Kuva: Toei Animation / Cinema Mondo
ELOKUVA | Toei Animation levittämä ja Dandelion-studion animoima japanilainen koripalloelokuva on tyypillinen underdog-tarina.
”Kuten kaikissa urheiluelokuvissa, viimeiset minuutit laittavat katsojan puremaan rystysiään.”
ARVOSTELU
The First Slam Dunk
- Japani, 2022.
- Ohjaus: Takehiko Inoue
- Ääninäyttelijät: Masaya Fukunishi, Yoshiaki Hasegawa, Katsuhisa Hoki, Tetsu Inada, Ryota Iwasaki
- Ensi-ilta: 4.8.2023
Ryota Miyagi on Shohokun lukion koripallojoukkueen rivakoin pelaaja, korispelaajalle lyhyestä varrestaan huolimatta. Shohokua vastassa on voitosta toiseen ratsastanut, toistaiseksi lyömätän eliittikoulu Sannon joukkue.
Ryotalla on koripallon suhteen traumaattinen painolasti. Hänen isoveljensä oli tähtipelaaja, mutta menehtyi. Äiti suree esikoistaan eikä katso hyvällä silmällä Ryotan pelaamista. Ryotan on kasattava henkiset voimansa joukkuekavereidensa Mitsuin, Rukawan, Sakuragin ja Akagin kanssa ja elettävä samalla traumansa kanssa. Joukkueen jäsenistä jokaisella on erityisyytensä ja heikkoutensa mutta tiiminä he ovat Shohoku.
The First Slam Dunk on tyypillinen underdog-tarina. Japanilaisen filosofian mukaisesti henkinen päättäväisyys antaa alun perin heikommista lähtökohdista ponnistavalle Shohokun joukkuelle voimaa ennalta parempaa vastustajaa kohtaan. Edes monenkirjava fanijoukkue ei ole varustautunut oikeaoppisesti tsemppaamaan joukkuetta, mutta elää mukana joka pelin käänteen.
The First Slam Dunkissa on kaksi aikajanaa: toinen on ottelu Sannoa vastaan, jonka lomaan leikataan takaumia Ryotan menneisyyteen. Hektisen ottelun lomassa takaumat, joissa näkyy kotia, rantaa, isoveljen tarinaa ja äitiä, rytmittävät koripallojaksoja ja antavat katsojalle tilaa hengähtää. Ne myös ottavat visuaalisesti erilaisen tyylin kuin ottelukuvaus.
Dynaamisesti eri kulmista animoitu ottelu hyödyntää voimakkaita lähikuvia ja hidastuksia, ottelijoiden sisäistä psykologista aikaa, kun taas takaumat on piirretty laajempiin maisemiin ja staattisemmilla kuvakulmilla. Hauskasti ottelun lomaan heitetään välillä piirrosluonnosmaista mallinnusta. Animoinnissa on ottelukohtauksissa käytetty 3DCG-animointia dynaamisen liikkeen luomiseksi, kun muut kohtaukset on tehty 2D-piirrostekniikalla. Peliotoksia tarkastutettiin ammattimaisilla koripallopelaajilla.
Ottelijat kuvataan sympaattisesti. Jokainen ei ole terävin kynä penaalissa mutta taistelutahtoa löytyy. Myös vastustajaan tarjotaan näkökulmaa. Huumoriakaan ei ole unohdettu ja pelaajien välinen läppä lentää. Kuten kaikissa urheiluelokuvissa, ottelun viimeiset minuutit laittavat katsojan puremaan rystysiään.
Toei Animation levittämä ja Dandelion-studion animoima pallonpompotus siis toimii.
Itse kuulun niihin koululiikunnan traumatisoimiin, jotka vihasivat koripalloa liikuntatunneilla. Siitä huolimatta tämä animaatio vetää mukaansa, ja opin jopa jotain koripallosta ja sen strategiasta (ainakin enemmän kuin niillä koulun liikuntatunneilla).
Takehiko Inoue ohjasi anime-elokuvan oman suositun mangansa pohjalta. Tarinallisesti se jatkuu Slam Dunk -sarjakuvan lopusta. Jatkuvana viikoittain ilmestyvänä suosittuna sarjakuvana alun perin tunnetuksi noussut tarina päättyi 26 vuotta sitten, mutta nyt The First Slam Dunkin tarina on noussut uudelleen suunnattomaan suosioon Itä-Aasiassa. Japanissa se on ollut yksi kaikkien aikojen katsotuimpia anime-elokuvia ja Etelä-Koreassakin se vetäisi viisi miljoonaa ihmistä teatteriin. Elokuva on myös saanut parhaan animaation Japanin ”Jussin” eli maan filmiakatemian palkinnon.
Animen menevän rock-musiikkisoundtrackin teki garage-rockia soittava The Birthday ja loppubiisistä Dai Zero Kan vastaa 10-Feet.
Eija Niskanen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ridley Scottin Gladiator II on kelvollinen, vaan ei yhtä mahtava spektaakkeli kuin edeltäjänsä
ELOKUVA | Vaikka Ridley Scottilla on suurten spektaakkeleiden tekemisen mittakaava hallussaan, kaikki tuntui paljon tuoreemmalta ensimmäisen Gladiator-elokuvan aikoihin.
Entisen nuorison elämä on juhlia, juopottelua ja toisen etsintää – arviossa Samppa Batalin Omenavarkaat
ELOKUVA | Samppa Batalin ohjaama elokuva on ajan todellisuuteen pyrkivä tarina yhdestä päivästä ja yöstä yli kolmekymppisten elämässä.
Belfastin rääväsuut uhoavat miehitysvallaksi kokemiaan brittejä vastaan keskisormi tanassa – arviossa Kneecap
ELOKUVA | Irlannissa puhuttavaa iiriä voimakkaasti puolustava Kneecap on asiapitoisuudestaan huolimatta häröilevän hauskaa katsottavaa.
Draama ihmisistä, jotka ymmärretään väärin – arviossa Michael Francon Memory
ELOKUVA | Meksikolaisohjaajan elokuvassa ihmisten elämään vaikuttavat asiat, joihin he itse eivät ole voineet vaikuttaa.