Kuva: Elke ry
ELOKUVA | Ruotsalaisen Niclas Larssonin ohjaama ensi-iltaelokuva on vino perhepotretti. Kaikki puhuvat, mutta eivät sano juuri mitään.
”Näyttelijöissä ei ole vikaa, he löytävät hahmoihinsa tarpeeksi outouksia ja elämän kaltaista olemista.”
ARVOSTELU
Äiti sohvalla
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Niclas Larsson
- Pääosissa: Ewan McGregor, Rhys Ifans, Taylor Russell, Ellen Burstyn, Lara Flynn Boyle, F. Murray Abraham
- Ensi-ilta: 11.10.2024
Tavataan perhe, jossa kaikki ovat toistensa kanssa pakosta. He puhuvat toistensa ohi, ymmärtämättä mihin sukulaisia tarvitaan.
Ruotsalaisen Niclas Larssonin käsikirjoittama ja ohjaama Äiti sohvalla on täytetty kuvilla ihmisten tarpeista, suurista ja pienistä. Pääosassa ovat asiat, joita ihminen tarvitsee pärjätäkseen ihmissuhteissaan, edes jotenkin. Itsenäistyminen näyttää olevan viisikymppisen Davidin ongelma. Hän osaa aikuisten asioita, mutta ei hallitse kunnolla itseään.
Tarina etenee hitaasti ja oudosti. Tapahtumien rinnalla käydään läpi liki olematonta perhedynamiikkaa. Kuljetaan kohti fantasiamaailmaa, jossa kaikki on taas mahdollista.
Vanha äiti istahtaa vanhan huonekalukaupan yläkerrassa kalliille sohvalle eikä nouse ylös, vaikka käsketään ja pyydetään. Kaupassa ei näy muita asiakkaita.
Äidin pojista nuorempi David on se, joka pitää oudosta äidistään, hetkittäin jopa rakastaa tätä. Vanhempi veli Gruffudd ei rakasta, eikä välitä muista kuin näkyvillä olevista nuorehkoista naisista. Sisko Linda on saanut äidistään ja sukulaisistaan tarpeekseen jo kauan sitten eikä välitä kuin itsestään ja tupakoinnista.
Keskeneräisestä, sotkuisesta kaupasta huolehtii Bella, joka antaa veljesten touhuta äitinsä ympärillä. Bellan isä Marcus on äkkiväärä ja ahne mies, jolle elämä on peliä ja rahaa. Hänen kaksoisveljensä osaa olla jopa kohtelias.
Vahvimmillaan elokuva on, kun se yrittää saada perheen sisäiseen olemukseen järjestystä. Se ei kuitenkaan onnistu. Vain David (Ewan McGregor) haluaa kaiken olevan tavallisesti, äiti (Ellen Burstyn) haluaa taas jotain ihan muuta, pois kaikesta.
Jerker Virdborgin romaaniin Mamma i soffa perustuva ei ole mikään perinteinen ruotsalainen eikä minkään muunkaan maalainen perhe-elämän anatomiaa kuvaava tarina vaan täysin omanlaisensa nykyihmisten mielikuvituksen ja elämän hallitsemattomuuden kuvaus. Kaikki puhuvat, mutta eivät sano juuri mitään. Osasta näkee, että katkeruus on jo kauan sitten painanut alas halun osallistua perheen asioihin.
Näyttelijöissä ei ole vikaa, he löytävät hahmoihinsa tarpeeksi outouksia ja elämän kaltaista olemista. Ewan McGregor on juuri sellainen kuin pitää, pienesti suuri. Ellen Burstynin tiukka ote kaikkeen ja halu lopettaa selittelyt on se mitä elokuvassa jaksaa katsella. Rhys Ifansin Gruffudd on liukasliikkeinen omaan napaan tuijottaja. Pitkään aikaan valkokankaalla nähtävä Lara Flynn Boyle tekee tupakoivasta, sarkastisesta Lindasta ilmeitään myöten uskottavan hahmon. Tavallisuuden muotokuvan tekee Davidin vaimoa Annea näyttelevä Lake Bell.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kohuttu The Apprentice on Donald Trumpin kasvutarina, jossa päähenkilön persoonallisuus kehittyy yksinomaan negatiiviseen suuntaan
ELOKUVA | Gabriel Shermanin käsikirjoittama ja Ali Abbasin ohjaama The Apprentice ei ole pelkästään henkilötarina, vaan kommentoi myös kapitalismia karmeimmillaan.
Judokan halu voittaa kilpailu ja löytää elämisen vapaus – arviossa ensi-iltaelokuva Tatami
ELOKUVA | Guy Nattivin ja näyttelijänä palkitun Zar Amir-Ebrahimin yhdessä ohjaama elokuva ottaa kantaa.
Trilleri Joker – Folie à Deux ei yllä edeltäjänsä tasolle, mutta vääntää sekin katsojan vatsanpohjaa
ELOKUVA | Joaquin Phoenixin ja Lady Gagan roolityöt kannattelevat erikoista trilleriä, jossa Batmanin arkkivihollinen löytää musiikin ja rakkauden.
Erikoisen laulajan henkilökuva – Pepe Willberg ja viisi metriä verhoista mikrofonin luo
ELOKUVA | Laulaminen ja häärääminen musiikin parissa ilman taloudellisia huolia ja rajoitteita. Näin voisi tiivistää Pepe Willbergin toiveen hyvästä elämästä