Kulttuuritoimituksen tekijät esittäytyvät lukijoille yksi kerrallaan, aina sunnuntaisin, ja vastaavat yksinkertaisiin kysymyksiin, kuten kuka minä olen, mitä minä teen ja minkä takia kulttuurista kirjoittaminen on tärkeää.

Kuka minä olen?

Olen Valtteri Mörttinen – ihminen, joka ei osaa mennä suoraan asiaan vaan kehittää kaikista tavanomaisimpiin ja arkisimpiinkin esittelyihin ja hakemuksiin teennäisiä, näennäisesti valtavirrasta poikkeavia lähestymistapoja. Kerran pyrin töihin uutismediaan. Tavastani kertoa itsestäni ei tykätty yhtään. Olisi kuulemma pitänyt olla ytimekäs ja tiivistää kärki heti ensimmäiseen lauseeseen. Tein niin kuin suomalainen mies tekee: pahoitin mieleni ja ryhdyin yrittäjäksi.

Mitä minä teen?

Urakoin pääasiassa aikakauslehdille ja työstän samalla ensimmäistä kirjaani; Kulttuuritoimituksen yhteyteen sopivana mainittakoon, että kyse on tietokirjasta, jonka aihe nivoutuu nimenomaan tamperelaiseen kulttuuriin. On osuvaa kohtalon ivaa, että lähdettyäni Tampereelta ovet paukkuen olen tuntunut käyttävän entistä enemmän aikaa tutkien ja taltioiden nimenomaan kyseisen kaupungin kulttuuria.

Millä tavalla olen mukana Kulttuuritoimituksessa?

Kulttuuritoimitus-sivustolla olen keskittynyt toistaiseksi lähinnä varhaisimpaan ja sitkeimpään rakkauden kohteeseeni – elokuvaan. Muita alueita, joille tykkään usein tunkeutua, ovat teatteri ja musiikki.

Valtteri Mörttisen Kulttuuritoimitukseen kirjoittamat jutut löydät täältä.

Minkä takia kulttuuri ja siitä kirjoittaminen on tärkeää?

Lähdin mukaan Kulttuuritoimitukseen, koska kulttuurijournalismin herättely olisi nyt tarpeellista.

Kulttuuri ei myy. Näin minulle on opetettu lyhyen urani ajan käytännössä kaikkialla. Enkä sinänsä ihmettele tätä. Suomen laadukkaimmissakin julkaisuissa törmää usein siihen, että kulttuuriosaston artikkeleita ja erityisesti kritiikkejä on sudittu vasemmalla kädellä ja kuivalla pensselillä.

Elokuva-arvostelun peruskaava koostuu nykyään siitä, että toimittaja selittää elokuvan juonen ja sen jälkeen luennoi jostakin siihen etäisesti kytkeytyvästä oheisilmiöstä. Aivan liian harvoin enää näkee, että kirjoittaja ottaa tosissaan skalpellin käteensä ja avaa teoksen – katsoo, mitä se on syönyt, ja vertaa sitä aikalaisteoksiin tai etsii sille paikkaa osana laajempaa lajin historiaa. Analyyttisen sisällön puutteen takia pieni mutta tärkeä niche-tuote on menettänyt suuren yleisön lisäksi oman intohimoisen kohderyhmänsäkin. Siis ehkä menettänyt sen takia. Tämä teoria ei perustu mihinkään – kunhan pohdin.

Ja tämä hätätila koskee nimenomaan suomenkielistä kulttuurijournalismia. Yhdysvaltalaisessa mediassa ongelma ei ole läheskään yhtä vakava, koska niche-yleisötkin ovat niin paljon suurempia, että niiden klikeillä voi rahoittaa kokonaisen julkaisun toiminnan.

Mistä muualta tekstejäni voi lukea?

Palveluni ovat ympäri kellon ja läpi kalenterin myynnissä kaikille edes löyhästi kulttuuriin kytkeytyviä sisältöjä kaipaaville julkaisijoille. Aktiivisimpia asiakkaitani ovat olleet Suomen luetuin viikkolehti Apu, jolle olen saanut kunnian toimittaa aika ajoin elokuvakriitikon virkaakin, sekä Sunnuntaisuomalainen, Iso Numero, Filmihullu, paikallismediat ympäri Suomen ja useat eri Sanoma-konsernin lehdet. Vakavan koripallopakkomielteeni ansiosta kulttuuriaiheiden ulkopuolelta houreitani voi aika ajoin lukea myös Urheilulehdestä ja joskus amerikkalaisilta urheilusivustoilta.

Miten minuun saa yhteyden?

Kirjoittajan tavoittaa osoitteesta valtteri.morttinen [at] gmail.com

Twitter: @voltairemorttin

Facebook: www.facebook.com/elitistisika