Stranger Things ei päätykään neljänteen kauteen. Kuva: Netflix
TELEVISIO | Netflixin kultakaivos Stranger Things -tv-sarja esittelee neljännellä tuotantokaudellaan Painajainen Elm Streetillä -henkisen pahiksen, joka aiheuttaa painajaisia Hawkingsin pikkukaupungin nuorille.
”Hauskoista kasarielokuvapastisseista on vuosien mittaan tullut sarjan pahin taakka.”
Stranger Things -tv-sarjan sisältö ei ole aiemmasta muuttunut, joten keskityn tässä arvostelussa ainoastaan uusin asioihin enkä jankkaa vanhoista. Kolmoskauden arvion voi lukea täältä.
Sarjan neljännellä kaudella on yhdeksäntoista seurattavaa henkilöä, jotka liikkuvat kolmessa eri ryhmässä. Ei ihme, että kerronta on välistä tahmeaa. Uusimpia tuttavuuksia ovat rento pitsakuski Argyle (Eduardo Franco) sekä Joey Ramone -tukkainen roolipelifriikki Eddie Munson (Joseph Quinn). Pitäisi oikein laskea kuinka monta kertaa sarjassa parkaistaan: ”Eddieee!”
Kauden pahis kykenee Painajainen Elm Streetillä -elokuvasarjasta tutun Freddy Kruegerin tavoin luomaan painajaistodellisuuksia uhriensa mieleen. Otuksen ”takatukka” muistuttaa Predatorin lonkerorastoja. 75-vuotias Robert Englund pistäytyy sarjassa pienessä sivuroolissa.
Stranger Things yrittää aidosti olla koskettava, mutta latteat ja kuluneet keskustelut ovat kuolettavan tylsiä. Sama pätee sarjan kauhuun, ja vähän kaikkeen. Hauskoista kasarielokuvapastisseista on vuosien mittaan tullut sarjan pahin taakka.
Parasta neloskaudessa on, kun paljastuu etteivät sarjan kaudet olekaan yksittäisiä ja sirpaleisia, vaan hirviöiden ja kauhujen ilmestymiset muodostavat tarinan kaaren. Sarjan piti alun perin päättyä tähän kauteen, mutta viitoskausi on jo tulossa (yllättyikö joku?), joten miksei myöskin kuutoskausi.
Dufferin veljeksillä on sentään älliä tehdä seuraavasta kaudesta lyhyempi, joskin siinäkin on yhä kahdeksan jaksoa. Neloskaudessa on yhdeksän jaksoa, mutta tuntimäärä on 12 tuntia 49 minuuttia. Ensimmäisellä kaudella yksikään jakso ei ollut yli tunnin mittainen, kun neljännellä kaudella kaikki jaksot ovat yli tunnin mittaisia.
Petri Hänninen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Televisiopäiväkirja: Kinds of Kindness, Triangle of Sadness, Everything Everywhere All at Once, Hitchcock…
TELEVISIO | Lokakuussa 2024 Petri Hänninen on katsellut sairaspedillä paljon löyhäpäisiä elokuvia, jotka eivät vaadi aivoilta mitään.
Televisiopäiväkirja: Alien, Fight Club, Poor Things, Bosch, The Whale, i’m thinking of ending things…
TELEVISIO | Kulttuuritoimituksen Petri Hänninen on kirjannut lyhyitä arvosteluja vuoden 2024 kesän ja alkusyksyn aikana katsomistaan elokuvista ja tv-sarjoista.
Turboahdettu Rooma – Those About to Die heittää katsojat keskelle roomalaista veristä kilpaurheilua ja loppumatonta juonittelua
TELEVISIO | ”Ikuinen kaupunki” on kuin nykyajan maailma siirrettynä parin vuosituhannen taakse, ja ihmishenki oli yhtä halpa kuin Venäjän hyökkäyssodissa.
Concorde-yliäänikoneen tarina on pitkä pettymysten sarja, mutta ainakin samppanja virtasi matkustamossa
TELEVISIO | Neuvostoliitto vakoili projektia härskisti sen kaikissa vaiheissa. Siitä huolimatta Tupolev-yliäänikone epäonnistui vielä karseammin kuin esikuvansa.