Elokuva-arvostelu: Mr. Jones kuvaa walesilaisen sanomalehtireportterin Gareth Jonesin matkaa Moskovaan ja Ukrainaan, 1930-luvun Holodomorin sydämeen.

On vuosi 1933. Neuvostoliitto on ollut olemassa viitisentoista vuotta ja nyt vallankahvassa on rautahallitsija Stalin. Suljetusta valtiosta liikkuu ristiriitaista tietoa: toisaalta lännen sosialistit ja intellektuellit ovat myötämielisen kiinnostuneita uudesta yhteiskuntakokeilusta, toisaalta hallitukset suhtautuvat vihamielisesti kommunistiseen valtioon.

Ulkoapäin katsoen tehokas viisivuotissuunnitelma näyttää vaikuttavalta. Nuori sanomalehtireportteri Gareth Jones päättää hommata itsensä kirjeenvaihtajaksi Moskovaan. Se onnistuukin, sillä nuori walesilainen oli saanut mainetta sekä onnistuttuaan haastattelemaan Hitleriä että aiemmassa työssään Iso-Britannian ulkoministeriössä. Lisäksi hän osaa venäjää. Tavoitteena on haastatella Stalinia.

Perillä Jones huomaa olevansa osa kansainvälistä lehdistöjoukkoa, jotka kaikki pysyvät tiiviisti Moskovassa, koska muualle ei pääse. Porukan tähti on New York Timesin reportteri Walter Duranty, joka on päässyt Neuvostoliiton johdon suosioon. Jones kuulee Ukrainassa olevan jotain tekeillä ja livahtaa, aluksi turhaan matkustuslupaa yritettyään, salaa ja ilman mitään virallisia lupia junalla Kharkoviin, Ukrainaan.

Perillä hän todistaa kammottavaa totuutta: viljaa kärrätään junanvaunukaupalla kuljetettavaksi Moskovaan. Salainen poliisi valvoo kaikkea. Ihmiset ovat nääntymäisillään nälkään ja tienvarsilla on lumeen jäätyneitä ruumiita. Ukraina-jakson keskeisimmässä kohtauksessa Jones löytää yhdestä talosta sisaruslauman, jonka vanhemmat ovat kuolleet. Hän todistaa paikkakunnalla mitä kammottavimpia tekoja ja kohtaloita.

James Norton on tullut suomalaisyleisöille tutuksi brittidraamoista Happy Valley sekä Sota ja rauha

Elokuvan ohjaaja on Agnieszka Holland, pitkän linjan puolalaisohjaaja, jonka edellinenkin elokuva Jäljet oli Suomen levityksessä. Holland aloitti kansainvälisen uransa elokuvalla Europe Europe, ja on useissa elokuvissaan kaivellut Euroopan historiaa ja mentaliteettia.

1970-luvun alkuun ulottuvan elokuvantekemisen lomassa hän on ohjannut myös tv-draamaa, mukaan luettuna episodeja The Wirestä ja Tremestä. Nyt levityksessä oleva versio on 20 minuuttia lyhyempi kuin 2019 Berliinin elokuvajuhlilla ensi-iltansa saanut versio. Mr. Jonesin jälkeen Hollandilta on valmistunut Charlatan-niminen elokuva.

Mr. Jonesissa aina hyvin visuaalinen Holland on päätynyt kontrastoimaan Moskovan yltäkylläisyyden ja Ukrainan karuuden värien avulla. Moskovassa punaliput liehuvat, tumman puiset interiöörit hohtavat ja reportterien huomio käännetään pois arkitodellisuudesta maksettuja naisia pursuavilla bakkanaalisiksi yltyvillä juomingeilla, joiden härskiyttä paikallisviranomaiset katsovat sormien läpi. Ukrainan Holland on maalannut miltei monokromaattisella värityksellä, korostaen sen talvisen kylmyyden ankeutta. Matkalla Ukrainaan tulevaa enteilee jo kohtaus junassa, jossa Jones viskaa syömänsä omenan karan spituaariin, josta sen ryntää onkimaan nälkäinen talonpoika.

Elokuvan tekijöistä löytyy kytkös tapahtumiin: käsikirjoittaja Andrea Chalupan ukrainalainen isoisä eli läpi nämä tapahtumat. Tuloksena on poliittisen trillerin lajityyppiin lukeutuva elokuva, joka tuo varjoon jääneen historian esille. Joissakin kohtaa elokuva maalaa hieman turhan vahvalla pensselillä vetäen äärikohdilla Moskovan bakkanaaleista Ukrainan ankeuteen. Durantylle on käsikirjoitettu fiktiivinen naisavustaja – muut henkilöt perustuvat todellisiin journalisteihin.

Vanessa Kirby esittää New York Timesin toimittajaa Ada Brooksia.

James Norton Gareth Jonesin roolissa on tullut suomalaisyleisöille tutuksi brittidraamoista Happy Valley sekä Sota ja rauha. Hänen poikamainen olemuksensa pöllölaseineen korostaa odottamattoman eteen joutuvaa innokasta journalistia. Peter Sarsgaard näyttelee niljakkaan Durantyn roolin vakuuttavasti. Hänen hahmonsa tuo esille sen vaaran, mikä piilee siinä, että journalisti veljeilee liian lähellä valtaa: se takaa kyllä pääsyn korkeimpiin piireihin yksityishaastatteluja tekemään, mutta asema sokaisee helposti näkemästä todellisuutta kulissien takana.

Tämä on myös elokuvan yksi sanoma nykypäivään: median ei pidä sokaistua vallasta, vaan säilyttää kriittinen etäisyys. Jälkikäteen Durantyn 1930-luvun tähtireportterin maine onkin himmentynyt täydellisen hölmön tasolle.

Gareth Jones oli ensimmäinen journalisti, joka toi Ukrainan nälänhädän länsimaiden tietoisuuteen. Silloinkaan kaikki eivät halunneet uskoa hänen reportaasejaan. Neuvostoliittoon Jones ei enää päässyt, vaan raportoi Japanista ja Kiinasta. Hän siirtyi sitten japanilaisten miehittämään Machuriaan eli Manchukuohon, josta hänen ruumiinsa löydettiin, neljä luotia selässä.

Gareth Jonesin raportoinnista on vaikutteita ottanut kirjoihinsa George Orwell. Elokuvaan on kirjoitettu fiktiivinen Jonesin ja Orwellin kohtaaminen – todellisuudessa he eivät ilmeisesti koskaan tavanneet, vaikka heillä olikin sama kustantaja

Eija Niskanen

Holodomor – Ukrainan surullinen menneisyys

Mr. Jones -elokuvan taustalla on yksi viime vuosisadan kauhistuttavimpia joukkotuhoja Neuvostoliitossa, Stalinin johtamassa diktatuurissa. Ukrainan nälänhätä, jossa kuoli tutkijoiden nykyarvioiden mukaan kolme ja puoli miljoonaa ihmistä, alkoi tulla maailman tietoisuuteen vasta 1990-luvulla suurvallan romahdettua ja sen siihen asti salaisten arkistojen avauduttua tutkijoille. Siihen asti myöskään Neuvostoliitossa ei tätä inhimillistä katastrofia oltu käsitelty julkisuudessa koskaan, ei edes nk. suojasään aikana 1960-luvulla, jolloin vankileirijärjestelmän eli gulagin uhreista oli jo saatu jonkin verran tietoa sieltä palanneilta, eritoten muutamilta kirjailijoilta.

Ukrainan suuri nälänhätä 1930-luvun alussa ei ollut tavanomainen luonnonmullistuksista johtuva katastrofi, jonkalaisia oli esiintynyt Venäjällä jo tsaarinvallan aikana usein. Se oli ”man-made-famine”, eli ihmisen aiheuttama nälänhätä, joka oli suora seuraus äärimmäisen väkivaltaisesta politiikasta, maaseudun suurimittaisesta pakkokollektivisoinnista, jonka stalinistinen valtajärjestelmä käynnisti vuoden 1930 alussa.

Stalinin pyrkimyksenä oli saada siihen asti hallinnon arvojärjestelmän ulkopuolelle jäänyt maaseutu ja siellä eri puolilla esiintynyt laaja vastarinta poliittisen valvonnan piiriin ja maatalouden rikkaudet heikosti kehittyneen teollistamisen rahoittamiseen.

Ukraina tosiasiassa saarrettiin rangaistuksena sille, että maassa elävä vahva kansallismielisyys muodosti Stalinin mielestä vakavan uhan stalinistiselle järjestelmälle ja neuvostovallan lujittamiselle.

Stalinin käskystä ja hänen alueelle lähettämiensä puoluejohtajien ja salaisen poliisin avulla Ukrainan alueellinen johto puhdistettiin, ja vuoden 1932 alussa käynnistettiin eri vaiheissa viljavarastojen ja viljasatojen väkivaltainen pakkohaltuunotto päämääränä alueella esiintyneiden vastarintaliikkeiden, kuten ”kulakkien sabotaasin” murtaminen ”nälän aseella”. Keinot olivat mitä moninaisimmat ”varkauksista” (esim. viljan kätkemisestä) tuomittujen rankaisemisesta, vastarintaan osallistuneiden karkottamisesta Siperiaan ja Kazakstaniin aina pakoon yrittäneiden tuhansien maanviljelijöiden hankkimien junalippujen mitätöimiseen.

Enää ei takavarikoitu ainoastaan keräyskampanjaan liittyvää viljaa, vaan talonpojilta vietiin sakkojen verukkeella hengissä pysymisen kannalta jopa elintärkeä viimeinen lehmä ja kaikki jäljelle jääneet ravintovarastot. Nämä äärimmäiset toimenpiteet merkitsivät siirtymistä nälkään kuolemisesta nälkään tappamiseen. Kansanmurha oli käynnistynyt.

Miljoonat ihmiset olivat loukussa ja vain kolmessa kuukaudessa aikana oli edetty tilanteeseen, jossa lopulta nälkään kuolevien määrät nousivat yhteensä 3,5 miljoonaan. Mr. Jones -elokuvassa näkemämme kauhut ja kärsimys olivat todellisuutta Ukrainassa aina kannibalismia myöten.

Nälänhädän tahallinen aiheuttaminen on nyt todennettavissa arkistolähteistä. Mr. Jones eli lehtimies Gareth Jones ei saanut omin silmin näkemäänsä joukkomurhaa lännessä vielä 1930-luvulla tunnustetuksi ja vieläkin löytyy historioitsijoita ja poliittisia voimia, jotka eivät halua tunnustaa Holodomorin, eli nälkään murhaamiseen yhteyttä Stalinin hirmuvaltaan. Se on kuitenkin gulagin, vankileirien sortokoneiston ohella toinen tärkein suuri sortotoimenpide, joka sinetöi Stalinin hirmuvallan.

Kanerva Cederström

Kanerva Cederström tiivisti historiallisen taustan professori Nicolas Werthin artikkelista • Retour sur la grande famine ukrainienne de 1932–1933 • Nicolas Werth • Dans Vingtième Siècle. Revue d’histoire 2014/1 (N° 121).

 

Mr. Jones

Englanti, 2019

Ohjaus: Agnieszka Holland
Rooleissa: James Norton, Vanessa Kirby, Peter Sarsgaard
Kesto: 1 h 58 min
Ikäraja: K12
Ensi-ilta: 13.3.2020

Elokuvaa esitetään Finnkinon teattereissa ja Tampereella myös Arthouse Cinema Niagarassa.