Ruotsalainen katastrofielokuva näyttää mihin ahneus voi johtaa – arviossa Kiiruna

Tuva Novotny. Kuva: SF Studios

Kiiruna on kaupunki Pohjois-Ruotsissa. Kaupunki, joka oikeasti siirrettiin neljä kilometriä etelään, koska kaivokset uhkasivat upottaa sen. Tämä on todellinen lähtökohta ruotsalaiselle toimintaelokuvalle, jossa käsitellään myös ihmis- ja parisuhteita.

Frigga Vibenius (Tuva Novotny) on kaivoksen turvallisuuspäällikkö, melkein eronnut nainen, joka yrittää tasapainoilla työn ja perhe-elämän kanssa. Hänen melkein entinen miehensä Tage (Peter Franzén) on pomona samassa kaivoksessa. Outoa tässä pomossa on se, että miehellä on ahtaan paikan kammo. Friggan uusi parisuhde on nuorehko palomies Dabir (Kardo Razzazi).

Perheen arkinen oleminen on riitaista. Lapset haluavat joko entisen palaavan tai uuden alkavan. Aikuiset eivät halua luovuttaa rakkaudesta, tosin kohteet ovat erit. Mukana on parisuhteiden moninaisuutta ja roppakaupalla toiveita tulevasta.

Tässä nainen on vahva työssään ja parisuhteessaan, miehet haluavat olla se ainoa tarpeellinen jatkuvuuteen. Tage on lievästi nörtti mies, joka ei halua avioeroa. Dabir puolestaan haluaa rakkautta. Perheen poika Simon (Edvin Ryding) katoaa juhlista. Tytär Mika (Felicia Maxime) on rohkea ja kovaääninen ja heittäytyy huolettomasti kaikkeen, myös vaaroihin.

Tapahtumat muuttuvat ympäristöä koskevaksi katastrofiksi, kalliot ja kadut sortuvat. Alkaa toiminta, jossa jokaisella on roolinsa ja jossa kukin onnistuu tai epäonnistuu. Juonessa edetään kovasti elämän makuisesti.

Peter Franzén. Kuva: SF Studios

Kiiruna on katastrofielokuva, harvinainen jopa Ruotsissa tehdyksi. Kerrotaan, että niitä on tehty aikaisemmin vain kaksi: Deadline (1971) ja Den blomstertid nu kommer (2018). Tarina kertoo myös siitä mihin ihmisen ahneus johtaa. Elokuvassakin suurena haittana kaikelle on, työjohtajan suusta, että kaivosta ei vain suljeta, vaikka romahdukset ovat jo alkaneet.

Kiirune ei ole huono elokuva, ei huonosti tehty eikä huonosti näytelty. Elokuvan pienet ongelmat ovat siinä, miten jännitys ja melodraama sekoittuvat ja vuorottelevat. Osittain kohtaukset vaihtuvat toisiksi liian nopeasti ja osittain kohtauksia pitkitetään turhaan.

Elokuva ja sen juoni on hyvin tunnistettavasti ruotsalainen. Puheella on suuri merkitys, jopa tiukoissa paikoissa.

Elokuvaa ei voi syyttää kunnianhimon puutteesta. Se on komeaa katsottavaa ja helposti uskottava. Kiirunan lisäksi elokuvaa on filmattu Suomessa Tampereella ja Espanjassa Kanariansaarilla.

Tarina tulee kerrottua selkeästi ja loogisesti alusta loppuun, siitä pitävät huolen näyttelijät erityisesti vakuuttavasti roolinsa ominut Tuva Novotny sekä Peter Franzén rakastuneen nörtin perikuvana, Kardo Razzazi toiveikkaana kosijana ja Felicia Maxime vauhdikkaana tyttärenä.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua