Kuva: Hanna Siponen / Viitapiiri ry
LAVARUNOUS | Larinkari pääsee edustamaan Tamperetta Poetry Slamin SM-kilpailun finaaliin Kuopioon. Finaali järjestetään 14. marraskuuta.
Tamperelainen kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry järjesti 7.11.2024 yhdessä Onda Music & Arts Cafen kanssa lavarunouden eli Poetry Slamin SM-kisojen Tampereen osakilpailun. Poetry Slam -kilpailut ovat yksi lavarunouden ilmenemismuoto.
Vuoden 2024 Pirkanmaan kirjoituskilpailussakin kunniamainittu Mirjam Larinkari nappasi itselleen Tampereen lavarunousmestaruuden. Hän pääsee edustamaan Tamperetta Poetry Slamin SM-kilpailun finaaliin Kuopioon. Finaali järjestetään 14. marraskuuta.
Larinkari on yllä olevassa kuvassa keskellä. Hänen rinnallaan poseeraavat kilpailun toiseksi tullut Veera vaan ja kolmanneski yltänyt Markus Savander.
Poetry Slam -kilpailuja voidaan järjestää missä ja milloin tahansa, mutta vuodessa on kuitenkin vain yhdet SM-mittelöt, joihin osallistuvat eri puolilla Suomea pidettyjen aluekarsintojen voittajat.
Poetry Slam -kilpailun sääntöihin kuuluu, että kilpailijat esittävät itse kirjoittamiaan runoja. Esitettyjen runojen enimmäispituus on kolme minuuttia. Yleisöstä valittu viisihenkinen tuomaristo pisteyttää kilpailijoiden runot ja niiden esittämisen asteikolla yhdestä kymmeneen. Kilpailuissa järjestetään kolme kierrosta, ja joka kierrokselta puolet runoilijoista jatkaa seuraavalle kierrokselle.
Viime vuonna lavarunouden SM-finaali pidettiin Tampereella, Tampereen Työväen Teatterin TTT-klubilla, ja sen järjesti niin ikään Viitapiiri. Silloin mestaruuden vei Diliana Stoyanova.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirsi Kunnas kirjoitti yli 40 vuotta sitten nuoren Jounin vihkoon Lahden kirjailijakokouksessa uniikin lorun
LUKIJOILTA | Lukijoiden muistoissa nousevat esiin sekä Kirsi Kunnaksen kirjoittamat rakkaat runot että huumorintajuinen ja välitön ihminen runojen takana.
”Ilman mielikuvitusta ei pärjäile” – Vilja-Tuulia Huotarinen ottaa runoteoksellaan osaa keskusteluun kirja-alasta
KIRJAT | Menettämisestä, säilyttämisestä on runomuotoinen puolustuspuhe ja ylistyslaulu kirjallisuudelle ja ylipäänsä taiteelle. Runokokoelma sisältää myös avoimen kirjeen ministerille.
V. S. Luoma-ahon uutuus liikkuu taitavasti muotojen välissä – arviossa Teoria
KIRJAT | V. S. Luoma-aho yhdistää Teoriassa perinteisemmin runoksi muotoiltua tekstiä, dialogimuotoa sekä teoriakirjoitusta.
Runoilija Kari Aronpuro: kissan yksinhuoltaja kuplassaan
HENKILÖ | Kari Aronpuro ei juuri esittelyä kaipaa, sillä hän on tuttu hahmo Tampereella ja laajemminkin laajan tuotantonsa ja pitkän uransa ansiosta.