Täydellinen Teatterikesä! Viikon festivaali oli puheenvuoro arkipäivän monimuotoisuudelle

Vilma Sippola ja Miten täältä pääsee Tampereelle. Kuva: Carolin Büttner

Maarit Saarelainen

Tampereen Teatterikesän (7.–13.8.2023) taiteellinen johto, Tanjalotta Räikkä, Taija Helminen, Hilkka-Liisa Iivanainen ja toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, olivat pistäneet parasta pöytään. Tämän vuoden ohjelmisto ravitsi sekä päätä että sydäntä monipuolisuudellaan.

”Tämä suuri maailma on se peili, josta meidän tulee katsoa itseämme oppiaksemme tuntemaan itsemme oikealta kannalta”, on humanisti Michel de Montaigne kirjoittanut.

Myös teatterissa voi katsoa peiliin. Draaman voima on siinä, että se avaa ikkunoita toisenlaisiin todellisuuksiin ja näyttää meille erilaisia näkökulmia. Se auttaa meitä ymmärtämään kanssaeläjiämme tässä olemassaolon kehässä.

* *

Tuntematon sotilas – pasifistinen sodan kuvaus

Esa-Matti Smolander ja Olli Riipinen esityksessä Tuntematon sotilas. Kuva: Mikko Kelloniemi

Teatteri Vanhan Jukon ja Turun Kaupunginteatterin Väinö Linnan tekstiä kunnioittava Tuntematon sotilas leikittelee hulvattomasti sodalla. Ohjaaja Juho Mantere pistää sotilaansa tanssimaan ja hehän tanssivat. Eeppinen neljän hengen supertiimi jaksaa juosta koko sodan läpi kahdessa ja puolessa tunnissa. Eikä juoksun haluaisi loppuvan.

Annika Hartikka, Minja Koski, Olli Riipinen ja Esa-Matti Smolander heittäytyvät sodan pyörteisiin tavalla, jota ei ole ennen nähty. Valot ja äänisuunnittelu kannattelevat ja tukevat draaman kaarta. Esitys on ennennäkemätön, virkistävä toimintakomedia, joka nostaa esiin sodanmielettömyyden, sen tuhoavan voiman ja aidon pelon.

Teatteri Vanha Juko & Turun Kaupunginteatteri. Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämö 12.8.2023.

* *

It Stays As It Is – kahden kerroksen väkeä

Mart Kangro ja Juhan Ulfsak esityksessä It Stays As It Is. Kuva: Alissa Shnaider

Virosta Teatterikesässä vieraili salakavalasti filosofinen performanssiesitys It Stays As It Is. Yksi esityksen teemoista on se, miten ihmiset on luokiteltu eri kategorioihin, halusimmepa tai emme. Kaikkihan me tiedämme, että ensimmäisessä kerroksessa asuu vain luusereita.

Tuijotamme harmaista rakennuslevyistä rakennettua läpipääsemätöntä seinää puolitoista tuntia. Seinä ei avaudu, vaikka moni sitä toivoo. Se on ja pysyy. It stays as it is.

Mutta se ei haittaa, sillä näyttelijät Mart Kangro, Juhan Ulfsak ja Eero Epner pitävät meitä otteessaan tarinoimalla, samalla kun he kantavat lisää suuria seinäelementtejä katsomoon. He puhuvat turvallisesta tilasta ja samaan aikaan eristävät osan meistä levyillä. Esitys on sananmukaisesti vangitseva.

Kanuti Gildi Saal. Teatterimonttu 10.8.2023.

* *

The Pimpsons – perheen raastamisen keveys

The Pimpsons. Kuva: Pate Pesonius

Q-teatterin The Pimpsons -esityksen pohjalla on amerikkalaisen Matt Groeningin luoma animaatiosarja The Simpsons, jossa katsotaan amerikkalaista yhteiskuntaa keskivertoperheen kautta.

Lavastuksena on tuttu sohva ja taustalla kuva ydinvoimalasta. Piirroshahmojen elämä on näyttämölle tuotuna piirun verran raadollisempaa kuin televisiosarjassa, ja perheen sisäiset jännitteet ja kommunikaation vaikeudet nousevat toiseen potenssiin. Alkoholismia, alistamista, sisaruskateutta, ohipuhumista.

Lauri Maijalan ohjaama esitys nousee aallonharjalle käsikirjoituksensa ja näyttelijäntyönsä ansiosta. Loistavat Ria Kataja, Lotta Kaihua, Satu Tuuli Karhu ja Eero Ritala herättävät hahmot henkiin ja hurja, posketon tragedia vie tiensä päähän.

Q-teatteri. Tampereen Työväen Teatterin Suuri näyttämö 8.8.2023.

* *

Flesh – tragikoominen kuoleman pitopöytä

Flesh. Kuva: Hubert Amiel

Belgialaisen Cie Still Life -teatteriryhmän posketon, makaaberi ja kuolettavan hauska esitys leikittelee kuolemalla ja kurkistaa neljän episodin kautta ihmisen sisimpään. Flesh nostaa esiin ihmisen itsekkyyden ja omaan napaan tuijottamisen.

Sanaton esitys on mustan huumorin riemuvoitto. Virtuoottisen taitavan näyttelijänelikon tarinankerronnassa jokainen yksityiskohta on loppuun saakka mietitty.

Esityksen konsepti ja ohjaus ovat Sophie Linsmaux’n ja Aurelio Mergolan.

Cie Still Life. Sorin Sirkus 13.8.2023.

* *

Shadow – on normaalia olla erilainen

Shadow. Kuva: Jeff Busby

Kiitetyn australialaisen teatteriryhmän Back to Back Theatren kirpeä, hauska ja mustalla huumorilla maustettu elokuva Shadow puhuu itsemääräämisoikeudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Ensemblen keskiössä ovat näyttelijät, joilla on kehitysvamma tai erityisen tuen tarvetta.

Bruce Gladwinin ohjaaman elokuvan aktivistit Simon Laherty, Scott Price ja Sarah Mainwaring kutsuvat ihmiset kokoukseen, jossa on tarkoitus käsitellä tekoälyn vaikutuksista tulevaisuudessa. Kaikki ei mene käsikirjoituksen mukaan, sillä emootiot nousevat pintaan. Eivätkä ihmisten pelot ja toiveet käy yksiin toistensa kanssa. Kyse on yksilön ja yhteisön vastuusta.

Katsoja joutuu keskusteluun, jonka keskiössä yritetään selvittää normaaliutta. Kuka voi päättää mitä minä ajattelen tai millä tavalla tunnen.

Back to Back Pictures. Tullikamarin Pakkahuone 11.8.2023.

* *

Kirsikkapuisto – helposta elämästä luopumisen vaikeus

Inkeri Raittila ja Salla Loper esityksessä Kirsikkapuisto. Kuva: Ia Samoil

Kajaanin Kaupunginteatterin Tsehovin Kirsikkapuisto on kirkas, liekehtivä ja soljuva kuin vesi. Jukka Peltolan mainiosti tyypittelemä Lopahin yrittää pitää aisoissa Satu Turusen tulkitsemaa raukeaa, vaikuttavaa Raneskajaa ja muuta seuruetta.

Koko näyttelijäensemble on ostanut ohjaaja Helka-Maria Kinnusen valitseman hienon tyylilajin ja sananmukaisesti liitelee näyttämöllä kuljettaen tuttua tarinaa uudella twistillä koko matkan ajan. Esitys on raikas tulkinta komediaksi kirjotetusta ja usein tragediana esitetystä tekstistä. Se on yhtä aikaa humoristinen, absurdi ja ironisesti koottu tarina, joka korostaa helposta elämästä luopumisen vaikeutta ja elämän tyhjyyttä.

Kajaanin Kaupunginteatteri. Tampereen Teatterin Päänäyttämö 9.8.2023.

* *

Tulitikkutehtaan tyttö – usko koston oikeutukseen

Emma Kilpimaa esityksessä Tulitikkutehtaan tyttö. Kuva: Janne Alhonpää

Porin Teatterin Aki Kaurismäen alkuperäisen elokuvakäsikirjoituksen pohjalta tekemä Tulitikkutehtaan tyttö on kaunis, viehkeä ja rennosti tyylitelty aikuisten satu. Jarno Kuosan ohjaamassa Esityksessä kuullaan letkeää musiikkia Monosen Satumaasta Renegadesin Cadillaciin. Loistava tulitikkutehtaan kerroslavastus, hieno äänimaisema ja taitava ensemble luovat tarinan vankan pohjan.

Tarinan nuori Iiris rakastuu ja joutuu kohtalon riepottamaksi. Hänen tietään seurataan koruttomasti ja vähäeleisesti. Emma Kilpimaa rakentaa tytöstä selkeän ja valovoimaisen roolityön, jonka loppuun asti viedyn koston katsoja ostaa helposti.

Porin Teatteri. Tampereen Teatterin Päänäyttämö 10.8.2023.

* *

Kirahvi ja Tynnyri – sanoilla on merkitystä

Hanna Gibson ja Petri Mäkipää esityksessä Kirahvi ja Tynnyri. Kuva: Kai G. Baer

Teatterikesän OFF-sarjassa nähtiin kantaesityksenä sanaton esitys Kirahvi ja Tynnyri. Pantomiimilla, klovnerialla, tanssilla ja oopperalla leikittelevä esitys on Petri Mäkipään ja Hanna Gibsonin henkilökohtainen matka. Se kaivaa ylös ihmisyyden olemassaolon peruskysymyksen, odotuksia itsestä ja toisesta. Kuka minä olen ja miten olen näkyvä muille?

Sanoilla on merkitystä ja ne voivat satuttaa. Mäkipään ja Gibsonin eleet ja kehot ilmaisevat tarkasti jokaisen ilkeän heiton ja poiskääntymisen, mutta he lähtevät myös ilolla lapsenomaiseen riemulliseen yhteiseen leikkiin. Liikkeen tehokeinona käytetään musiikkina muun muassa Schubertin Goethen runoon säveltämää laulua Ich wollt ich wäre ein Fisch (Toivon että olisin kala). Erityiskiitos tekstien suomennoksista.

Esityksen on ohjannut ja koreografian suunnitellut Ari Numminen.

Woude! Teatteri Telakka, 9.8.2023.

* *

Ihan metsässä – asiaa huumorilla ja alleviivaamatta

Ihan metsässä. Kuva: Seppo Honkonen

Naisen puhelin soi, isoisä on jättänyt perinnöksi metsäpalstan. Mitä ihmettä hän sillä tekee? Draama lähtee liikkeelle.

Tyttö kohtaa omat juurensa, pahvinpunnitsijana koko ikänsä toimineen Maria Mattsonin, joka ihmettelee ääneen nykymaailmaa, työssä jaksamista ja maailman menoa.

Kouvolan Teatterin Ihan metsässä -esitys vyöryttää hauskasti ja alleviivaamatta tiukkaa asiaa metsästä ja luonnosta. Näyttelijätrion Irina Pulkka, Pinja Hahtola ja Jussi Lankoski työ on vastaansanomattoman saumatonta ja selkeää. Kun siihen lisätään vielä Iira Halttusen hieno käsikirjoitus ja Seppo Honkosen hyvä ohjaus, niin priimaa pukkaa.

Kouvolan Teatteri. Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämö 10.8.2023.

* *

Vielä yksi tärkeä asia Teatterikesästä. Olen kokenut, että siellä voi rauhassa kyynelehtiä, kikattaa ja keskustella ja pistää maailmaa mallilleen. En väheksy kuolleita enkä edeltä menneitä, mutta keskustelut, kohtaamiset ja vuorovaikutus elävien ihmisten kanssa ovat kyllä elämän suola ja sokeri.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua