Cygnus on kuin Eiffelin torni musta aukon läheisyydessä. Kuva: Disney+
ELOKUVA | Disneyn unohdettu klassikkoelokuva Musta aukko on toimiva ja jännittävä scifiseikkailu raskaasta filosofiastaan ja lapsellisesta robottihuumoristaan huolimatta.
”Mustan aukon juoni noudattaa nerokkaan loogisesti syy- ja seuraussuhdetta. Asioita tapahtuu yllättäen, mutta tarina ei missään vaiheessa suistu epäuskottavuuteen.”
ARVOSTELU
Musta aukko
(The Black Hole, 1979)
- Ohjaus: Gary Nelson
- Pääosissa: Robert Forster, Anthony Perkins, Yvette Mimieux, Ernest Borgnine, Joseph Bottoms, Maximilian Schell
- Katso: Disney+
Musta aukko (1979) oli 20 miljoonan dollarin budjetillaan Disneyn siihen mennessä kallein elokuvahanke, mutta nuiva vastaanotto ja 38 miljoonan lipputulot olivat yhtiölle pettymyksiä. Disney pyrki unohtamaan koko elokuvan, kunnes kävi ilmi, että siitä on tullut kulttiklassikko.
Televisiosta nähtynä elokuva on synkkä, ja useat kohtaukset hukkuvat mustaan. Suoratoiston ja nykyaikaisten näyttöjen aikakaudella nämäkin kohtaukset on saatu näkyviin.
Elokuvassa eletään vuotta 2130. Ihmiskunta on lähettänyt retkikuntia ympäri avaruutta etsimään elinkelpoisia planeettoja. Pienen U.S.S. Palomino-avaruusaluksen miehistö törmää valtavan mustan aukon liepeillä 20 vuotta sitten kadonneeseen, jättiläismäiseen Cygnus-alukseen.
Retkikunta löytää aluksesta sen komentajan, mielipuolen neron nimeltä Hans Reinhardt (Maximilian Schell), joka on myös koko aluksen ainoa elävä ihminen. Koko muu miehistö koostuu Reinhardtin rakentamista roboteista. Tohtori Reinhardtin aikomuksena on ajaa Cygnus mustan aukon läpi toiseen maailmaan.
Palominon miehistö ei vakuutu Reinhardtin puheista. Jos hän on aluksella ypöyksin, miksi aluksen puutarha on niin valtava, ja miksi kuollut robotti haudataan avaruuteen?
Elokuvaan palkattiin huippunäyttelijät, kuten elokuvasta Nürnbergin tuomio (1961) parhaan miespääosan Oscarin saanut Maximilian Schell, Psyko-elokuvasta tuttu Anthony Perkins sekä Ernest Borgnine, joka myös oli palkittu Oscarilla elokuvasta Marty vuonna 1955. Elokuvan ainoasta naisroolista vastasi Yvette Mimieux.
Musta aukko alkaa aikansa pisimmällä tietokoneella luodulla kohtauksella, ja taustalla soiva John Barryn säveltämä musiikki nostattaa jännitystä. Barry sai useita Oscareita elokuvasävellyksistään, ja hänet tunnetaan parhaiten James Bond -elokuvien tunnussävelmien tehtailijana.
Robottien laserottelu panee häviäjän käämit kärähtämään. Kuva: Walt Disney Studios Motion Pictures
On helppo ymmärtää miksi Musta aukko epäonnistui. Se pohtii elämää ja aika-avaruutta samalla, kun raskasta filosofointia on kevennetty robottihuumorilla. Lapsikatsojat vierastavat monimutkaista filosofiaa, ja aikuiset taas karsastavat hölmöjä robotteja.
Robotti V.I.N.CENT on kuin eräänlainen sananlaskuja laukova, näsäviisas ja neuvokas lapsi, johon on asennettu huippuvarusteet: hakapyssy, pora ja tietysti laserpyssyt. Cygnusilta löytyy kolhuinen V.I.N.CENT:in vanhempi malli, paksua etelävaltioiden murretta vääntävä BO.B.
Elokuva päättyy Stanley Kubrickin 2001 Avaruusseikkailun kaltaiseen, sanattomaan ja surrealistiseen kohtaukseen, jossa käydään niin Helvetissä kuin Taivaassa. Musta aukko on varmasti Disneyn huuruisin elokuva.
Luutnantti Pizer (Joseph Bottoms), tohtori McCrae (Yvette Mimieux) ja kapteeni Holland (Robert Forster). Kuva: Walt Disney Studios Motion Pictures
Elokuvassa on vahva seikkailun tuntu, ja paljon mysteerejä. Palominon miehistö hiippailee luvatta Cygnusilla kukin tahollaan, ja väistelee Reinhardtin aseistettuja robotteja. Tohtori Reinhardt tuntuu epäluotettavalta ja tasapainottomalta. Palominon miehistö ajautuu keskinäisiin kiistoihin toisten pelätessä, toisten ylistäessä Reinhardtia.
Mustan aukon juoni noudattaa nerokkaan loogisesti syy- ja seuraussuhdetta. Asioita tapahtuu yllättäen, mutta tarina ei missään vaiheessa suistu epäuskottavuuteen. Se muistuttaa Disneyn toista klassikkoa, James Masonin, Kirk Douglasin ja Peter Lorren tähdittämää Sukelluslaivalla maapallon ympäri vuodelta 1954.
Cygnusin mallina on ilmiselvästi ollut Eiffelin torni. Aluksessa on samanlainen ristikkorakenne, ja useita samankaltaisia yksityiskohtia. Cygnus on ehkä elokuvan historian kaunein avaruusalus.
Dan Spieglen piirtämä Musta aukko -sarjakuva. Kuva: Petri Hänninen
Musta aukko sai alun perin Parental Guidance -merkinnän ensimmäisenä Disney-elokuvana, ja meillä Suomessakin se oli varustettu K12-merkinnällä. Disney+-palvelussa elokuvan ikärajaksi on kuitenkin merkitty 6+. Eräässä kohtauksessa Maximilian-robotti käyttää vinhasti pyörivää survintaan ihmisen surmaamiseen, ja vaikka verta ja ruumista ei näytetäkään, kohtaus saattaa olla monelle kuusivuotiaalle liikaa.
Disney satsasi Mustan aukon oheistuotteisiin, ja yhteistyökumppanit tuottivat mm. lelufiguureja, purkkatarroja ja kirjoja. Elokuvasta tehtiin useita sarjakuvaversioita, ja näistä merkittävin ja himoituin on Jack Kirbyn piirtämä versio. Meillä Suomessa Dan Spieglen piirtämä Musta aukko -sarjakuva julkaistiin 48-sivuisena lehtenä.
Mustan aukon uudelleenfilmatisoinnistakin huhuttiin taannoin, mutta viimeistään korona-aika lienee pannut hankkeen vuosiksi jäihin.
Petri Hänninen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Alex Garlandin Civil War -elokuva kuvittelee, miltä näyttäisi Yhdysvaltojen romahtaminen sisällissotaan
ELOKUVA | Brittikirjailija Alex Garlandin uusin elokuva Civil War on hänen teoksistaan hyytävin, kuvaahan se yhteiskunnan romahdusta vihaan.
Kolmen siskon elämä on kekseliästä niin hyvässä kuin pahassa – arviossa Mika Gustafsonin esikoisohjaus Siskoni
ELOKUVA | Ruotsalaiselokuvassa itsenäiset alaikäiset sisarukset ajattelevat pärjäävänsä itse eivätkä luovu vapaudestaan ja omista ajatuksistaan tulevaisuutensa suhteen.
