Entisen nuorison elämä on juhlia, juopottelua ja toisen etsintää – arviossa Samppa Batalin Omenavarkaat

Satu Tuuli Karhu ja Joel Hirvonen. Kuva: Laura Mainiemi / Cinerain

Helsinkiläisten entisten nuorten elämä ei näytä muuttuneen paljoakaan siitä mitä se on ollut vuosikymmen sitten. On oma tiivis porukka, jossa jokaisella on oma rooli. On se kaikkitietävä, se juoksupoika, se hiljainen huolehtija ja pääroolissa parisuhteen menettänyt ressukka. Juhlitaan porukalla ja keskustellaan lyhyillä lauseilla, joissa on mukana pientä kettuilua. Puheenparren katkaisee ja päättää usein v-alkuinen sana.

Selitys suttuiseen sanailuun ja käyttökielen köyhyyteen voi olla siinä, että vain osa Omenavarkaat-elokuvan dialogista on käsikirjoitettu; suurin osa on näyttelijöiden improvisaatiota.

Sebastianin avioliitto kariutuu ja hän muuttaa. Muuttoapuna ovat ”Sebben” kaveripiiri, kolme entistä nuorta: suulaat Karri ja serkkunsa Joni sekä hiljaisempi Melis. He osaavat neuvoa, miten Sebben täytyy toimia selvitäkseen erosta.

Vastahakoista Sebbeä suostutellaan viettämään iltaa, mihin hän lopulta suostuu. Tosin puheista käy ilmi, ettei hänellä ole mahdollisuutta jäädä pois porukoista.

Päivällä porukka käy kierrätyskeskuksessa ostamassa Sebbelle uusia vaatteita. Kaupassa on myyjänä Satu, parisuhteeseensa ja elämäänsä kyllästynyt nuorehko myyjä. Joni yrittää naittaa Sebbeä ja Satua keskenään.

Omenavarkaat-elokuvan enimmäkseen käsivarakameralla kuvatut kohtaukset ovat illalla ja yöllä kuvattua sekoilua kapakassa ja kaduilla. Paljon epäselviä lähikuvia, heikkoja valoja ja varjoja ja ihmisiä äänessä. Päiväsaikaan sijoittuvissa kohtauksissa nähdään sentään liikehdintää, vauhtia ja kokonaisia kuvia kaupungista.

Tarina on tuttu, hahmot ovat tuttuja. Nähdään paljon samojen asioiden toistoja, jotka henkilöiden iät huomioon ottaen ovat yllättäviä. Suru on olemassa ja lopulta siitä jopa puhutaan. Tapahtuu eroja, riitoja ja tappeluita. Ne päättyvät vasta, kun löytyy uusi ihminen, riita tai tappelu.

Kaisla (Henna Hollander), Linda (Emilia Neuvonen), Satu (Satu Tuuli Karhu), Vuokko (Jaana Saarinen) ja Tom (Esa-Matti Smolander). Kuva: Laura Mainiemi / Cinerain

Joel Hirvonen (Sebastian) on ja liikkuu ensimmäisessä pääroolissaan juuri niin kuin on roolille luontevaa. Satu Tuuli Karhu (Satu) ottaa enemmän vapauksia rooliinsa.

Sami Laloun Toni osaa olla äänekäs ärsyttävä riidanhaastaja, joka on tietävinään kaiken

Melis (Antti Autio) on hahmoista se humaani ja hiljainen, jolla on sanottavanaan ne perinteiset ”kuin sujuu” ja ”voinko tehdä jotain”.

Omenavarkaat on ajan todellisuuteen pyrkivä tarina yhdestä päivästä ja yöstä yli kolmekymppisten elämässä. Touhut ovat enimmäkseen älyttömiä. Puheissa ei päästä juurikaan pintaa syvemmälle. Hämmästys voisi olla suurempi, jos mukana olisi arkea, ilman viinaa, huumeita ja jatkuvaa väkivaltaa.

Elokuvan on yhden vuorokauden kuvaus elämästä, jossa mustavalkoinen maailma muuttuu aamun myötä paremmaksi ja kuvatkin värillisiksi.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua