Jalavan kaupan sisustus herättää nostalgisia tunteita. Kuvat: Marita Nyrhinen

1

Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1938 valmistunut Terassitalo Euran Kauttuan Ruukinpuistossa on upea turistikohde. Yksi asunnoista on avoinna yleisölle, ja se on sisustettu Artekin huonekaluilla, joista osa on myös myytävänä.

Terassitalon ylimmän kerroksen pienehkössä asunnossa on vuokralla Taide- ja hyvinvointipalvelu Ilona Auramaa. Hän on monipuolisten taideopintojensa lisäksi suorittanut useita hyvinvointiin liittyviä tutkintoja. Niinpä hän tarjoaa ihmisille hyvinvointia sekä terapiatyön että taiteen keinoin.

Ilona Auramaan työhuone Kauttuan Terassitalossa henkii modernia nostalgiaa.

Ilona-gallerian ilmapiiri on kotoisa ja sisustus toteutettu Aallon henkeen, kuten sopii. Seinille on ripustettu lukuisia Ilona Auramaan värikkäitä tauluja, ja siellä täällä on upeita keramiikkatöitä. Teoksia voi ostaa matkamuistoksi. Näin myös minä tein; hullaannuin vaaseihin ja ostin ihastuttavan keramiikkamaljakon, jota katsoessa silmä lepää.

Auramaan työhuone on avoinna Ruukinpuiston tapahtumien yhteydessä ja sopimuksen mukaan.

2

Kulttuurikellarissa on musiikkia joka makuun.

Savonlinna on kesäkaupunki, mutta siellä on aktiivista toimintaa myös kesäsesongin ulkopuolella. Musiikkitarjonnasta pitää huolen entiseen elokuvateatteriin perustettu Kulttuurikellari, jonka toiminnasta vastaa Savonlinnan Kulttuurikellari ry. Se vuokraa tilaa eri toimijoille, joita ovat muun muassa monet musiikkijärjestöt ja yksityishenkilöt.

Kulttuurikellarin syksy on antoisa. Useista konserteista riittää kuultavaa moneen makuun.

Savonlinna matkakohteena kuuluu jokavuotiseen ohjelmaani. Kuten pirtaani sopii, ajoitan matkan mieluusti Olavijazzin järjestämien konserttitilaisuuksien aikaan. Syyskuun alussa Kulttuurikellarissa keikkaili saksofonisti Pauli Lyytinen. Hän soitti soolokonsertin, jossa hän esitteli uutuuslevynsä Lehto / Korpi materiaalin.

Pauli Lyytinen avasi kiertueensa Kulttuurikellarissa.

Lyytisen musiikki on omaperäinen ja vaikuttava ylistyslaulu Suomen luonnolle. Kulttuurikellarin konsertissa hän loihti ääniä ja ”jutteli” muun muassa joutsenten kanssa, joiden ääniä hän on tallentanut esitystään varten. Hänen kiertohengitystekniikkaansa kuulija voi vain ihmetellä; katkeamatonta soittoa tulvi minuuttitolkulla.

Lyytisen pitkä konserttikiertue alkoi Savonlinnan Kulttuurikellarista ja se jatkuu vielä tämän jutun ilmestymisen jälkeen. Hänen seuraansa liittyy ranskalaisyhtye Jacky Molard & Francois Corneloup quartet. Kiertueen on tuottanut yhteistyönä Vapaat Äänet ja Suomen Jazzliitto.

3 

Jalavan kauppa on Taivalkosken must.

Yli 140-vuotias Jalavan kauppa Taivalkoskella on legenda. Piskuisessa kylässä näkyy, miten paikalliset yritykset ovat kaikonneet ja kadut ovat tyhjät, mutta Jalavan kauppapuoti porskuttaa ja kerää asiakkaita. Ei ihme, sillä se on nähtävyys sanan täydessä merkityksessä.

Jalavan kaupan sanotaan olevan pisimpään Suomessa yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut kauppa. Kun aikanaan Taivalkoskelle saapui herra nimeltä Stephan Jakowleff, hän perusti kaupan. Se tapahtui vuonna 1883. Sittemmin Jakowleff muutti nimensä Jalavaksi. Loppu on legendaa.

Ihastuttava kahvila tuoreine munkkirinkeleineen ja muine herkkuineen ottaa asiakkaan vastaan jo sisään astumisen yhteydessä. Kahvihetken ääressä silmä lepää, kun tarkastelee, miten kahvilan tupatilan sisustus huokuu maalaishenkeä. Monenmoiset tilpehöörit luovat tunnelmaa.

Kun astuu seuraavaan ja sitä seuraavaan huoneeseen, puodin henki tupsahtaa toden totta käsin kosketeltavaksi. On käsityöläisten tuotteita, on hattuja, on vaatteita – on valtava pino Aapisia. Apua! Nyt syntyy kauppoja.

Ostan hatun. Hassua, sillä en ole hattuihminen. No, nyt olen. Ostan Aapisen, se on näköispainos vuodelta 1958. Sen aion antaa sukulaislapsukaiselle ja opettaa häntä lukemaan.

Käynnistä jäi oikein hyvä mieli. Toivotan Jalavan kaupalle pitkää ikää. Sen se on ansainnut. Ja sinne haluan vielä palata.

4

Vaskikello on autoilijoiden suosima pysähdyspaikka, jonne valtavat kirkonkellot kutsuvat huilaamaan.

Vaskikello on nelostien varrella sijaitseva taukopaikka, jossa voi tankata sekä autonsa että matkustajat. Erikoista Vaskikellossa on se, että pihamaalla ja sisällä on nimensä mukaan vaskikelloja, ja niitä on paljon, kaiken kaikkiaan peräti parisen tuhatta. Suuret kellot pihalla ovat kuin kutsu soittamaan niitä, ja niitä saakin soittaa.

Ei Vaskikello mikään museo ole, vaikkakin siellä on paljon hyvin vanhoja kelloja. On kirkonkelloja, on vellikelloja ja koristekelloja. Viereisessä valimossa valmistetaan myös uusia kelloja. Tavanomaisten kellojen lisäksi kokoelmassa on harvinaisuuksia.

Kelloja on kerätty kauan. Alun perin Vaskikello-ravintolan perusti diplomikauppias Paavo Rönkkö, joka loi pohjan yritykselle. Nyt hänen poikansa jatkaa toimintaa.

Vaskikello on ihana pistäytymispaikka. Se ei ole kellomuseo, mutta siinä on museonkaltaista taikaa. Juuri kelloistaan se on tullut laajalti tunnetuksi, ja paikka on ihmettelyn ja pysähtymisen arvoinen.

5

Posion katukuvaa koristavat upeat mosaiikkiteokset, muun muassa Paula Suomisen luomus H20.

Noin 3 000 asukkaan Posio tunnetaan, ei ainoastaan Anu Pentikistä vaan ylipäätään ainutlaatuisesta keramiikasta. Kunnan ja taiteilijoiden, kuten Paula Suomisen ja Teuvo Tuomivaaran, yhteistyössä on valmistunut vaikuttavia mosaiikkiteoksia koko kansan ihailtavaksi.

Upea mosaiikkityönä toteutettu Posio-kyltti toivottaa vieraat tervetulleeksi. Autoilijan silmä tarrautuu pian kiertoliittymässä komeilevaan teokseen, Paula Suomisen toteuttamaan H2O-patsaaseen. Se voitti vuonna 2020 julistetun taidekilpailun uuteen kiertoliittymään tulevasta taideteoksesta.

Mosaiikkitekniikka kuvaa hyvin posiolaista asennetta, jossa puhdas luonto ja käsityö ovat tärkeitä. Mitään vastaavaa, yhtä uskomattoman näyn tarjoilevaa maamerkkiä en ole aikoihin nähnyt. Myös muita komeita taideteoksia voi bongata Posion katujen varsilta.

Marita Nyrhinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua