Parasta juuri nyt (9.9.2024): Hirviö & Helmikki, Ilmarin ihmelääke, Noitatuulen kuiskaus, Inside Out 2, Yökyöpelit

Petri Hänninen
09.09.2024
suosaloyokyo

Yökyöpelit. Kuva: Teatteri Sirkus Suosalo

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Petri Hänninen on lukenut lasten- ja nuortenkirjoja, sekä käynyt elokuvissa ja kiertävässä teatterissa.

1

Jack Meggitt-Phillipsin Hirviö & Helmikki (suom. Marja Helanen; WSOY, 2021) on parasta lasten- ja nuortenkirjallisuutta aikoihin. Vintillä asuva kaikkiruokainen hirviö tahtoo maistaa ihmislasta, mutta sen isäntää (tai orjaa) Ebenezer Pinsetiä murha hirvittää.

Niinpä hän päättää adoptoida mahdollisimman inhottavan ja huonotapaisen lapsen lihottaakseen ja syöttääkseen tämän lopulta hirviölle. Mutta kuinkas sitten käykään? Rullaavasti enenevä tarina on mehukas, eikä karmeuksille voi kuin nauraa.

2

Sitten itse karmeuksien kuninkaaseen. Roald Dahlin Ilmarin ihmelääke (suom. Antti Mäkinen ja Asser Korhonen; Art House, 2016) taisi jäädä minulta aikoinaan lukematta, kun kahlasin herran tuotantoa lävitse. Nyt sekin puute on paikattu.

Ilmari päättää parantaa ilkeän mummonsa, vaikka hän ei ole aivan varma mistä sairaudesta mummo kärsii. Tarinan huumori syntyy pitkistä ainesluetteloista, joita Ilmari ihmelääkkeeseensä panee. Sekaan menevät niin meikit, maalit kuin shampootkin. Ja tietysti karmea mummo kruunaa kaiken: ”Hänen ryppyinen suunsa muistutti koiran pyllyä”. Taattua Dahlia!

3

Anna Dalen Noitatuulen kuiskaus (suom. Tarja Rouhiainen; Tammi, 2005) on noitakirjallisuuden klassikko. Teksti on vetävää ja asiaan mennään heti, eikä vasta kirjan puolivälissä. Tarinassa Joe jää junasta väärällä asemalla, ja saa hurjan kyydin noitien toimipisteeseen. Sitten jäljitetään kadonnutta taikakirjan sivua, eikä kommelluksilta vältytä.

Paikoin tarina etenee turhan yksioikoisesti ja epäuskottavasti, mutta silti tämä peittoaa suurimman osan nykyisestä suomeksi käännetystä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Harmi, ettei Dalen kirjoja ole käännetty enempää.

4

Pixar-klassikko Inside Out on saanut kakkososan, ja itse pidin uudesta elokuvasta jopa enemmän kuin vanhasta. Etenkin elokuvan alkupuoli toimii hyvin. Ennakkoon olin skeptinen mahdetaanko uusista tunteista saada oikeasti mitään irti, mutta pelkoni oli turha. Sekoilevat lisätunteet eivät tee huonoa tarinalle.

Lue Eija Niskasen arvio Inside Out 2 – mielen sopukoissa -elokuvasta täältä.

5

Martti Suosalo on pakannut 300-paikkaisen esiintymistelttansa rekkaan ja palannut teatterin alkujuurille. Teatteri Sirkus Suosalo esittää useita eri produktioita niin lapsille kuin aikuisillekin. Me kävimme katsomassa Yökyöpelit.

Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan lastenkirjoihin perustuva Yökyöpelit kantaesitettiin Helsingin Kansallisteatterissa vuonna 2011 ja Yle teki siitä tv-sarjan vuonna 2015.

Agenttinero Naru etsii syötyä autoaan ja kohtaa mitä kummallisempia tyyppejä. Kuinka erottaa kahelin kahjosta, höperön hölmöstä, pölvästin pölhöstä ja pyörii pinkeiden pimujen pyllysilikoni. Lorut on säveltänyt Anna-Mari Kähärä.

Lue Anne Välinoron juttu Teatteri Sirkus Suosalosta täältä ja arvio Starman-esityksestä täältä.

Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua