista on tullut älyllistä leikkiä, johon osallistuu tekijä ja koko maailma.

Venäjällä aforismit juontuvat perinteestä, jonka aloitti kansallisrunoilija Aleksandr Puškin.

Esimerkiksi Puškinin Jevgeni Onegin sisältää koko joukon aforismeja, siivekkäitä sanontoja. Kuzmin mainitsee myös Aleksandr Gribojedovin Haittaa järjestä ja Kozma Prutkovin Mietinnän helmet, jonka opettavaiset aforismit eivät Kuzminin mukaan vanhene koskaan.

Nyt melkein koko genre on Venäjällä siirtynyt nettiin. Kuzminin mukaan on lukuisia erikoissivustoja, jonne kuka tahansa voi kirjoittaa, kuten myös someen. Hänen mielestään monet himokirjoittajat kopioivat vanhoja teemoja, mutta eivät synnytä mitään uutta.

”Aitoa aforismia tulee hautoa kuten lintu munia, synnyttää se aikanaan. Niin, eikä sitä välttämättä jokainen ymmärrä”, Kuzmin sanoo.

* *

Eero Suvilehto leikkii aforismeissaan paradokseilla ja hyödyntää ironiaa. Mukana on myös kaunis rakkausruno.

Suvilehto kirjoittaa näin:

Tieto lisää tuskaa, hyvä virka sitä helpottaa.

Sade ajoi miehen kapakkaan, eikä pouta ajanut ulos.

Rakastaa totisesti siilikin, piikkejä pelkäämättä.

Ruusu jää joskus kauneutensa varjoon.

Ei sanonut mitään ja vaikeni taas.

Turpa kiinni, nyt keskustellaan.

* *

Satoi räntää, te sillalla kohtasitte.
Ja hänen silmiensä porteista
kesä holahti sydämeesi.

* *

Mihail Kuzminin aforismeissa on mukana yhteiskunnallisia sävyjä. Lukija voi itse päätellä, viittaavatko satiiriset aforismit joihinkin historiallisiin henkilöihin. Näin Kuzmin kirjoittaa.

Totuus
tarvitsee joen,
valhe – informaatiokanavan.

* *

Absoluuttinen monarkia:
kuningas ja narri
samassa persoonassa.

* *

Minä olen – Jumala,
mutta alemmuuskompleksini vuoksi
tunnen itseni ihmiseksi.

* *

Lyhin matka
lain ja laittomuuden välillä?
Satiiri!

* *

Järki ei anna kenellekään ensiapua.
Vaisto – pystyy siihen.

* *

Huumorintajua hänellä ei ollut,
mutta naurettavia komplekseja –
mielin määrin!

Sirpa Pääkkönen