Elsa Saisio on Frida Kahlo. Kuva: Kari Sunnari
TEATTERI | Tampereen Työväen Teatterin Suurelle näyttämölle ryöpsähtää värikylläinen maailma, kun meksikolaistaiteilija Frida Kahlon taiteen- ja tuskantäyteisestä elämästä kertova näytelmä saa ensi-iltansa.
Ritva Alpola, teksti
Frida Kahlo syntyi vuonna 1907 saksalaisen isän ja meksikolaisen äidin nelityttäriseen perheeseen. Isä oli ammatiltaan valokuvaaja ja äiti hyvin uskonnollinen, taustaltaan vaatimaton nainen.
Frida Kahlolle ei suotu silkinsileää elämää, mutta tuskin hän olisi sellaista halunnutkaan. Silti se, mitä kohtalolla oli häntä varten varattuna, tuntuu kohtuuttomalta.
Kuusivuotiaana Frida sairastui polioon. Kuukausien vuodepotilasajan jälkeen hän toipui, mutta ontui aina sen jälkeen lievästi. Teini-iässä Frida aloitti opinnot arvostetussa lukiossa, jossa kuuluisa taiteilija Diego Rivera maalasi parhaillaan suurta seinämaalausta. Oliko tämä enne?
18-vuotiaana Frida Kahlo joutui rajuun onnettomuuteen, kun raitiovaunu törmäsi bussiin, jonka kyydissä Frida oli. Sisään tunkeutunut rautakaide lävisti ja murskasi Fridan lantion. Frida jäi henkiin eikä halvaantunut, mutta monia leikkauksia sekä pitkiä toipumisjaksoja tapaus vaati.
Tämä kaikki jätti Fridaan ikuisen trauman, jatkuvia kipuja sekä surun onnettomuuden aiheuttamasta lapsettomuudesta. Rohkenisiko silti sanoa, että onnettomuus synnytti Frida Kahlon taiteilijuuden? Vuoteeseen sidottuna toipilasaikanaan Frida oli alkanut maalata, ja pian valmistuikin hänen ensimmäinen omakuvansa.
Tapaturma kohtalokkaine seurauksineen havahdutti Kahlon pohtimaan paitsi omaa elämäänsä myös yhteiskunnallisia asioita. Virinneen poliittisen aktiivisuutensa myötä Frida liittyikin sekä kommunistiseen nuorisoliikkeeseen että Meksikon kommunistipuolueeseen.
Samoihin aikoihin kansallistaiteilijan asemassa oleva Diego Rivera kiinnostui Fridan töistä ja Frida puolestaan itseään parikymmentä vuotta vanhemmasta Diegosta. Heidän pitkä yhteiselonsa oli kuohuvaa ja räiskyvää, mutta Fridasta kehkeytyi omintakeinen ja erityisesti hätkähdyttävistä omakuvistaan tunnettu taiteilija.
* *
Kaikki tämä ja paljon muuta Frida Kahlosta tiedetään, mutta millainen Frida mahdetaan nähdä Tampereen Työväen Teatterin lavalla 18. tammikuuta alkaen? Frida-näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja on Anne Rautiainen, joka on siirtänyt Kahlon elämän näyttämölle aiemminkin, Kuopion Kaupunginteatterissa vuonna 2016. Nyt puitteet ovat muhkeammat, ja Rautiainen sanookin rakastavansa Tampereen Työväen Teatterin avaraa tilaa. Anne Rautiaiselle visuaalisuus on tärkeää, ja hän nauttii etsiessään ja kehittäessään uudenlaista näyttämökieltä.
Frida -näytelmä on ”melkein musikaali”, siinä lauletaan ja tanssitaan latinalaisamerikkalaisten rytmien tahtiin. Esitteen sanoin ”laululla ja kauneudella kirjaillun näyttämöteoksen pyrkimys on tutustuttaa katsoja palavasieluiseen ja luomisvoimaiseen taiteilijaan”. Esityksen koreografi on Liisa Ruuskanen, lavastus- ja pukusuunnittelija Marie Antikainen.
Näytelmä ei suinkaan ole mikään Frida Kahlon taidenäyttely, mutta hänen teostensa maailma on ohjaaja Rautiaisen mukaan voimakkaasti läsnä. Fridalle taide on selviytymiskeino ja turvapaikka, mutta myös Kuolema kulkee hänen rinnallaan koko matkan. Ensin Frida pelkää, mutta sitten Kuolemasta tulee hänen uskottunsa, Rautiainen kuvailee.
Nuoruutensa hengenvaarallista onnettomuutta pahempana koettelemuksena Frida Kahlo pitää kuitenkin ristiriitaista rakkaussuhdettaan Diego Riveraan, jonka roolissa nähdään Pentti Helin. Nimiroolissa on puolestaan Elsa Saisio. Hän on vieraillut aiemmin sekä Tampereen Työväen Teatterissa että Tampereen Teatterissa, joista jälkimmäisessä muun muassa Cabaret-musikaalissa, jossa hän pääsi osoittamaan myös tanssin- ja laulunlahjansa. Niitä kaikkia tarvitaan nyt Työviksen Fridassa.
* *
Elsa Saisio kertoo ilahtuneensa, kun häntä pyydettiin rooliin. Se oli hänestä oikein unelmaehdotus ohjaajalta, Saisio on nimittäin vannoutunut Latinalaisen Amerikan ystävä. Hän on kierrellyt alueen maissa laajalti jo nuorena. Saisio vaikuttui reissuillaan näkemästään ja kokemastaan niin paljon, että päätti opiskella espanjan kieltä, ja sen hän myös teki.
Sattumalta Saisio oli juuri suunnittelemassa matkaa Meksikoon saadessaan tiedon Fridan roolista. Matkasta muodostuikin sukellus Frida Kahlon elinympäristöön.
Saisio kertoo, että aistimukset ovat hänelle hyvin tärkeitä, samoin kuin ne olivat Frida Kahlolle. Meksiko on täynnä lämpöä, värejä, ääniä, makuja ja tuoksuja. Nuo kaikki muistumat muuttuvat eläviksi Elsa Saision sisäistäessä rooliaan Fridana.
Pohtiessaan Frida Kahlon elämänkaarta Saisio sanoo ihmettelevänsä, mutta myös ymmärtävänsä ja ihailevansakin tämän taideteosten aihevalintoja sekä niiden toteutusta. Pikaisesti ajatellen voisi kuvitella, että elämässään kovia kokeva taiteilija maalaisi itsensä irti raskaasta todellisuudesta tekemällä kevyttä ja kaunista taidetta, pehmeämpiä teemoja valiten.
Mutta ei, niinhän Frida Kahlo ei tehnyt. Hän maalasi kokemuksensa, kipunsa ja kohtalonsa niin realistisesti ja samalla surrealistisesti, että katsojat kenties kavahtavat, mutta teokset vangitsevat silti äärelleen. Frida saattoi tehdä elämässään vääriä valintoja, mutta pelkuri hän ei ollut.
Frida Kahlosta on kirjoitettu hyvin paljon: hänen taiteestaan, hänen rakkauksistaan, sairasteluistaan ja poliittisesta aktiivisuudestaan. Hänestä on tehty ainakin yksi elokuva sekä näytelmäsovituksia, tanssiteoksia ja moniosainen dokumenttisarjakin.
Frida Kahlon teoksia on ollut esillä näyttelyissä ympäri maailman, myös Suomessa. Erilaista muistoesineistöä, postikortteja, julisteita ynnä muuta on tarjolla yllin kyllin turistien tarpeisiin. Kahlon koti Meksikossa on suosittu tutustumiskohde ja hän itse yhä kiinnostava keskustelunaihe. Frida Kahlon kansanomaisesta ja värikkäästä pukeutumisesta, kukkaseppelehiuksista sekä yhteenkasvaneista kulmakarvoista on tullut tavaramerkkejä, joita hän itsekin korosti ja hyödynsi.
Mitä sellaista Tampereen Työväen Teatterin Frida-näytelmässä voisi sitten olla, mitä ei ole ennen nähty tai kuultu? Se nähdään kahden viikon päästä, kun näytelmä saa ensi-iltansa.
Frida Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä. Ensi-ilta 18.1.2024. Esityksiä 4.5. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hildur, islantilainen kovapintainen ja suolavedessä surffaten marinoitunut poliisi kamppailee itseään vastaan
TEATTERI | Turun kaupunginteatterin lavalla on maailman kaunein siipi, aalto, lokki tai sipsi.
Komediateatterin Ransu ja Operaatio Joulu tuo joulumieltä pienemmille ja isommille
TEATTERI | Karvakuonot lähtevät tonttuagentteina etsimään kilttejä lapsia ja joululahjatoiveita Tampereen Petsamosta ja Käpylästä.
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Veijo Rönkkönen loi kokonaisen ITE-maailman ja Aapo Stavén toi sen lavalle – arviossa Veijo
TEATTERI | Simpeleläisen pieneläjän poika oli jo alunpitäen käsikassara, vahinkolaukauksesta siinnyt.