Kuvat: Kari Sunnari
TEATTERI | Jos Tampereen Teatterin Oliver Twist teki vaikutuksen katkeamattomilla asun- ja roolinvaihdoksillaan, niin tämä veto ei ainakaan kauas siitä jää.
”Vaikka omaperäisiä ollaan, ei katsojan tarvitse pelätä, että TTT sittenkin tuputtaa taas liian vaikeaa taidetta katsojalle.”
ARVOSTELU

Ylpeys & ennakkoluulo* (*tavallaan)
- Ohjaus: Laura Mattila
- Rooleissa: Kristiina Hakovirta, Emmi Kaislakari, Eriikka Väliahde, Karoliina Vanne, Maija Rissanen
- Ensi-ilta: Tampereen Työväen Teatteri 13.9.2025
Jokohan on aika huolestua miesnäyttelijöiden työllistymisestä? Ainakaan Tampereen Työväen Teatterin vanhalle päälavalle ei ole asiaa kuin naisilla, kun siellä tänä syksynä esitetään musiikillista sovitusta Jane Austen -klassikosta Ylpeys ja ennakkoluulo.
Jyrkimmillään asetelma on siinä vaiheessa, kun miesroolin esittämiseen riittää tyhjä nojatuoli, josta tuprahtelee savua.
Toki mieshahmojakin näyttämöllä nähdään. Niistä vaikuttavin on ehdottomasti Maija Rissasen esittämä herra Darcy. Rissanen on omaksunut upeasti maskuliinisen liikekielen saapasteluunsa. Suorituksen arvoa kasvattaa se, että hän tekee ohessa tukun naisrooleja.
Ja niin tekevät muutkin kappaleen neljä naista. Jos siis Tampereen Teatterin Oliver Twist teki vaikutuksen katkeamattomilla asun- ja roolinvaihdoksillaan, niin tämä veto ei ainakaan kauas siitä jää. Kiivaimmillaan vaatteita vaihdetaan vielä matkalla kulissien takaa parrasvaloihin ja kun jo replikoidaan uusia vuorosanoja.

Edessä Emmi Kaislakari, taustalla Eriikka Väliahde ja Maija Rissanen.
* *
Liekö tiivis pukurumba sitten ollut syynä siihen että ensi-illassa Ylpeyden alkupuolisko ei aina tuntunut juoksevan parhaalla mahdollisella tavalla, mene ja tiedä. Mutta onneksi rytmi löytyi viimeistään toisen jakson avanneessa Satumaatangossa.
Siinä koko kvintetti Eriikka Väliahde etunenässä päästeli parastaan niin että yleisökin syttyi ja pysyi lämpimänä hamaan loppuun asti. Se on sinänsä saavutus, sillä kestoa proggiksella on vähintään riittämiin, tuollaiset kaksi tuntia ja kolme varttia väliaikoineen.
Ja aivan oikein, tässä Austen-sovituksessa on musiikkina muiden muassa Maija Vilkkumaan hitti, jossa vanha äkäinen kerrostaloasukki terrorisoi naapureita vonguttamalla Unto Monosen ikivihreää.
Hienoimpia juttuja tässä Laura Mattilan oivaltavasti ohjaamassa Ylpeyden versiossa onkin se, että brittiläisen näyttämösovituksen biisit on korvattu suomalaisilla ja pääosin naisten tekemillä lauluilla. Niitä on vaikea mieltää musiikkikomedian materiaaliksi, mutta oikein sovitettuina ne ovat oikein toimivaa tavaraa.

Kristiina Hakovirta ja Karoliina Vanne.
* *
Rissasen ja Väliahteen kanssa lavalla ilakoivat Emmi Kaislakari, Kristiina Hakovirta ja Karoliina Vanne. Parhaiten kemia toimii Kaislakarin ja Väliahteen (mm. Bennettin siskokset Jane ja Elizabeth) kesken, mutta jokainen täyttää ruutunsa erinomaisesti. Oleellista on viisikon ammattitaitoinen laulaminen, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Isobel McArthurin viime vuosikymmeneltä peräisin olevan tekstin, Glasgow’ssa debytoineen ja nyt suomalaisen kantaesityksensä saaneeseen näyttämökappaleeseen on kääntänyt Myy Lohi. Tavoite on ollut kertoa klassikkotarinan viisaudet nykykielellä. Toimii ok, mutta se, että yleisöltä haetaan useimmat hörähdykset sillä ainaisella viisikirjaimisella v-sanalla eri sija- ja taivutusmuodoissaan on ainakin tällaisen vaihtelua arvostavan setämiehen näkökulmasta jotenkin väsähtänyttä.
Vaihtelun tarpeen esitys silti täyttää mukiinmenevästi. Eihän tätä nimittäin voi vaivattomasti lokeroida mihinkään vakiogenreen. Ainakin on pyritty luomaan jotain uutta ja omaperäistä. Ja kuitenkin kunnioitetaan myös yli 150 vuotta vanhaa alkuperäistä Austenin romaanikäsikirjoitusta. Sen avausvirke muuten toistetaan yhdessä kohtauksessa sanatarkasti mutta alleviivaamatta.

Laura Mattilan ohjaus sai Eino Salmelaisen näyttämällä suomalaisen kantaesityksensä.
* *
Vaikka omaperäisiä ollaan, ei katsojan tarvitse pelätä, että TTT sittenkin tuputtaa taas liian vaikeaa taidetta katsojalle, joka haluaa tulla paitsi sivistymään myös viihtymään tuttuihin penkkeihin.
Kyllä tämän parissa on ihan hauskaa, vaikka ainakin ennakkomarkkinoinnista on saattanut tulla myös vähän progressiivinen maku.
Matti Mörttinen
Ylpeys & ennakkoluulo* (*tavallaan)
- Käsikirjoitus Jane Austenia mukaillen Isobel McArthur
- Suomennos Myy Lohi
- Ohjaus Laura Mattila
- Koreografia Jenni Nikolajeff
- Musiikin tuotanto ja score-musiikin sävellys Pekka Siistonen
- Pukusuunnittelu Marjaana Mutanen
- Lavastussuunnittelu Alisha Davidow
- Valosuunnittelu Kyösti Kallio
- Äänisuunnittelu Niklas Vainio
- Lauluvalmentaja Juha Junttu
- Rooleissa Kristiina Hakovirta, Emmi Kaislakari, Eriikka Väliahde, Karoliina Vanne, Maija Rissanen.
Suomen kantaesitys Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä 13.9.2025. Esityksiä 27.12. asti. Esityskalenteriin täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kotiin ei päästy milloinkaan – arviossa Kansallisteatterin Muistopäivä
TEATTERI | Elli Salon Muistopäivä-näytelmä Kansallisteatterissa kertoo suomaisloikkarien loputtomasta matkasta Neuvostomaassa.
Ääntä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita – arviossa Maria Ylipään kabaree-esitys Poikkisahattu nainen
MUSIIKKITEATTERI | Maria Ylipään loistava lauluääni taipuu laulelmista hevirokkiin. Poikkisahattu nainen on kabaree naisen elämästä lasten, miehen ja koiran kanssa.
Elämän moniosaajat kimpussamme – arviossa Tukkateatterin kantaesitys Haittaako, jos kysyn?
TEATTERI | Tukkateatterin pikkujoulukabaree Haittaako, jos kysyn? on syntynyt näyttelijöiden omista kokemuksista.
Waltteri Torikan baritoni soi kaikki tunteet rintamien välissä – arviossa Ihminen parhaan kykynsä mukaan
OOPPERA | Joel Järventaustan ja Tommi Kinnusen pienoisooppera päästää kokemaan sotilaan kauhun ja kaipuun. Turun Saaristo-ooppera vieraili Kansallisoopperan Alminsalissa.




