Kun todellisuus katoaa jonnekin – Akuutin dokumentti skitsofreniasta TV1:ssä ja Yle Areenalla

23.02.2021

Psykoosissa Jere mietti onko elämä totta vai näytelmää. Kuva: Yle / Atte Kaartinen

TELEVISIO | Akuutin dokumentissa skitsofreniaan sairastuneet, mutta siitä lääkehoidolla ja terapialla työkunnon saavuttaneet kertovat avoimesti ja hienolla tavalla kokemuksistaan. Skitsofrenia-alttiutta on varsinkin nuorilla miehillä, lapsena koetun trauman, järkyttävän kokemuksen tai kaltoinkohtelun jälkeen.

Anne Välinoro

Skitsofrenia kuulostaa pelottavalta.

Sairauden ollessa akuutissa vaiheessa todellisuudentaju katoaa ja harhat valtaavat mielen.

Ihminen kuulee ääniä, jotka vaativat vahingoittamaan itseä, ne syyttävät ja vähättelevät.

Psykoosissa sairastunut on todella valmis jättämään tämän maailman.

Skitsofrenia-alttiutta on varsinkin nuorilla miehillä, lapsena koetun trauman, järkyttävän kokemuksen tai kaltoinkohtelun jälkeen.

Skitsofrenia-alttius voi olla myös perinnöllistä.

* *

Akuutin dokumentissa Skitsofrenia – onko elämä totta? (2021) skitsofreniaan sairastuneet, mutta siitä lääkehoidolla ja terapialla työkunnon saavuttaneet kertovat avoimesti ja hienolla tavalla kokemuksistaan.

Jere Sandell alkoi hoitaa äitinsä varhaisen poismenon aiheuttamaa surua kannabiksella ja viinalla. Seurauksena oli skitsofrenia, elämä latistui ja meni raiteiltaan.

Jere kuvaa hyvin akuuttia vaihettaan: kuin katsoisi elämäänsä kuin elokuvaa.

Tunteet katoavat ja ihminen on turta. Mikä silloin nappaisi muu kuin huumeet?

Nyt 34-vuotiaana Jere opiskelee kiinteistönhuoltajaksi, elää tavallista, turvallista elämää, saa iloa liikunnasta ja ottaa säännöllisesti lääkkeensä.

Niin Sandell kuin dokumentin toinen haastateltava, Saara Sutinen, vannovat säännöllisen lääkityksen nimeen. Oikein suunniteltu lääkehoito pitää harhat poissa, mielen kasassa ja mahdollistaa työnteon.

Sutisen seitsemän psykoosia olivat koettelemus, johon hän ei missään nimessä halua palata. Tunteiden kanssa on tultava toimeen jo taiteen vuoksi.

ve001mza3z

Saaran mielestä potilaan oma motivaatio skitsofrenian hoidossa on kaikista tärkeintä. Kuva: Yle / Atte Kaartinen

* *

Toimittaja Maarit Åström etenee dokumentissaan mukavasti viime kevään autiossa keväisessä Helsingissä. Tältä tuntuu olla eristetty tahtomattaan.

Ostrakismoksesta puhutaan nykyään paljon. Se on eristämistä, mitätöintiä, poissulkemista. Mielen sairaudet aiheuttavat sairastuneelle vahvan stigman, ostrakismoksen.

Mutta kuten toinen skitsofreniaa vastikään käsitellyt dokumentaristi, Arman Pohjantähden alla -sarjan tehnyt Arman Alizad totesi, kuka hyvänsä voi sairastua ylivoimaisten paineiden alla.

Alizadin dokumentti on tämän rinnalla järisyttävää katsottavaa. Siinä dissosiatiivisuudesta kärsivä henkilö muuttuu kameran edessä pikkulapseksi. Hänellä on myös 39 muuta persoonaa.

Akuutti: Skitsofrenia – onko elämä totta? Yle TV1 -kanavalla ti 23.2.2021 klo 20, pe 26.2. klo 5.55, la 27.2. klo 14.50 ja ma 1.3. klo 12. Ohjelma katsottavissa Yle Areenassa.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua