Mustan kissan road-movie-seikkailu halki tulvivan maailman on kaunis ja salaa filosofinen – arviossa Flow

Kuva: Elävän kuvan keskus ELKE ry

Kissa herää autiotalossa. Vesi alkaa nousta ja tulvia talon ympärillä. Pian kissa on jännittävällä matkalla halki vedentulviman maiseman, veneeseen pelastautuvan eläinjoukon kasvaessa matkan myötä. Iloinen kultainennoutaja, kapybara, maki ja ärhäkkä lintu jakavat matkan kissan kanssa halki kaupunkien ja maiden, kenties halki maailman.

Latvialainen animaatio löi ällikällä kaikki. Vuosikausien aherruksen jälkeen valmistunut ja kansainväliseksi hitiksi noussut hyvin pienen budjetin Flow-elokuva on kerännyt kasan palkintoja aina parhaan animaation Oscariin saakka. Se on lyönyt matkalla kymmenkertaisilla budjeteilla tehtyjä Pixar-elokuvia. Pienen budjetin ahertamisessa on ollut hyvätkin puolensa: animaatioon ei ole tarvinnut tunkea dialogia, ei turhan alleviivaavaa viestiä, eikä väkisin väännettyä huumoria ja vitsejä.

Gints Zilbalodis toteutti animaationsa avoimen datan Blender-animointisoftalla. Työryhmässä oli musiikkiraitaa työstämässä suomalaistakin osaamista eli musiikin miksaaja Mikko Raita.

Flow on tarinaltaan hyvin yksinkertainen: aluksi muita eläimiä kohtaan epäluuloisen kissan on matkan aikana opittava tekemään yhteistyötä muiden kanssa selviytyäkseen. Rivien välissä katsoja alkaa miettiä premissiä: kaikki paikat tulvivat, matkalla näkyy autioituneita kaupunkeja ja rakennuksia, ihmisten jälkeensä jättämiä esineitä. Mutta missään ei ole ainoatakaan ihmistä.

Eletäänkö elokuvassa ilmastonmuutoksen jälkeistä post-apokalyptista aikaa, jolloin ihmiskunta on hävinnyt? Ohjaajan yksi oivallus on rajoittaa katsojan tietämys yhteen kissan näkemän ja kokeman kanssa: kaikki on meille katsojina yhtä uutta ja outoa kuin kissalle.

Matkalle mahtuu tummempiakin sävyjä. Joidenkin matkalla kohdattavien eläinten menettäminen on väistämätöntä. Katsojan on paras varautua moniin tunnetiloihin, ihastuksesta suruun.

Kuva: Elävän kuvan keskus ELKE ry

Flow’n animointi ihastuttaa. Taustat ovat uskomattoman kauniita, enemmän Ghibliin ja Makoto Shinkaihin kuin Disneyyn tai Pixariin viittaavia. Eläimet ovat uskomattoman eläväisiä, nimenomaan eläimellisellä tavalla. Nyt ei nähdä niitä animaatioelokuvien kahdella jalalla käveleviä ja ihmismäisesti käyttäytyviä eläinhahmoja, vaan Gints Zilbalodis antaa eläintensä olla eläimiä. Päähenkilö, suurisilmäinen, notkeasti liikkuva musta kissa on jo muodostunut Latvian symboliksi.

Flow on toteutettu vailla dialogia. Vai voisiko sanoa, että siinä on dialogia, kissan naukumista. Ja outoa kyllä, katsoja miltei ymmärtää mitä kissa tahtoo sanoa. Ääninäyttelijänä on toiminut ohjaajan oma kissa.

Flow’n merkitystä Baltian maiden elokuvateollisuudelle ei voi liioitella. Flow toi kissanhännän hujauksella naapurustomme elokuvan ja animaation maailmankartalle.

Eija Niskanen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua