Thalia-juhlassa palkittiin teatterin, tanssin ja sirkuksen tekijöitä: ”Teatteri on koti ja turvapaikka”

10.03.2020
7520

Teatterijärjestöjen Keskusliitto palkitsi maanantaina 9.3.2020 Tampereen Komediateatterissa 19 alan ansioitunutta tekijää. Teatterissa kukaan ei loista yksin.

Hanna Telakoski, teksti
Peero Lakanen, kuvat

Thalia-juhlaa vietettiin Tampereen Komediateatterissa maanantaina 9.3.2020. Juhlan järjesti Teatterijärjestöjen Keskusliitto ja tilaisuudessa palkittiin 19 eri alan ansioitunutta tekijää. Palkinnoista osa oli pitkään jaettuja, perinteisiä, osa perustettu vasta viime vuosina. Tilaisuuden juonsi näyttelijä Karoliina Blackburn.

Tänä vuonna uutena jaettiin Lavastus- ja pukusuunnittelijoiden liiton palkinnot, joita aiemmin on jakanut Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijoiden liitto.

* *

Tilaisuuden tapahtumapaikka toiminut Tampereen juhlatalon rakennus valmistui vuonna 1898. Tampereen Komediateatteri on toiminut tiloissa vuodesta 1994 lähtiea. Vuonna 2006 valmistui alakerran päänäyttämö yksityisellä rahoituksella.

Tilaisuus huokui palkitsemisen ja tunnustamisen merkityksellisyyttä. Se esittäytyi nimenomaan taiteilijoiden työn nähdyksi tulemisen tapana. Erittäin keskeisenä teema kiitoskommenteissa tuotiin kerta toisensa jälkeen esiin yhteistyön rooli.

Teatterissa kukaan ei pääse loistamaan yksin. Rivien välistä pilkahteli ilo sekä yhdessä tekemisen ja aikaansaamisen tärkeys.

Ihmisiä oli saapunut paikalle eri puolilta Suomea isoillakin joukoilla. Väkijoukosta kuului tervehdyksiä: ”Koronasta huolimatta, moi…” Lavalla halattiin lämpimästi ja vaihdettiin poskisuudelmia.

Juhlayleisöä viihdyttivät Tampereen Taiteellisen Kuoron vaikuttavat esitykset. Petra Karjalainen, toinen kuoron perustajista, kertoi kolmivuotiaan kuoron ideologiasta, johon kuuluu suomalaisen musiikkiteatterin elossa pitäminen.

Tampereen Taiteellinen Kuoro esiintyi.

* *

Dramaturgitunnustuksen sai Merja Turunen. Tunnustus tuli Turuselle eritoten Rosa Liksomin romaanin Everstinna dramatisoimisesta.

Dramatisointi Everstinnasta pohjaa Annikki Kariniemen omaelämäkerralliseen tarinaan ja se on tehty yhteistyössä kirjailijan kanssa.

Palkintoa perusteltiin Everstinna-teoksen haasteellisuudella; sen toteuttaminen monologimuotoisena näytelmänä on vaatinut vakuuttamiskykyä. Idea toteutus on kokonaisuutena ”suurenmoinen riskinotto, joka kannatti”.

Ohjaajatunnustuksen sai Susanna Airaksinen työstään Everstinna-esityksen kokonaisteoksen rakentajana ja henkilöohjaajana.

* *

Kiitoksen kotimaisesta näytelmästä vastaanotti Q-teatterin ohjelmistopolitiikka, joka uskoo uuteen suomalaiseen näytelmään.

Q-teatterin ohjelmistopolitiikan sanottiin mahdollistavan uudenlaisia muotoja ja näyttämöllisiä ajattelutapoja. Sen näyttämöllä esitettävissä näytelmissä haastetaan ajattelemaan, mitä näytelmä oikein on ja voisi olla.

Perusteluissa mainittiin myös taitava lukijuus ja riskinottokyky sekä usko uuden kotimaisen näytelmän vetovoimaisuuteen.

Q-teatterin palkinnon vastaanotti näyttelijä Eero Ritala.

Q-teatterin Nuorten teatterin ohjaaja ja teatteripedagogi Jaana Taskinen sai Lasten- ja nuortenteatterin kunniamaininnan.

Taskinen totesi kiitoskommentissaan, että teatterin kautta nuori voi tuoda itsestään esiin sellaista, mikä ei toteudu missään muualla. Ilman taidetta valtaosa ihmisen mahdollisuuksista ja eri puolista ei toteudu. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus harrastaa teatteria.

Tarve toteuttaa eri puolia itsessään ei katso ikää.

* *

Esityssuunnittelun ammattilaisille jaetut viisi Säde-palkintoa saivat lavastaja Markus Tsokkinen visualisoinnistaan Suomen Kansallisteatterin esityksessä Kolme sisarta (Lavastus-säde), pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa Monty Pythonin Spamalot -musikaalin puvustuksesta (Puku-säde), valosuunnittelija Ada Halonen valosuunnittelustaan Sirius Teaternin Infinito-teokseen (Valosäde), Jarmo Jääskeläinen Kuopion kaupunginteatterin Bernarda Alban talon videosuunnittelusta (Videosäde) sekä Joonas Outakoski äänisuunnittelustaan Sivuhenkilöt-työryhmän teokseen Mun siivet ei mahdu kahvihuoneeseen (Äänisäde).

Lisäksi kunniamaininnan sai Helsingin kaupunginteatterin Pienen merenneidon audiovisuaalinen suunnittelu.

* *

Voimavarapalkinnon sai Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tarpeistosuunnittelija Pipsa Keski-Hakuni. Häntä kuvattiin rauhaa rakentavaksi, empaattiseksi ja reiluksi työkaveriksi.

Yhteisvoimapalkinnon saivat Ulla Heikkinen, Piki Paananen, Riitta Raunio ja Tiina Siltala Kajaanin kaupunginteatterin puvustosta. Perustelut ulottuivat aktiivisesta työpaikan yhteisten ongelmien ratkaisemiseen osallistumisesta koko työryhmän tukemiseen.

* *

Sirkuksen Lumo -palkinnon sai Kalle Lehto monipuolisesta sirkustaiteilijan työstä kotimaassa ja ulkomailla.

Sirkuksen maineteko -palkinnon sai  Sanna Silvennoinen, tanssin, sirkuksen ja fyysisen teatterin yhdistäjänä.

Tanssin maineteko -palkinnon sai Titta Court työstään Suomen pohjoisella alueella, jossa nykytanssi on vielä yleisölle osin vierasta.

Kiitospuheessaan Court sanoi, että kaksikymmentä vuotta sitten olikin perkeleen yksinäistä, mutta nyt asiat ovat toisin. Hän kiitti ensimmäistä tanssinopettajaansa Iiris Karemoa, joka pelasti hänet, turhautuneen itsetuhoisen sodankyläläisteinin.

Titta Court sai Tanssin maineteko -palkinnon.

Thalia-juhlassa luovutettiin myös aiemmin julkistettu Vuoden nukketeatteripalkinto, jonka sai kansainvälinen, Turussa järjestettävä festivaali TIP-Fest.

* *

Vuoden Teatteriksi valittiin Flow Productions. Oululaisen tuotantoryhmän tuotantomalli, teokset ja kyky kuratoida yleisöä kiinnostavaa ja korkeatasoista ohjelmistoa vakuutti raadin. Flow Productionsin ovat perustaneet Pirjo Yli-Maunula ja tanssitaiteilija Maria Littow.

Kiitospuheessa kuvailtiin ryhmän toimintaa luonteeltaan epähiearkkiseksi. Tilaa on myös epävarmuudelle ja haavoittuvuudelle, mikä on taiteellisen kehityksen edellytys.

– Taiteen avulla sukellan itseeni ja kurotan toista ihmistä, tiivisti Yli-Maunula hienosti.

Flow Productionsin väkeä – keskellä Pirjo Yli-Maunuksela, vasemmalla vaaleassa paidassa Maria Littow.

Vuoden Teatteriteko -palkinnon sai turkulainen nykytaidetila Kutomo, toiminnasta, joka mahdollistaa pienillä resursseilla työtään tekeville esittävän taiteen tekijöille harjoitus- ja esitystiloja sekä residenssin.

Palkinnon vastaanotti Ehkä-tuotannon Mira Kautto. Ehkä-tuotanto on elimellinen osa vuonna 2009 perustettua Kutomoa ja sen keskeisiä arvoja ovat avoimuus ja mahdollisuus.

Ehkä-tuotannon perustivat vuonna 2004 tanssitaiteilija Anna Torkkel ja esitystaiteilija Tashi Iwaoka. Tanssi- ja esitystaideyhdistys Ehkä ry hallinnoi Ehkä-tuotannon ja vuonna 2009 perustetun nykytaidetila Kutomon toimintaa.

* *

Vuoden Teatterinäyttelijän palkintoon oli kahdeksan ehdokasta. Valituksi tuli Miiko Toiviainen. Hän sai tittelin valtakunnallisessa äänestyksessä roolistaan Riikka Oksasen ohjaamassa transihmisyyttä käsittelevässä monologissa Kepeä elämäni.

Miiko Toiviainen, vuoden teatterinäyttelijä.

Liikuttunut Toiviainen kuvasi kiitospuheessaan teatteria kodikseen ja turvapaikakseen, joka on enemmän kuin hän uskalsi unelmoida. Hän kertoo myös pelänneensä turhaan sitä kuinka hänen oma transtaustansa vaikuttaisi hänen näyttelijyyteensä.

Teatterin saralla on Toiviaisen mukaan vielä paljon tehtävää yhdenvertaisuuden suhteen, mutta myös paljon solidaarisuutta.

Lisää Toiviaisen mietteitä voit tulea täältä.