Kuva: Nonstop Entertainment Ab / Yle
ELOKUVA | Sherylle ja Lilaalle muusikkous, metallin kutsu ja bändin perustaminen oli maailman tärkein asia. Sirens-dokumentti on toivon kuvaus.
”Sirensin naiset haluavat elää niin kuin tuntevat. Siksi heidän herkkyytensä ja pohdintansa on elokuvan tärkein anti.
Ei ole turvallista kotona, ei ole turvallista rakastaa, ei ole turvaa ystävyydessäkään.
Viiden libanonilaisnaisen thrash metal -bändi Sirens on silti jotakin turvallista ja toivoa luovaa seetripuiden ja pommien, mellakoiden ja sähkökatkojen Beirutissa.
* *
Legendaarinen kaupunki on taas kerran pantu polvilleen.
Talous on kaiken fyysisen lisäksi raunioina, pakolaisten määrä naapurivaltio Syyriasta ylittää kaiken sietokyvyn pienessä kuuden miljoonan asukkaan valtioissa. Leirit lisäävät levottomuuksia.
4.8.2020 Beirutin satamassa räjähti pommi tai useita, ja 218 ihmistä kuoli.
Rita Baghdadi on omistanut dokumenttinsa Sirens (2022) näiden ihmisten ja isänsä muistolle.
Tunnin ja vartin dokumentti on kaunis, tunteellinen ja vierellä kulkeva syväsukellus kaukaiseen maahan, jota en tunne juuri muusta kuin uutisotsikoista.
Lähi-idän Levantin alueen kriisit toistuvat, koska rajat vedettiin alun perin mielivaltaisesti ja viivottimella. Kukaan ei saanut oikeutta. Ääri-islamistinen terroristijärjestö Hizbollah ottaa tilanteesta hyödyn ja mellastaa alueiden rajapinnoilla sekasortoa lisäten.
* *
Mutta ihmiset, tavalliset ihmiset, elävät arkea, osoittavat mieltä ja luovat uutta.
Sirens syntyi vuonna 2015 kahden nuoren sähkökitaristin Sheryn ja Lilaan kohdatessa. Heille muusikkous, metallin kutsu ja bändin perustaminen oli maailman tärkein asia.
Naiset saivat mukaan kolme muuta ja syntyi Slave to Sirens. Klubikeikoilta tie aukesi jopa Glastonburyn festivaalille.
Mutta jos olet Libanonissa queer, lesbo ja nuori nainen, olet vaarallinen. Homoseksuaalisuus on Libanonissa edelleen rikos, josta voi pahimmassa tapauksessa saada jopa kuolemantuomion.
Beirutin klubeilla asiaan suhtaudutaan vapaamielisesti, mutta julkihomous on suuri riski.
Kuva: Nonstop Entertainment Ab / Yle
* *
Sirensin naiset haluavat elää niin kuin tuntevat. Siksi heidän herkkyytensä ja pohdintansa on elokuvan tärkein anti.
Lilaa Mayassi asuu äitinsä kanssa. Äiti hoputtelee tytärtään naimisiin, sillä vain niin kodista lähdetään.
Tyttären vastaus on hyvä muistutus äidille aikojen muuttumisesta:
”Sinähän elät edelleen 1960-luvulla. Silloin perustettiin perhe valokuvan perusteella ja lapsia oli niin paljon, etteivät nimetkään jääneet mieleen.”
”Ja nyt mennään yhteen internetissä”, sivaltaa äiti.
Dokumentti on silti toivon kuvaus. Bändi on hajota, mutta löytää itsensä uudelleen.
Valtavasta rauniopalatsista lähetetty sinfoniakonsertti näyttää Lilaan ja Sheryn kepittämässä Led Zeppelinin Kashmiria.
Ja ruudun edessä äiti on haljeta ylpeydestä.
Jos et Lähi-Idästä mitään tiedä, katso edes tämä.
Anne Välinoro
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
Conclave-elokuva tuo esiin, miten uuden paavin valintaa juonitellaan Vatikaanin suljettujen ovien takana
ELOKUVA | Jos Conclave on jotakin, niin visuaalista herkkua askeettisuuteen tottuneille pohjoismaalaisille, sikäli paljon siinä korostuvat katolisen kirkon suosima prameus ja väriloisto.
