Taidekeskus Purnuun saapuessa kesällä 2024. Kuva: Ulla-Maija Svärd
KUVATAIDE | Taidekeskus Purnua uhkaa pysyvä sulkeminen, koska se ei saa perustoimintaansa avustusta. Toiminnan muuttaminen ympärivuotiseksi voi olla avain Purnun pelastamiseen.
Katri Kovasiipi, teksti
Taidekeskus Purnussa Oriveden Mustasaaressa järjestettiin Suomen ensimmäinen nykytaiteen kesänäyttely vuonna 1967. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ja hänen taiteilijakollegoidensa Taisto Ahtolan, Erik Enrothin, Unto Koistisen, Pentti Melasen, Ernst Mether-Borgströmin ja Tuulikki Pietilän eli Purnu-ryhmän esimerkki innosti myös muita kesänäyttelytoiminnan järjestäjiä ryhtymään toimeen eri puolilla maata.
Aluksi Purnussa järjestettiin näyttelyitä joka toinen kesä. Näyttelytoiminnan historiaan voi tutustua Purnun verkkosivuilta.
Vuonna 1994 perustettiin Aimo Tukiaisen Purnun Säätiö, jonka puheenjohtajana toimi Tukiainen itse kuolemaansa asti. Vuosina 1996–2006 puheenjohtajana toimi hänen poikansa Heikki Tukiainen ja vuosina 2006–2019 Aimo Tukiaisen tytär Mirja Tukiainen.
Vuonna 2019 puheenjohtajaksi valittiin kuvataiteilija Johanna Pihlajamaa.
Vuodesta 2018 alkaen Purnun vuokralaisina, kesänäyttelytoiminnan järjestäjinä ja näyttelyiden kuraattoreina ovat toimineet Eerika Malkki ja Jari Granholm (Moderni Oy). Ennen Purnu-aikaansa Malkki ja Granholm olivat hankkineet vankkaa kesänäyttelyiden kuratointi- ja järjestämiskokemusta vuodesta 2008 alkaen Orimattilan vanhan huopatossutehtaan, Villa Roosan kuraattoreina.
Vuoden 2023 lopulla Aimo Tukiaisen Purnun säätiö on irtisanonut Malkin ja Granholmin vuokrasopimuksen. He saavat hoitaa kesän 2025 Purnun näyttelykuratoinnin, mutta heillä ei ole tietoa, mitä sen jälkeen tapahtuu. Tahtoa Purnun näyttelytoiminnan jatkamiseen ja kuratointiin heillä kuitenkin olisi edelleen.
* *
Aimo Tukiaisen Purnun säätiön hallituksen puheenjohtaja, taiteilija Johanna Pihlajamaa, mikä on Purnun taidekeskuksen tulevaisuus?
– Meillä on sellainen tilanne, että säätiö miettii, miten toiminta jatkuu, ja voidaanko sitä jatkaa. Tällä nykyisellä tavalla sitä ei voida jatkaa. Nythän meillä on ulkopuolinen kuraattori, joka hoitaa kesänäyttelytoiminnan eli vastaa taiteilijasitoumuksista, kerää pääsylipputulot ja maksaa vuokraa, mutta muuten säätiö ei saa käytännössä toiminnasta juurikaan tuloja. Säätiön omarahoitusosuus jää varsin pieneksi, vuokran lisäksi saamme vain avustusta.
– Olemme irtisanoneet vuokrasopimuksen niin, että he [Malkki ja Granholm] pitävät kesän 2025 näyttelyn, mutta sen jälkeen säätiö pyrkii itse järjestämään näyttelyt.
– Tänä vuonna on käynnissä hanke, jossa mietitään, minkälaisia keinoja meillä on pyörittää toimintaa Purnussa. Tarvitsemme julkista tukea, mutta avustukset, joita olemme saaneet, ovat alkaneet tippua vuodesta 2017 lähtien, kun meidät siirrettiin pois OKM:n [Opetus- ja kulttuuriministeriön] avustuksista vuosittain harkinnanvaraisen Taiken [Taiteen edistämiskeskuksen] hankeavustuksen piiriin. Emme saa perustoimintaan avustusta.
– Rahoituksen vähentymisen seurauksena on uhka, että säätiön omaisuus tuhotaan – että teokset hajoavat käsiin. Säätiön tärkein tehtävä on kuitenkin pitää Aimo Tukiaisen teokset kokoelmana. Muina tehtävinä on edistää näyttelytoimintaa ja kansankulttuuria.
– Meillä on monta vaihtoehtoa. Toivomme, että voisimme saada avustusta ja pystyisimme jatkamaan toimintaa. Jotta Purnu voisi saada esimerkiksi valtionavustuksen, sen toiminta pitäisi muuttaa ympärivuotiseksi, jolloin myös omaa toimintaa eli omia tuloja pitää olla.
Aimo Tukiaisen Purnun säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii kuvataiteilija Johanna Pihlajamaa. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Oriveden Sanomat on kertonut toukokuussa 2024, että Purnun taidekokoelman ylläpitoa ja toiminnan jatkomahdollisuuksia kartoittamaan on käynnistetty hanke, jossa on mukana myös Oriveden kaupunki. Taidekokoelman eli Aimo Tukiaisen taideperinnön ylläpitoon haetaan ratkaisua tämän vuoden aikana, mutta mikä on Taidekeskus Purnun kesänäyttelyiden kohtalo?
– Jatkossa säätiö joko kuratoi itse tai kutsuu kuraattorin, ja kesänäyttelyt pidetään kuin ennenkin. Toinen vaihtoehto on, että pidetään myös talvitoimintaa.
– Säätiölle on tehty sääntömuutos, joka on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa (PHR), ja sen mukaan meidän olisi mahdollista saada Museovirastolta museoavustuksia. Tässä vaiheessa ne ovat vielä pieniä kotiseutumuseoavustuksia kesäksi, koska meillä on toimintaa vain kesäisin. Nyt hankkeessakin mietitään, miten voisimme järjestää toimintaa myös talvella.
– Tässä tulee mukaan Pro Orivesi, joka ylläpitää Oriveden kampusta. Siihen liittyvä suurempi suunnitelma olisi, jos Orivedelle [Oriveden kampukselle] avattaisiin sarjakuvataiteen museo, jonka alaisuudessa myös Purnu voisi toimia. Tähän kuitenkin liittyy laajoja kysymyksiä, museon työntekijöiksi tarvittaisiin museonjohtaja ja kaksi museoalan ihmistä. Nyt kun palkattua henkilökuntaa ei ole ollut, on vielä aikaa ja matkaa siihen, että toimittaisiin ympärivuotisesti.
– Suuria suunnitelmia siis on, ja kaikki on vielä aivan levällään.
– Oriveden kaupunki tukee meitä tänä vuonna 10 000 eurolla, ja jatkossa kaupungin tukea on luvattu 5 000 euroa vuodessa. Taiken avustusta emme tänä vuonna saaneet, joten olemme vähän pulassa.
– Olemme vaikeassa tilanteessa, kaikenlaista epäonneakin on matkan varrella ollut.
Onko riski, että kesällä 2026 Purnussa ei ole näyttelyä?
– Pyrimme siihen, että näyttely on. Neuvotteluja asiasta on jo ollut, ja ne varmistuvat syksyllä. Näyttelyä kesille 2026 ja 2027 joka tapauksessa suunnitellaan jo. Vuoden 2027 näyttely vielä pidetään, kun on Purnun 60-vuotisjuhlanäyttely. Ajatuksissa on, että vuonna 2027 olisi jo ratkaisut selvillä.
– Kyllä alkuun olin kauhuissani, että täytyykö säätiö lakkauttaa. Jos se päätös täytyy tehdä, ei se ajatus enää niin hirvitä minua, kun siihen ajatukseen on tottunut – jos niin onnettomaan tilanteeseen joudutaan, niin on me nyt ainakin yritetty kaikenlaista.
– Se, mitä käytännössä tarvitaan, on julkista rahoitusta tai avustusta. Nyt, kun tiedetään, mikä on yleinen tilanne, kuinka rahoituksista leikataan, ja me pyrimme sinne vuosiavustusten pariin uutena toimijana, voi olla aika vaikeaa.
– Tampereen taidemuseo ja Pirkanmaan maakuntamuseo auttavat meitä avustushaussa ja antavat lausuntoja hakemuksiin, mutta ei sillä ole vielä ollut merkitystä.
– Sunnuntaina 4.8.2024 käynnistän pienkeräyksen Purnun hyväksi, ja keräys on avoinna marraskuun alkuun asti. Sen avulla on mahdollista kerätä 10 000 euroa.
– Sama tilanne on monilla muilla pienillä säätiöillä. Joudutaan miettimään, saadaanko toteutettua enää säätiön tahtoa, pystytäänkö enää toimimaan säätiön velvoitteiden mukaan.
– Purnussa haasteita tuottavat myös kunnostustarpeet. Sekä vanhoja Aimo Tukiaisen teoksia että Purnun kuuttatoista rakennusta pitäisi päästä kunnostamaan.
– Ympärivuotisen toiminnan vaihtoehtona pohditaan myös eri puolilla maata kiertävien näyttelyiden järjestämistä.
– Tavoite on pitää Purnu yleisölle avoinna, mutta jos se ei onnistu, joudutaan miettimään myös Purnun sulkemista.
Lue artikkeli Purnun Havainto-kesänäyttelystä täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
Puolassa on nähtävillä uskomattoman hieno suomalaisen taidegrafiikan katselmus – Aurora Borealis Gdanskissa
KUVATAIDE | Yli neljänkymmenen suomalaistaitelijan työt ihastuttavat Gdanskin vanhassa kaupungissa joulumarkkinoiden lomassa jouluaatonaattoon asti.
Tuula Lehtinen haaveili omasta hajuvedestä ja sai sen – ”Vain tuoksu puuttuu Tuulan taiteesta”
TUOKSU | Kaikki sai alkunsa leikittelystä, kun taiteilija Tuula Lehtinen uneksi omasta hajuvedestä. Nyt sellainen on. Se on yksi aisti lisää taiteeseen.
