Säveltäjä Outi Tarkiaisen tuotannossa soivat äitiyden teemat ja pohjoisen valo – teos Tampere Filharmonian Linnunradalla-konsertissa

Outi Tarkiainen. Kuva: Anu Jormalainen

Kikka Holmberg, teksti

Säveltäjä Outi Tarkiaisen Milky Ways, konsertto englannintorvelle ja orkesterille, kuullaan Tampere Flharmonian Linnunradalla-konsertissa 17.4.2025. Teos on syntynyt BBC:n, San Franciscon ja Radion sinfoniaorkesterien tilauksena ja omistettu sen solistina Tampereellakin soittavalle oboisti Nicholas Danielille.

Milky way merkitsee linnunrataa, mutta monikossa se viittaa myös ”maitoteihin”.

– Jokaisella meistä on ollut jonkinlainen ”maitotie”. Kun synnytään imeväisinä, niin sitä maitotietä pitää kulkea ensimmäiset kuukaudet, Tarkiainen kuvailee.

Tarkiainen sai idean teokseen kolmannen poikansa ollessa alle kaksiviikkoinen.

– Tavallaan se, että rinnasta alkaisi suihkuta maitoa, tuntuu villiltä ajatukselta – vähän kuin jos navasta alkaisi suihkuta olutta. Kun se sitten tapahtuu, se on täysin luonnollista, mutta se tuntuu jollain lailla siltä kuin joku olisi puhkaissut lähteen.

Teos lähtee liikkeelle vastasyntyneen katseesta (The Infant Gaze). Toinen osa Interplays on puolestaan vuorovaikutuksellista leikkiä, Tarkiainen kertoo.

– At the Fountainhead of God on linnunratamusiikkia ja sisältää ajatuksen siitä, kuinka kehoon on puhkaistu lähde.

Milky Ways on omistettu oboisti Nicholas Danielin äidin muistolle. Tämä päätti elämänsä oman käden kautta Danielin ollessa nuori aikuinen.

– Säveltäessäni konserttoa Nicholas muisteli äitinsä kuolinpäivää, ja tuntui tärkeältä ottaa se teokseen mukaan. Konserton viimeinen osa päättyy tavallaan tuonpuoleiseen näkyyn, jäähyväisiin. Sen lopussa solisti kävelee pois lavalta ja viimeiset äänet kuuluvat kulisseista. Kaukana yleisön takana soittaa enkelijousitrio kuin tuonpuoleisen kutsuna.

Yhteistyö Nicholas Danielin kanssa käynnistyi Tarkiaisen kuultua tätä Lapin kamariorkesterin solistina.

– Se nosti käsitykseni oboensoitosta ihan uudelle tasolle, Tarkiainen kertoo.

– Englannintorvi on soittimena hyvin omalaatuinen, kömpelönkin kuuloinen, mutta äärimmäisen kaunis. Nicholasin käsissä se soi hämmästyttävän notkeasti.

* *

Haastatteluhetkellä maaliskuun lopulla Tarkiainen oli juuri palannut Amsterdamista, jossa hänen orkesteriteoksensa The Rapids of Life sai Alankomaiden ensiesityksensä Concertgebouwissa. Göteborgissa teos kuultiin aiemmin maaliskuussa. Muutama päivä haastattelun jälkeen Tarkiainen on lähdössä Saksaan.

– Joka viikko on vaihtunut maa, aika haipakkaa on, huokaa säveltäjä, joka on myös kolmen pienen lapsen äiti.

Milky Ways -konserton tapaan myös The Rapids of Life liittyy äitiyteen ja synnytykseen. Sen muotorakenne mukailee säveltäjän sanoin fysiologista synnytystä eri vaiheineen, kantavana voimanaan alati varioituvat aallot. Sävellyksessä heijastuu myös suru-uutinen säveltäjä Kaija Saariahon kuolemasta.

Teos sai Concertgebouwissa hyvän vastaanoton.

– Kustantajakin pani merkille, että silmiinpistävän moni yleisön jäsen tuli kiittämään minua. Valtaosa heistä oli naisia, mutta joukossa oli myös miehiä.

Tarkiaisen mukaan naiset saattavat usein kokea, että yhteiskunnassa ei pidetä minään heille merkityksellisiä asioita.

– Varmasti tällaiset asiat kuin raskaana oleminen ja synnyttäminen ovat sellaisia, joita naiset ovat pitäneet itsellään. Ne ovat kuitenkin kaikista keskeisimpiä asioita, joita olen kokenut. Ne myös koskettavat joka ikistä ihmistä, sillä kukaan ei ole tullut tänne syntymättä. Aihe puhuttelee ja tuo esille yhteistä kokemusta, jonka jakamiselle on tarvetta, Tarkiainen kiteyttää.

* *

Kapellimestari Marin Alsop johti 20.2.2025 Berliinin filharmonikkojen konsertin, jossa kuultiin tilausteoksena Outi Tarkiaisen Day Night Day. Kuva: Nancy Horowitz

Tarkiaisen teoksia ovat tilanneet ja esittäneet muun muassa Berliinin filharmonikot, BBC Symphony, BBC Philharmonic, The National Arts Centre Orchestra, Hollannin filharmonikot sekä Bostonin, San Franciscon, Islannin, Tukholman, Göteborgin ja Radion sinfoniaorkesterit. Hänen tuotantonsa koostuu orkesteri- ja kamarimusiikista, näyttämöteoksista, teoksista orkesterille ja solistille sekä musiikista jazzorkesterille.

Kuluvan vuoden maaliskuussa Tarkiainen debytoi Berliinissä, jossa hänen teoksensa Day Night Day kuultiin Berliinin Filharmonikkojen, Bostonin sinfoniaorkesterin ja Radion Sinfoniaorkesterin tilauksena. Konsertin johti kapellimestari Marin Alsop.

Teoksen musiikilliset teemat kumpuavat Tarkiaisen tulevasta oopperasta Day of Night, jonka Niillas Holmbergin Halla Helle -romaaniin pohjautuvan libreton on kirjoittanut Aleksi Barrière.

– Day Night Day on tulossa mukaan myös nyt työn alla olevan oopperani ensimmäisen ja toisen näytöksen alkusoittoihin. Teoksessa on mukana viitteitä tenolaisesta Láve Nigá Ristenin joiusta sekä vanhasta eteläsaamelaisesta kehtolaulusta Sjamma, Sjamma, joka tulevassa oopperassa lauletaan menetetylle lapselle.

* *

Outi Tarkiainen on säveltänyt lapsesta saakka.

– Minulle oli alusta saakka selvää, että olen säveltäjä, hän snoo.

– Oikeastaan opin kirjoittamaan nuotteja ennen kuin sanoja. Istuin pianon ääressä ja tein lahjaksi lauluja.

Pianonsoiton ohella muun muassa klarinettia, selloa ja nokkahuilua musiikkiopistossa opiskellut Tarkiainen meni teini-iäisenä big bandiin soittamaan ja innostui jazzista.

– Vasta myöhemmin ymmärsin, että se olikin innostumista orkesterista ja orkesterimusiikista.

– Ensimmäisenä syksynä kysyin, saanko säveltää orkesterille, ja ennen kuin ensimmäinen vuosi oli ohi, sävellyksiäni oli jo esitetty konsertissa.

17-vuotiaana Tarkiainen aloitti opinnot Sibelius-Akatemian jazzosastolla sekä nuoriso-osastolla pääaineenaan sävellys. Sieltä hän jatkoi sävellyksen osastolle Sibelius-Akatemiaan. Hän opiskeli sävellystä Eero Hämeenniemen ja Veli-Matti Puumalan johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2010. Jazzosastolla hänen sävellyksenopettajansa oli Kari Heinilä.

Ensimmäisen akatemiavuoden jälkeen Tarkiainen opiskeli University of Miamissa Ron Millerin oppilaana. Opintojaan hän on täydentänyt myös muun muassa Lontoon Guildhall School of Musicissa Malcolm Singerin johdolla.

– Pitkäaikaiselta opettajaltani säveltäjä Eero Hämeenniemeltä olen oppinut suurimman osan käsityötaidoistani, ja Eero on se opettaja, jolle edelleenkin soitan, kun minulle tulee ammatillisia pulmia. Eero oli lopulta se, joka antoi monipuolisimmin sävellyskasvatusta. Hän on sävellysisäni, luonnehtii Tarkiainen lämpimästi.

* *

Pohjoisen valo ja vuodenajat sekä pohjoisen ilmastonmuutos soivat Tarkiaisen tuotannossa. Kuva: Anu Jormalainen

Rovaniemellä varttuneen ja työskentelevän Tarkiaisen tuotannossa pohjoinen tematiikka on läsnä: pohjoisen valo, viime aikoina myös pohjoisen vuodenajat ja ilmastonmuutos.

– Lasten myötä tuotantoon ovat tulleet myös äitiyden teemat: raskaus, synnytys ja imetys. En ollut tullut aiemmin ajatelleeksi, että klassisessa musiikissa ei ole liiemmin synnytystä käsitelty. Sen kohdalla on ollut melkoinen tyhjiö, Tarkiainen pohtii.

– Aika paljon musiikki lähtee myös väreistä ja tunnelmista. Toki teosten kestot ja kokoonpano vaikuttavat sävellyksen syntyyn paljon – se, kuinka iso kangas on käytettävissä ja millainen pensseli kannattaa ottaa käteen. Valmistumisestani saakka kaikki työni ovat olleet tilaustöitä, mutta minulla on yleensä aika paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, minkälaisia töitä haluan tehdä.

– Se, miten työskentelen, vaihtelee teoskohtaisesti. On teoksia, jotka olen kirjoittanut käsin alusta loppuun ja sitten puhtaaksi koneelle. On myös teoksia, jotka olen ihan partituuria myöten kirjoittanut koneella luonnostelematta yhtään.

– Ehkä tyypillisin työskentelytapa minulle on se, että luonnostelen paperilla ja pianon ääressä jonkinnäköisen muodon ja kokonaiskuvan sekä jonkin verran detaljeja ja harmoniaakin. Sitten orkestroin yleensä pari kierrosta. Pidän hyödyllisenä käydä materiaalia läpi muutaman kerran, sillä siten siihen saa etäisyyttä.

– Usein oikoluen aika pitkään, oopperaakin oikoluin yhteensä varmaan puolitoista kuukautta. Käyn parametri parametrilta läpi teoksen, jotta se on koherentti eikä ainakaan ilmeisiä virheitä täynnä, kuvailee Tarkiainen sävellysprosessinsa vaiheita.

* *

Yhteistyö muusikoiden kanssa on Tarkiaiselle olennaisen tärkeää.

– Minun instrumenttejani ovat nimenomaan muusikot, eivät ne soittimet. Yhteistyö muusikoiden kanssa on se tapa, miten nuotit saadaan paperista henkiin.

– On tosi tärkeää ymmärtää, mikä on keskivertaisen orkesterimuusikon ajatusmaailma, mikä briljanssi häneltä löytyy ja mitkä asiat aiheuttavat hikikarpaloita. Se vaikuttaa siihen, miltä ilmaisu kuulostaa. Näen tosi paljon vaivaa ja keskustelen muusikoiden kanssa, otan selvää, mitä mikäkin tilanne vaatii.

Toki säveltäjä joutuu tekemään kompromissejakin.

– Nykyään minulle tulee harvemmin vastaan sellaisia tilanteita, että olisin täysin hakoteillä siitä, mitä jollekin instrumentille kirjoitetaan. Uran alkuaikoina siitä käytiin isompia keskusteluja. Parhaan opetuksen lauluäänelle kirjoittamisesta olen saanut Virpi Räisäseltä, joka kantaesitti teokseni Eanan, gida nieida eli suomeksi Maa, kevään tytär. Pari viikkoa ennen kantaesitystä ruvettiin miettimään, mitä laulaja tarvitsee löytääkseen ne äänet. Tuntikausia mietittiin ja se aiheutti minulle silloin monta hikikarpaloa, mutta joka päivä nyt, kun kirjoitan oopperaa, kiitän Virpiä. Sain hänen kauttaan ymmärryksen siitä, miltä laulu tuntuu instrumenttina, Tarkiainen iloitsee.

Kritiikkiä Tarkiainen pitää tarpeellisena.

– Kritiikki on tietynlainen kommunikaatiokanava yleisön ja muusikoiden välillä. Se kertoo yleisölle jotain olennaista musiikista ja on samalla yksi yleisön ääni. Olen pitänyt kritiikkiä myös yhtenä sävellysopettajanani: joskus olen jäänyt miettimään, mitä kriitikko jollain tarkoittaa ja joskus olen ottanut ihan onkeenikin jotain. On harmillista, että kritiikkiä nähdään nykyään yhä vähemmän.

– Kulttuurialan puolesta minulla on huoli ja sitä melkein päivittäin mietin ja pyörittelen mielessäni. Maailma muuttuu ja arvot muuttuvat, mutta osittain on tullut myös yllätyksenä se, missä määrin kulttuurialaa puretaan ja ajetaan alas. Se arvo, mitä kulttuuri tuo yhteiskuntaan, ei ole helposti mitattavissa rahassa, Tarkiainen muistuttaa.

Tampere Filharmonian Linnunradalla-konsertti Tampere-talon Isossa salissa 17.4.2025 klo 19. Lisätietoa täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua