Heidi Juliana Gauriloff. Kuva: Ville Juurikkala / Oktober Oy

Alku on sellainen, että eipä arvaisi, mitä tuleman pitää: kaksi naista kerrostalon pihamaalla esittäytyy toisilleen, sillä heillä on yhteinen matka pohjoiseen, saamelaisen sukunsa kotisijoille. Juuristaan tietämättömän Sannan (Seidi Haarla) Anni-äiti on kuollut.

Vasta hautajaisissa tavattu Ida-täti (Sanna-Kaisa Palo) ei paljon puhu. Autossa vainajaa ja perheen elämää koskevat yksitavuiset vastaukset putoilevat raskaina pitkin matkaa.

Koska kotitila on myytävä, naisten on matkustettava selvittämään jäämistöä puiden ympäröimällä mökkitontilla. Esille tulevat myös muistot ja kokemukset, joista päällimmäisinä ovat Je’vidan kokemukset ukin (Erkki Gauriloff) läsnäolon sävyttämästä lapsuudesta kalassa ja verkkoja paikkaamassa ja yhteisöllisen elämän sopuisuudesta. Idan ja Annin arki muuttui heidän kouluaikanaan, jota leimasi saamelaisten pakkosuomalaistaminen.

Menneisyytensä taakseen jättänyt Je’vida (Sanna-Kaisa Palo) siivoaa polttamalla muistoesineitä, kuvia ja kirjeitä, mutta muistot eivät katoa. Kuva: Ilkka Jaakola / Oktober Oy

Vaikuttavimpia asioita elokuvassa on sen luontevuus. Lapsuusikäistä Je’vidaa esittävä Agafia Niemenmaa on kuin syntynyt sanattomaan kommunikointiin. Elokuva ilmaisee saamelaisten elämäntavan ekologisuuden yksinkertaisesti vailla alleviivauksia.

Monessa ajassa tapahtuvaa elokuvaa katselee mielikseen, koska kuvaajana toiminut Tuomo Hutri saa elokuvan mustavalkoisiin kuviin vahvaa sävykkyyttä, joka kertoo tarinaa silloinkin, kun sanat eivät riitä.

Tutustuminen suvun menneisyyteen synnyttää Sannassa (Seidi Haarla) halun käsitellä nähtyä ja kuultua piirtämällä. Kuva: Ilkka Jaakola / Oktober Oy

Je’vidan ohjaaja Katja Gauriloff tunnetaan dokumenttielokuvistaan Säilöttyjä unelmia (2011), joka havainnollisti säilykepurkin pitkää matkaa suomalaiseen ruokakauppaan, sekä ohjaajan omasta kolttasaamelaisesta isoisoäidistä kertova Kuun metsän Kaisa (2016). Je’vidan käsikirjoitukseen hän on tuonut sukulaistensa kertomat tarinat kolttasaamelaisena elämisestä.

Je’vida on ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva ja sellaisena se tuo esiin kolttien kokeman pakkosuomalaistamisen kauheuden. Sen elokuva tekee hukkaamatta yksilötarinaansa ja luonnettaan kauniina ja kiehtovana taideteoksena.

Antti Selkokari

* *

Äänestä meitä!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit äänestää meitä 2.11.2023 asti osoitteessa www.kulttuurigaala.fi/yleisoaanestys. 

Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa, jonka Yle TV1 lähettää suorana lähetyksenä 24.11.2023.

#kulttuurigaala #kulttuuri 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua