Evakkojen tarinat palauttavat mieleen, miksi muistaminen on tarpeellista – arviossa Laulumaiden muisto

08.11.2023
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Keväällä edesmennyt Terttu Keski-Hirvelä on yksi dokumentin evakoista. Kuva: Island Lake Films

ELOKUVA | Tomi Saarijärven koskettavassa dokumentissa Karjala elää evakkojen mielessä lapsuuden kaivattuna kultamaana, jonne on ikuinen ikävä.

”Kokemuksia kannattaa kuunnella, kun siihen on vielä mahdollisuus.”

ARVOSTELU

3 out of 5 stars

Laulumaiden muisto – Karjalaisia lakeuksilla

  • Ohjaus: Tomi Saarijärvi
  • Ensi-ilta: 6.10.2023

Lohduttomalta vaikuttava maailmantilanne on herättänyt ihmiset jakamaan sosiaalisessa mediassa erilaisia muistutuksia siitä, että emme saa unohtaa. Meidän tulee muistaa, miten monilla tavoilla sota ja sen syyt vaikuttavat ihmisiin. Erityisesti lapsia on suojeltava joutumasta maailmanpoliittisen näytelmän kärsijöiksi.

Suomalaisten omista sotakokemuksista on kulunut jo niin kauan, että unohtamisen vaara alkaa olla todellinen. Näin siitä huolimatta, että sodan aiheuttamista henkisistä vaurioista on pystytty puhumaan avoimesti vain vähitellen. Usein on sanottu, että vasta kolmas tai neljäs sukupolvi sodan jälkeen syntyneitä on vapaa sodan aiheuttamasta ylisukupolvisesta traumasta. He voivat tarkastella tapahtunutta neutraalimmin kuin ihmiset, joihin taakka on suoraan vaikuttanut.

* *

Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi meidän on kuultava niiden ihmisten tarinoita, jotka ovat itse olleet osallisena suurissa kriiseissä. Tomi Saarijärven Laulumaiden muisto – Karjalaisia lakeuksilla antaa puheenvuoron Etelä-Pohjanmaalle sijoitetuille Karjalan evakoille ja heidän jälkeläisilleen. Sodan vuoksi noin 407 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa, osa heistä kahteen otteeseen. Menetetty Karjala elää dokumenttia varten haastateltujen muistoissa lapsuuden kaivattuna kultamaana, jonne monella on ikuinen ikävä.

Koskettavia haastatteluita on vaikea katsoa ilman että pala nousee kurkkuun. Moni haastatelluista on ollut pieni lapsi, kun evakkoretki on alkanut. Usein matkaan on lähdetty hyvin lyhyellä varoitusajalla, eikä mukaan ole voinut ottaa kuin kaikkein välttämättömimmät tavarat. Rakkaat leikkikalut on pitänyt jättää niille sijoilleen, ja niiden muistelemiseen tiivistyy paljon turhautumista ja surua lapsuuden leikkien äkillisestä lopusta.

Evakkoon lähteminen on merkinnyt osalle lapsista myös vastuun ottamista tilanteessa, jossa aikuisilla on ollut paljon mielensä päällä. Lapset ovat huolehtineet pikkusisaruksista ja askareista, eikä asiasta ole juuri voinut purnata.

Plakat DIN B1 hoch 4 0 O

Elokuvajulisteen kuvassa on evakoita Jaakkiman asemalla. Kuva: Museovirasto / Pekka Kyytisen kokoelma

* *

Elokuvan tekemisen aikana Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mikä nosti sodan muiston myös monen evakon mieleen entistä tuoreempana. Aiheen ajankohtaisuuden lisäksi Laulumaiden muiston kaltaisia elokuvia on syytä tehdä siksi, että meillä vielä on ihmisiä, jotka muistavat sodan kauhut ja Karjalan kotiseutuna. Kerrottavaa kyllä riittää useampaankin dokumenttiin.

Yhdeltä dokumentilta ei voi vaatia tyhjentävää selvitystä kaikista lakeudelle päätyneiden karjalaisten kokemuksista, mutta temaattisesti kiinnostavaa olisi ollut kuulla lisää muun muassa uudelle kotipaikkakunnalle kotoutumisesta. Sotaa paenneita ei aina kohdeltu ystävällisesti, kuten ei tehdä nykyäänkään. Haastatellut kertovat muun muassa tylystä kohtelusta ja koulukiusaamisesta, joka edelleen herättää eläviä ja kipeitä muistoja. Tästä olisi voinut jatkaa vielä sen pohtimista, millaisia myönnytyksiä sopeutuminen on vaatinut: onko täytynyt peitellä tai häivyttää omaa karjalaisuuttaan ja esimerkiksi muuttaa puhetapaansa? Entä miltä lapsesta on tuntunut ryssittely, kun juuri venäläisten takia vanhasta kotipaikasta on luovuttu?

Myös lähdön ja koti-ikävän vaikutuksista evakoihin ja heidän jälkeläisiin olisin kuullut kernaasti lisää. Karjalaisten lapset ja lastenlapset kun on sinänsä ansiokkaasti otettu mukaan haastatteluihin.

Nadia Paavola

Elokuvaa esittävät elokuvateatterit: Kurikan Kino, Bio Marlon (Kauhajoki), Kauhavan Y-Kino, Kino Jalasjärvi, Matin-Tupa (Ylistaro), Teuvan Kino-Kuva, Bio Marilyn (Lapua), Kino Kyntäjä (Alavus), Sun Kino (Ähtäri), Elokuvateatteri Studio (Oulun elokuvakeskus), Arthouse Cinema Niagara (Tampere), Kino Iiris (Lahti) ja Elokuvateatteri Julia 1 & 2 (Hyvinkää). Päivittyvä lista täällä.

* *

Kulttuurigaala lähestyy!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!

#kulttuurigaala #kulttuuri 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua