Kuva: Hanna Siponen / Viitapiiri ry
LAVARUNOUS | Larinkari pääsee edustamaan Tamperetta Poetry Slamin SM-kilpailun finaaliin Kuopioon. Finaali järjestetään 14. marraskuuta.
Tamperelainen kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry järjesti 7.11.2024 yhdessä Onda Music & Arts Cafen kanssa lavarunouden eli Poetry Slamin SM-kisojen Tampereen osakilpailun. Poetry Slam -kilpailut ovat yksi lavarunouden ilmenemismuoto.
Vuoden 2024 Pirkanmaan kirjoituskilpailussakin kunniamainittu Mirjam Larinkari nappasi itselleen Tampereen lavarunousmestaruuden. Hän pääsee edustamaan Tamperetta Poetry Slamin SM-kilpailun finaaliin Kuopioon. Finaali järjestetään 14. marraskuuta.
Larinkari on yllä olevassa kuvassa keskellä. Hänen rinnallaan poseeraavat kilpailun toiseksi tullut Veera vaan ja kolmanneski yltänyt Markus Savander.
Poetry Slam -kilpailuja voidaan järjestää missä ja milloin tahansa, mutta vuodessa on kuitenkin vain yhdet SM-mittelöt, joihin osallistuvat eri puolilla Suomea pidettyjen aluekarsintojen voittajat.
Poetry Slam -kilpailun sääntöihin kuuluu, että kilpailijat esittävät itse kirjoittamiaan runoja. Esitettyjen runojen enimmäispituus on kolme minuuttia. Yleisöstä valittu viisihenkinen tuomaristo pisteyttää kilpailijoiden runot ja niiden esittämisen asteikolla yhdestä kymmeneen. Kilpailuissa järjestetään kolme kierrosta, ja joka kierrokselta puolet runoilijoista jatkaa seuraavalle kierrokselle.
Viime vuonna lavarunouden SM-finaali pidettiin Tampereella, Tampereen Työväen Teatterin TTT-klubilla, ja sen järjesti niin ikään Viitapiiri. Silloin mestaruuden vei Diliana Stoyanova.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pyhän pihlajan varjot runoudessa – karjalaisen kulttuurin jättämät jäljet suomalaiseen lyriikkaan
RUNOUS | Karjalan kielen ja kulttuurin kaiut näkyvät suomenkielisessä modernissa ja nykyrunoudessa. Kieli on kulttuurin ytimessä, se heijastelee ajattelun universumia, ja siksi juuri lyriikka on mitä parhain näkymä karjalaisuuteen.
Juha Siro kutsuu uudessa runokirjassaan matkalle kuvien maailmaan, ja sille lähtee mielellään mukaan
KIRJAT | Juha Siron suurin ansio on sen valtavan kuvallisen perinnön aukaisemisessa, joka periytyy meille läntisestä kulttuurihistoriasta. Mutta ovatko kuva ja sana todella tasavertaiset?
Emily Dickinsonin runot ovat upeita, mutta niiden suomennos jättää toivomisen varaa – arviossa 1862
KIRJAT | Emily Dickinsonin tärkeimmän luomiskauden runoja sisältävä kokoelma on suomennoksensa vuoksi turhauttava ja epätyydyttävä lukukokemus.
Runokaraoke on ollut osa tamperelaista kulttuurielämää jo 20 vuotta – kevään avauksessa kuultiin Juha Siroa
TAPAHTUMA | Runokaraoke juhlii tänä vuonna 20-vuotista olemassaoloaan. Aiemmin Tampereen Teatterin Kulttuuriravintola Kivessä pyörinyttä tapahtumaa toteutetaan nykyään Sisko ja sen veli ‑ravintolassa.