Rakkautta ja moottorisahan pärinää Tokiossa – arviossa Chainsaw Man -elokuva Reze Arc

Kuvat: MAPPA / Chainsaw Man Project / Tatsuki Fujimoto / SHUEISHA

Chainsaw Man ilmestyi ensimmäisen kerran Tatsuki Fujimoton mangana vuonna 2018, räjäyttäen shōnen-genren rajat. Se on yhtä aikaa verinen toimintasarja, yhteiskuntasatiiri ja absurdi kasvutarina pojasta, joka haluaa vain syödä hyvää ruokaa ja deittailla (ja ehkä vähän muutakin) kauniita tyttöjä. Fujimoto yhdistää raakaa väkivaltaa ja eksistentiaalista pohdintaa tavalla, joka teki Chainsaw Manista modernin kulttiklassikon.

Kuuluisan MAPPA-studion animeversio vuonna 2022 vahvisti sarjan aseman kulttuuri-ilmiönä. Tyylikkään elokuvamainen animaatio, synkkä äänimaailma ja Kikunosuke Toyan energinen ääninäyttelysuoritus protagonisti Denjinä nostivat teoksen hetkessä puheenaiheeksi myös animepiirien ulkopuolella.

Nyt onkin aika tuoda moottorisahat valkokankaalle, mutta onnistuuko elokuva toistamaan omalaatuisen sarjan tunnelman?

* *

Denji kohtaa salaperäisen Rezen, jonka hän tapaa ensimmäisen kerran molempien hakiessa sateensuojaa puhelinkopista. Pian kaksikko jo seikkailee Rezen koulussa yöaikaan, illan huipentuen naku-uintitunnin parissa. Romantiikkaa olisi siis luvassa Denjin suureksi iloksi.

Pian kuitenkin selviää, ettei Reze ole sitä, mitä Denji odotti ja onkin aika ottaa moottorisahat käyttöön ja pistää samalla Tokiota palasiksi. ”Miksi kaikki rakastamani naiset yrittävät tappaa minut”, huokaisee Denji eeppisen taiston keskellä.

* *

Visuaalisesti MAPPAn animaattoritaiturit tekevät taas parastaan. Taistelukoreografiat ovat ällistyttävän hienosti tehtyjä; jokainen veriroiske, pommin räjähdys ja veden aalto on luotu tavalla, joka jaksaa hämmästyttää. Miten voikaan animaatio olla näin upeaa? Tatsuya Yoshihara tunnetaan energisen tarkasta ohjaustyylistään, ja toimintakohtauksissa se todella loistaa.

Mutta sitten elokuvan kielteisempiin puoliin. Huumorin ongelma ei ole sen olemassaolo, onhan Chainsaw Man aina sisältänyt paljon ironiaa ja vitsailuja. Ennemmin häiritsee se, että samassa kohtauksessa saatetaan vitsailla verisistä sisälmyksistä ja siirtyä välittömästi haaveilemaan tytöistä alusvaatteissaan. Lopputulos on komedialliselta rytmiltään epätasainen ja katsojaa hämmentävä.

* *

Muutenkaan rytmitys ei kanna koko elokuvan pituutta. Ensimmäinen tunti rakentaa lupaavasti jännitettä pääparin seikkailuja seuratessa, mutta loppupuoli venähtää tarpeettoman pitkäksi. Kun taistelut kestävät kymmenen minuuttia ja vaihtuvat seuraavaan ilman hengähdystaukoa, väkivalta menettää merkityksensä ja katsoja alkaa kaivata alun juonivetoisempaa kerrontaa.

Itse viehätyn yleensä Slice of Life- & BL-animeista, enkä ole Chainsaw Manin kaltaisten sarjojen kohdeyleisöä. Sarjan faneille elokuva on kuitenkin varmasti upea kokemus, mutta genreä vain hieman tuntevat voivat lähteä saleista pää pyörällä moottorisahan äänistä ja vitseistä.

Muru Vähänikkilä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua