Elias Westerberg ja Linnea Leino. Kuva: Julia Kenttälä / Art Films
ELOKUVA | Dokumenttiohjaajanakin tunnettu Arto Halonen lähestyy ihmisiä luontevasti omina itsenään ja osaa kertoa hyviä tarinoita, fiktionakin.
”Vuonna 2064 maailma on ilmastonmuutoksen seurauksena rikki ja älykkäimmät keksivät idean aikamatkustukseen.”
ARVOSTELU
Jälkeemme vedenpaisumus
- Ohjaus: Arto Halonen
- Käsikirjoitus: Ossi Hakala
- Ensi-ilta: 5.12.2024
Eletään vuotta 2024. Raha ratkaisee ilmasto-ongelman ihmiskunnan tuhoksi. Nuoret fyysikot kehittävät puhdasta ilmaa tuottavan fuusioreaktorin pitkällisten tutkimusten, erehdysten ja oivallusten jälkeen. Keksintö voisi pelastaa maailman, jos kaava saataisiin julkiseen käyttöön kaikille. Raha kuitenkin ratkaisee ja porukan johtajana toiminut Henrik myy idean eniten tarjoavalle sijoittajajoukolle.
Vuonna 2064 maailma on ilmastonmuutoksen seurauksena rikki ja älykkäimmät keksivät idean aikamatkustukseen, jolla päästään takaisin vuoteen 2024 ja pystytään antamaan puhdasta ilmaa tuottava keksintö koko maailmalle, kaikkien käyttöön.
* *
Suomalaisessa tieteis- ja fantasiaelokuvassa mielikuvitus tuottaa suorempaa ja vähemmän koneellista maailmaa kuin useimmissa tyylilajin elokuvissa. Aikamatkailussa tapahtuu pikku virheitä, mutta ihmisen kekseliäisyys hoitaa nekin ongelmat. Ihmissuhteiden avulla pärjätään ja erotetaan hyvät pahoista. Muistot ja persoonat ovat joko hyviä tai korjattavia.
Käsikirjoittaja Ossi Hakala tuntee ihmisen, pahan ja hyvän alun ja juuret. Jokainen elokuvan roolihenkilö on uskottava ja tapahtumat, jopa aikamatkailu, näyttäytyvät uskottavana.
Elokuva kantaa alusta loppuun. Kerronnassa on mukana myös perinteisiä perheiden tarinoita. Koulunkäynti, työ ja perhe-elämä ovat tiukassa syynissä ja niistä osataan ottaa irti kaikki tunnelmat. Idea puhtaan energian tuottamisesta antaa toivoa ainakin vajaaksi kahdeksi tunniksi.
Kuva: Art Films Production
* *
Arto Halonen on ohjannut hyviä dokumentteja niin urheilijoista kuin taiteilijoista. Halonen lähestyy ihmisiä luontevasti omina itsenään ja osaa kertoa hyviä tarinoita, fiktionakin. Hänen tuotantonsa on ollut monipuolista. Fiktioista tunnetuin on Prinsessa (2010), joka kertoi Lapinlahden mielisairaalan omasta prinsessasta Anna Lappalaisesta (1896–1988).
Jälkeemme vedenpaisumus -elokuvaa kannattelee näppärän juonen lisäksi näyttelijäjoukko, josta jokainen ansaitsee kehuja. Päällimmäiseksi jää mieleen autokorjaamoyrittäjän perheen poikaa nuorena näyttelevä Elias Westerberg. Myös Kasperi Kola osaa olla aito. Pahan pojan Henrikin roolissa on Tuomas Nilsson, joka on juuri niin kova ja paha kuin vaaditaan. Linnea Leino hallitsee hänkin roolinsa. Pahuuden muotokuva ja miehen malli pojalleen on Thomas Zilliacuksen näyttelemä isä, jonka väkivalta on sitä perinteistä.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Uusi Alex Garland -elokuva Warfare kuvaa sitä, kun tajuntaan ei mahdu muuta kuin sodankäynnin jytinä
ELOKUVA | Aiheensa Irakin sodasta poimiva Warfare tarjoaa katsojilleen pelkistetyn kuvan nykyaikaisesta kaupunkisodankäynnistä.
Äkäisen miehen ja muistisairaan vaimon matkalla rakastetaan ja riidellään – arviossa Muistojen matka
ELOKUVA | Jelle de Jongen elokuva tarjoaa draamaa ja huumoria pitkästä avioliitosta, muistoista ja tulevaisuuden hyväksymisestä.
Sally Bauer oli nainen, joka rakasti uimista, poikaansa ja haasteita – arviossa Nainen ja meri
ELOKUVA | Frida Kempffin ohjaama elokuva ei kuvaa hellästi naista, jonka haaveiden esteenä olivat lähipiiri ja sota.
Nuori saamelaisnainen yllättyy alkuperästään – arviossa ensi-iltaelokuva Biru Unjárga: Fucking Uuniemi
ELOKUVA | Egil Pedersenin esikoiselokuva on saamelainen nuorisoelokuva, jossa jokainen etsii ja löytää itsensä.