Elias Westerberg ja Linnea Leino. Kuva: Julia Kenttälä / Art Films
ELOKUVA | Dokumenttiohjaajanakin tunnettu Arto Halonen lähestyy ihmisiä luontevasti omina itsenään ja osaa kertoa hyviä tarinoita, fiktionakin.
”Vuonna 2064 maailma on ilmastonmuutoksen seurauksena rikki ja älykkäimmät keksivät idean aikamatkustukseen.”
ARVOSTELU
Jälkeemme vedenpaisumus
- Ohjaus: Arto Halonen
- Käsikirjoitus: Ossi Hakala
- Ensi-ilta: 5.12.2024
Eletään vuotta 2024. Raha ratkaisee ilmasto-ongelman ihmiskunnan tuhoksi. Nuoret fyysikot kehittävät puhdasta ilmaa tuottavan fuusioreaktorin pitkällisten tutkimusten, erehdysten ja oivallusten jälkeen. Keksintö voisi pelastaa maailman, jos kaava saataisiin julkiseen käyttöön kaikille. Raha kuitenkin ratkaisee ja porukan johtajana toiminut Henrik myy idean eniten tarjoavalle sijoittajajoukolle.
Vuonna 2064 maailma on ilmastonmuutoksen seurauksena rikki ja älykkäimmät keksivät idean aikamatkustukseen, jolla päästään takaisin vuoteen 2024 ja pystytään antamaan puhdasta ilmaa tuottava keksintö koko maailmalle, kaikkien käyttöön.
* *
Suomalaisessa tieteis- ja fantasiaelokuvassa mielikuvitus tuottaa suorempaa ja vähemmän koneellista maailmaa kuin useimmissa tyylilajin elokuvissa. Aikamatkailussa tapahtuu pikku virheitä, mutta ihmisen kekseliäisyys hoitaa nekin ongelmat. Ihmissuhteiden avulla pärjätään ja erotetaan hyvät pahoista. Muistot ja persoonat ovat joko hyviä tai korjattavia.
Käsikirjoittaja Ossi Hakala tuntee ihmisen, pahan ja hyvän alun ja juuret. Jokainen elokuvan roolihenkilö on uskottava ja tapahtumat, jopa aikamatkailu, näyttäytyvät uskottavana.
Elokuva kantaa alusta loppuun. Kerronnassa on mukana myös perinteisiä perheiden tarinoita. Koulunkäynti, työ ja perhe-elämä ovat tiukassa syynissä ja niistä osataan ottaa irti kaikki tunnelmat. Idea puhtaan energian tuottamisesta antaa toivoa ainakin vajaaksi kahdeksi tunniksi.
* *
Arto Halonen on ohjannut hyviä dokumentteja niin urheilijoista kuin taiteilijoista. Halonen lähestyy ihmisiä luontevasti omina itsenään ja osaa kertoa hyviä tarinoita, fiktionakin. Hänen tuotantonsa on ollut monipuolista. Fiktioista tunnetuin on Prinsessa (2010), joka kertoi Lapinlahden mielisairaalan omasta prinsessasta Anna Lappalaisesta (1896–1988).
Jälkeemme vedenpaisumus -elokuvaa kannattelee näppärän juonen lisäksi näyttelijäjoukko, josta jokainen ansaitsee kehuja. Päällimmäiseksi jää mieleen autokorjaamoyrittäjän perheen poikaa nuorena näyttelevä Elias Westerberg. Myös Kasperi Kola osaa olla aito. Pahan pojan Henrikin roolissa on Tuomas Nilsson, joka on juuri niin kova ja paha kuin vaaditaan. Linnea Leino hallitsee hänkin roolinsa. Pahuuden muotokuva ja miehen malli pojalleen on Thomas Zilliacuksen näyttelemä isä, jonka väkivalta on sitä perinteistä.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Bhutaniin saapuu demokratia ja amerikkalainen aseen ostaja – arviossa The Monk and the Gun
ELOKUVA | Pawo Choyning Dorjin ohjaama ensi-iltaelokuva kertoo tärkeistä tapahtumista lempeästi.
Ikääntyneiden ihmisten suloinen rakkaus koskettaa – arviossa ensi-iltaelokuva Pieni pala kakkua
ELOKUVA | Maryam Moghadamin ja Behtash Sanaeehan ohjaama ensi-iltadraama on viehättävä tarina rakkaudesta ja elämänilosta.
Anna Kendrickin esikoisohjaus ei ole kevyttä viihdettä – arviossa Woman of the Hour
ELOKUVA | Näyttelijänä tunnetun Kendrickin ohjaus pohjautuu sarjamurhaaja Rodney Alcalan hahmoon. Naisen asema 1970-luvun viihdeteollisuudessa saattoi olla jopa hengenvaarallinen.
Norjalaiselokuva kuvaa harhoihinsa juuttuneen maanpetturin viimeisiä päiviä – arviossa Quisling
ELOKUVA | Historiallinen draama Norjaa sodan aikana hallinneen luopion viime vaiheista ja oikeudenkäynnistä on ikävän ajankohtainen yhä itsevaltaisemmiksi käyvien johtajien aikana.