Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Marja Aaltio valitsi listalleen viisi asiaa, jotka kaikki saavat hänet voimakkaiden tunteiden valtaan.
1
Sain musiikkisuosituksen äidiltäni, joka oli käynyt Kokkolassa Arja Korisevan ja Guardia Nuevan konsertissa. Äitini kehui erityisesti Majakanvartijat-kappaletta ja sen sanoitusta. Kappaleen on tehnyt Jari Latomaa.
Kaivoin laulun esille suoratoistopalvelun uumenista (äiti oli ostanut koko cd:n). Äitini sanoin: Arja Koriseva osaa laulaa!
”Ollaan tähtiä toistemme yllä, ettei pimeys valoa voita. Kylmien tuulten keskellä rohkeita majakanvartijoita. Sulle koko maailman luotin, kyllä se kanttaa.”
Kappaleen sanat sattuivat suoraan kyynelhermoon. Esikoinen muutti pois kotoa muutama kuukausi sitten. Hän ei lähtenyt kauas, mutta pois kuitenkin. Luopuminen on ollut vähän vaikeaa ja haikeaa, vaikka iloitsenkin lapsen puolesta. Sitähän se on, lapsi on mielessä, vaikka olisi jo aikuinen.
Arja Koriseva juhlii uudella levyllään 30-vuotista musiikkiuraansa. Niin kauan siitä on, kun iloisesti hymyilevä nuori nainen valittiin tangokuningattareksi.
Majakanvartijat-levyllä laulaa paitsi teknisesti taitava solisti, myös vahvoja tunteita tulkitsemaan kykenevä taiteilija. Levyllä on uusia ja vanhoja kappaleita ja kaikkia niitä kuunnellessa ihailee laulajan kykyä tulkita tekstiä väkevästi.
Levyllä Korisevaa säestää pianisti Minna Lintukangas. Valinta on oivallinen. Se tarjoaa tilaa solistin äänelle – ja tulkinnalle. Mutta veikkaan, että tulkinta kesti myös Guardia Nuevan säestyksessä. Tämä yhdistelmä, Koriseva ja tango-orkesteri Guardia Nueva on mahdollista kokea livenä myös Tampere-talon isossa salissa 3.10.2019.
2
Voimakkaita tunteita on tarjolla Tampere-talossa jo heti huomenna, lauantaina 21.9.2019, kun Suomi LOVE -konsertti tulee Tampereelle. Suomi LOVE iski sekin suoraan sydämeeni (sinne muuten iskee aika moni juttu, ilmankos se välillä oikuttelee – kaikista iskuista) heti, kun sen ensimmäisen kerran televisiosta näin. Ihan ensimmäinen lähetys tuli TV1:llä marraskuussa 2014, mutta jossain vaiheessa minäkin heräsin ohjelman lumoon.
Suomi LOVEn kaava on yksinkertainen: tavalliset ihmiset kertovat itselleen tärkeästä kappaleesta ja yllättävät samalla jonkun läheisensä. He kuulevat kappaleen ensin yksityisesti ja sitten vielä ohjelman studiokonsertissa.
Voi niitä tarinoita. Elämää suurempia ja kuitenkin juuri sitä – elämää. Tunteita laidasta laitaan: onnea ja iloa, mutta myös sairautta, tuskaa ja kärsimystä, ikävää toisen luokse. On uskomatonta, miten ihan tavalliset ihmiset ovat valmiita jakamaan omia herkkiä tunteitaan ja tarinoitaan meille kaikille.
Formaatin kehitti suomalainen tuotantoyhtiö Eyeworks Finland (nykyään osa kansainvälistä Warner Bros. International Television Production). Myös Yleisradio oli mukana kehitystyössä. Viime talvena nähtiin ohjelman viides kausi ja kuudeskin kausi on tulossa. Formaatti on myös myyty maailmalle.
Oi niitä tarinoita! Ne löytyvät kaikki Ylen sivuilta, jos haluat käydä liikuttumassa.
Tampere-talon konsertissa lauantaina 21.9. kello 19 esiintyvät Kaija Koo, Mikko Kuustonen, Anssi Kela, Erin, Antti Ketonen, Younghearted ja Maija Vilkkumaa. Konsertin juontaa Mikko Kuustonen ja musiikista vastaa Ako Kiiski ja LOVEband solistinaan Osmo Ikonen.
3
Aion viettää lauantain dekkareiden parissa. Helsingin Dekkarifestivaali kestää päivän verran ja Paasitorniin kokoontuu dekkarikirjailijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Varsinainen Nordic Noir -päivä.
Dekkarit ovat olleet intohimoni lapsesta saakka. Luin tietenkin viisikkoni ja muut Blytonit. Aikuisten kirjoihin siirryin Agatha Christien ja Maria Langin kautta. Parivaljakosta Sjöwall ja Wahlöö asti olen innokkaasti seurannut ruotsalaista dekkarielämää.
Monet ruotsalaiset dekkarit ovat syntyneet kahden kirjoittajan yhteistyön tuloksena. Tuo parikirjoittamiseksi kutsuttu kirjoittamisen laji kiehtoo mieltäni. Olen usein haastateltaviltani udellut, millaista se on kirjoittaa kaksin. Lauantaina pääsen taas kuulemaan pari uutta selitystä asialle, kun myös suomalaiset kirjoittajakaksikot pääsevät kertomaan omia kokemuksiaan.
Illalliselle en enää saanut lippua, mutta päivän ajan aion kuunnella korva tarkkana, missä dekkarimaailma juuri nyt menee.
Dekkarit ovat minulle intohimo ja rakas kirjallisuuden laji. Kirjailijoiden kuuleminen on aina innostavaa. On äärettömän mielenkiintoista kuulla tarinoita teosten takaa.
4
Elokuviinkin pitäisi ehtiä. Syksy on sujunut teatterin parissa, mutta Downton Abbey on nähtävä. Huolimatta siitä, että elokuva ei ole saanut kovin suurta kiitosta elokuvana, on se silti vannoutuneen DA-fanin nähtävä.
Jäin Downton Abbeyn koukkuun jo ensimmäisellä kaudella, kun Yle televisiosarjaa lähetti.
Minulla on pitkä historia brittiläisen epookkisarjojen fanina. Rakastin aikoinaan Kahden kerroksen väkeä. Eläydyin ihanan Bellamyn perheen ja heidän palvelijoidensa kohtaloihin. Pieninä koululaisina rakensimme kavereiden kanssa lumihankeen lontoolaisen herrastalon (sarjan ulkokuvat kuvattiin osoitteessa 65 Eaton Place) ja leikimme Kahden kerroksen väkeä välitunneilla. Muistaakseni halusin usein olla sisäkkö Rose.
Televisiosarja Downton Abbey on erinomaisen huolella tehty. Käsikirjoitus, puvustus, lavastus, näyttelijäntyö, kaikki on ihan viimeisen päälle. Tunteita ja samaistumispintaa löytyy joka jaksosta. DA-iltana lapsetkin tiesivät, että äitiä ei saa seuraavan tunnin aikana häiritä millään.
Downton Abbeyn kartanon esikuva ja kuvauspaikka on Highclere Castle Hampshiressa. Olen suunnattoman kateellinen kavereilleni, jotka ovat päässeet ihan paikan päälle. Nyt se kuulemma aukeaa yhdeksi yöksi myös yöpyjille. Airbnb Downton Abbeyn linnassa. Itse en ole sinne asti koskaan ehtinyt, mutta olen ollut iltapäiväteellä Criterion-ravintolassa, joka on esiintynyt myös Downton Abbeyn jaksoissa.
Criterion-ravintolan tunnelma on kuin suoraan 1900-luvun alusta. Kultaukset katossa, kristallikruunut, valkoiset liinat ja kerrosvadit henkivät menneen maailman tunnelmaa. Saatoin hyvin kuvitella olevani lady Edith Crawley salaisella illallisella Michael Gregsonin kanssa Lontoossa, ensisuudelman pauloissa. Vaikka olin siis ihan Marja kahden ystävän kanssa iltapäiväteellä. Sekin oli kyllä ihana hetki.
Criterionkin on mennyttä aikaa. Vuonna 2015 ravintolan silloinen omistaja päätti sulkea paikan, koska vuokra nousi 60 prosenttia. 142 vuotta vaipui historiaan. Nyt sen kai pitäisi olla taas auki. Jos joku käy Lontoossa, niin mielelläni otan vastaan tiedon, onko iltapäiväteetä vielä tarjolla. Osoite on 224 Piccadilly.
5
Niagaran Seniorikino. Aivan mahtava konsepti. Elokuviin pääsee keskellä päivää vähän halvempaan hintaan. Eikä tarvitse edes olla kauhean seniori, voi olla vaikka tällainen ”vapaa kirjoittaja” (kuten minä) tai lomalainen (kuten ystäväni) ja istahtaa maittavan lounaan jälkeen elokuvasaliin.
Me kävimme katsomassa Late Night -elokuvan. Sopivaa kamaa seniorikinoon. Ikääntyvä televisiotähti ja nuori assari – ja mitä siitä seuraakaan. Elokuva oli oikea 56-vuotiaiden voimaelokuva, totesi kaksi rouvaa 56 v. Tunteisiin meni sekin. Solahdin Emma Thompsonin esittämän televisiotähden nahkoihin ja mielenliikkeisiin niin, että melkein unohdin palata takaisin todellisuuteen.
Harmi, että esitys oli viimeinen Niagarassa.
Niagaralla on onneksi yleisöystävällinen tapa ilmoittaa viimeisestä näytöksestä. He muistuttavat ohjelmistoesitteessään, että tämä on sitten viimeinen kerta, kun tämän leffan voitte täällä nähdä. Myös toiseksi viimeinen näytös kerrotaan. Tämmöinen maijamyöhäinen, kuten minä, voi ottaa loppukirin ja ehtiä vielä mukaan. Mutta kannattanee seurata suoratoistoja ja televisiokanavia, kun Late Night tulee, katsokaa.
Marja Aaltio