Kuva: Joss Barratt / Sixteen Films
ELOKUVA | Ken Loach on yhteiskuntaa suoraan ja ajatuksella katsova elokuvaohjaaja. 87-vuotiaan britin uusi elokuva kertoo koillisenglantilaisesta kaupungista ja sinne saapuvista syyralaispakolaisista.
”The Old Oak kertoo perusteettomasta vihasta, aidosta empatiasta ja loputtomasta idealismista, joka sekin on koetuksella.”
ARVOSTELU
The Old Oak
- Ohjaus: Ken Loach
- Käsikirjoitus: Paul Laverty
- Pääosissa: Ebla Mari, Dave Turner
- Ensi-ilta: 8.12.2023
Brittiläinen Ken Loach on yhteiskuntaa suoraan ja ajatuksella katsova elokuvaohjaaja. Loach tuli tunnetuksi jo 1960-luvulla realistisista draamoistaan, joissa aidosti elävä ihminen on pääroolissa. Tv-elokuvien jälkeen Riff-raff (1991; ”roskasakki”) aloitti teatterielokuvien jatkumon ja teki Ken Loachin tutummaksi suomalaisillekin elokuvantekijänä.
I, Daniel Blake (2016) ja Kiitos tilauksestasi (2019) ovat raadollisia kuvauksia nyky-yhteiskunnan arjesta, jossa kaikki on kaupan eikä mikään perinteinen auta ihmistä selviämään arjesta. Loachin palkintogalleriaan kuuluu kahdeksan BAFTAa
The Old Oak -elokuvan väitetään olevan ohjaajamestarin viimeinen elokuva. Toivon, ettei näin ole.
* *
Eletään Durhamissa, Koillis-Englannissa vuonna 2016. Kaupunki on menettänyt suurimman työnantajansa, kun Thatcherin hallinto vuonna 1984 sulki kaivoksen.
Paikallisten pubikriitikoiden keskustelu alkaa siitä, että talojen omistajat ovat kasvottomia sijoittajia, jotka eivät tee taloille ja asunnoille muuta kuin perivät vuokran. Kasvottomassa kaupanteossa kotien arvo laskee rajusti. Syyllisiä eli ostajia ei tapaa eikä tunne. He asuvat tässä tapauksessa Kyproksella.
Sotaa kotimaastaan paenneiden syyrialaispakolaisten saapuminen paikkakunnalle on osalle kaupunkilaisista ongelma. Muukalaisiin suhtaudutaan vihamielisesti, vaikka muutokset yhteiskunnassa ja sen seurauksena paikkakunnalla ovat tapahtuneet jo ennen heidän saapumistaan. ”Alkuasukkaat” ja maahanmuttajat ovat valtioon nähden samassa asemassa, heidät on jätetty pärjäämään keskenään. Molemmilla ryhmillä on kovin vähän todellisia mahdollisuuksia parantaa omaa elämäänsä.
Tämä on arkidraama, todellisuutta kaikkialla maailmassa.
Ebla Mari ja Dave Turner. Kuva: Joss Barratt / Sixteen Films
* *
Nuori syyrialainen nainen Yara (Ebla Mari) ja pubin omistaja TJ (Dave Turner) kohtaavat jo ensimmäisessä kohtauksessa,saapuessaan bussilla kaupunkiin. TJ pelastaa Yaran rasistien huutelulta ja auttaa häntä särkyneen kameran selvittelyssä.
TJ on mies, joka tunnistaa henkilökohtaisen tuskan ja uskoo mahdollisuuteen elää sovussa tässäkin kaupungissa.
Lopulta Yara ja TJ päättävät yrittää selvittää asioita, jotka ongelmia aiheuttavat. Saatetaan pakolaiset ja paikalliset kriitikot yhteen, hyvän ruuan äärelle. TJ:n äidin sanonta oli sama kuin Yaran äidin: ”Kun syötte yhdessä, pysytte yhdessä”.
Kuva: Joss Barratt / Sixteen Films
* *
The Old Oak kertoo perusteettomasta vihasta, aidosta empatiasta ja loputtomasta idealismista, joka sekin on koetuksella. Elokuva ei saarnaa vaan kertoo yhteisestä elämisestä ja olemisesta erillään.
Kaupungin asukkaat näkevät nälkää, kun ei ole työtä eikä enää halua yrittää. Pakolaiset ovat kekseliäämpiä. Heitä auttavat vuosien kokemukset pakolaisleireillä. He osaavat helpommin taikoa olemisen tarkoitusta olemattomasta. Paikalliset heräävät vasta, kun omat lapsent alkavat nähdä nälkää.
Kritiikki käsikirjoittaja Paul Lavertyn ja ohjaaja Ken Loachin liiallisesta optimismista aiheen suhteen on elokuvalle enemmän ansio kuin haitta.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Upein kuvin kerrottu tositarina suomalaisesta juutalaispakolaisten auttajasta – arviossa Klaus Härön Ei koskaan yksin
ELOKUVA | Klaus Härön uusimman elokuvan aiheena on Suomen tapa kohdella juutalaispakolaisia toisen maailmansodan aikana ja vähän sitä ennen.
Pilvenpiirtäjiä ja vaarallisia tilanteita horisontaalisen makuuhuoneyhdynnän sijaan – arviossa Babygirl
ELOKUVA | Nicole Kidmanin tähdittämän Babygirl-elokuvan päähenkilö on harjoittelijalleen porras matkalla miehuuteen: kiehtova peti- ja pelikaveri, joka on vankina omassa perhe- ja työhäkissään.
Wallace ja Gromit: Kosto kynittävänä on animoidun parivaljakon vauhdikas ja hykerryttävän hauska paluu
ELOKUVA | Wallace ja Gromit: Kosto kynittävänä -animaatioelokuva osoittelee nokkelasti James Bondeihin, Kapteeni Nemoon ja Late Lampaaseen.
Laulaen ja tanssien kartellipomosta transnaiseksi – Emilia Pérez on värikäs Meksikoon sijoittuva musikaali
ELOKUVA | Ranskalaisohjaaja Jacques Audiardilla on näköjään kyky heittäytyä täysin erilaisiin tarinamaailmoihin ja Emilia Pérezin kohdalla kokeilla musikaalia.
