Kauempaa katsoen Pyynikin pyörivä ei muutu liian paljon. Kuvat: Matti Mörttinen
TEATTERI | Vaikka vanhat penkit korvautuvat erillisillä klaffituoleilla, ei katsomosta katoa kuin muutama hassu katsojapaikka. Klassikon ilme säilyy hämmästyttävän samana vaikka mukavuutta ja turvallisuutta tulee lisää.
Matti Mörttinen, teksti ja kuvat
Journalistinen raportointi on ihmeellinen laji. Soiden ennallistamisesta kyllä pystyy kirjoittamaan pikkukengät jalassa toimisto-oloissa, mutta kulttuurin eteen saa joskus vetää aamuvarhaisella kumisaappaat jalkaan ja sadetakin niskaan.
Tampereen myöhäsyksyinen sää kun voi tehdä vaikka millaiset tepposet. Tällä kertaa kuitenkin käy niin päin, että sade lakkaa ja aurinko puskee säteensä pilvien välistä juuri kun toimitusjohtaja Piia Soikkeli alkaa esitellä Pyynikin kesäteatteri uutta ”sisustusta”.
Maineikas pyörivä katsomo on saanut pitkien penkkien tilalle oikeat istuimet. Samalla on tehty kulku katsomoon entistä sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Käytävät eivät ole enää rakenteen reunoilla vaan keskellä.
* *
Upouudet klaffituolit on tehty lämpöpuupurusta, joka on kierrätysmateriaalia. Nyt ne talvehtivat yksien lumien yli, kunnes ne saavat 12. kesäkuuta 2024 alkaen palvella kesäteatterikansaa, joka tulee katsomaan Riku Suokkaan ja Heikki Syrjän uutta komediaa Karavaanari – kaikkien kaveri, jossa pääosaa esittää Lari Halme.
Kevään puolella uusitaan myös katsomon kate. Ja jotta se pysyisi uuden näköisenä vähän kauemminkin, se peitetään jatkossa kausien väliseksi ajaksi suojapeitteellä.
Kaikkiaan remonttiin kuluu Tampereen kaupungin rahaa noin 300 000 euroa.
”Istuinten osuus siitä on reilu puolet”, sanoo kaupungin tilakeskuksen puolesta projektia johtanut rakennuttajainsinööri Ismo Harju.
Teatterirakennelmat omistaa Tampere. Pyynikin kesäteatteri on vuokralainen.
* *
Soikkeli kiitteli torstaina kaikkia uudistukseen osallistuneita, mutta erityisesti Harjua ja kesäteatterin tuottajana toimivaa Hannele Sulinia. Osansa saa myös Soikkelia ennen Pyynikkiä johtanut Kai Hintsanen, joka sai kaupungin päättäjät myöntämään rahaa sen aikaansaamiseksi, että ”kirkonpenkkejäkin huonommat” (Hintsasen ilmaisu) rahit vaihtuvat klaffi-istuimiksi.
Ja lopulta klassisen katsomon ilme ei muutu merkittävästi tai ainakaan häiritsevästi. Kriitikon näkökulmasta voi todeta kiitoksena vähintään sen, että Pynsälle ei ole viritetty stadioneilta tuttuja oransseja muovikuppi-istuimia.
Ohjeena tulevien kesien katsojille puolestaan voi tarjota vinkin: pientä pehmiketyynyä ja viileän illan varalta vilttiä kannattaa edelleen ottaa mukaan.
* *
Yksi ”ihme” on sekin, että katsojapaikat eivät ehostuksessa hupene kuin hiukan, vaikka äkkiseltään luulisi erillisten istuinten vähentävän niitä.
Numeroituja paikkoja tulee 813 kappaletta, kunhan numerolaatatkin on keväällä ruuvattu kiinni. Lisäksi etuosaan tulee joitakin invapaikkoja ja katsomon reunoille vielä joitain numeroimattomia lievästi rajoitetun näköalan alennushintaisia istumasijoja.
”Mutta tämähän on vasta ensi askel”, sanoo Soikkeli ja lupaa, että kaupungin kanssa suunnitellaan jatkossa yhä uusia aluetta elävöittäviä hankkeita. Pyynikistä halutaan kulttuuripuisto.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hildur, islantilainen kovapintainen ja suolavedessä surffaten marinoitunut poliisi kamppailee itseään vastaan
TEATTERI | Turun kaupunginteatterin lavalla on maailman kaunein siipi, aalto, lokki tai sipsi.
Komediateatterin Ransu ja Operaatio Joulu tuo joulumieltä pienemmille ja isommille
TEATTERI | Karvakuonot lähtevät tonttuagentteina etsimään kilttejä lapsia ja joululahjatoiveita Tampereen Petsamosta ja Käpylästä.
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Veijo Rönkkönen loi kokonaisen ITE-maailman ja Aapo Stavén toi sen lavalle – arviossa Veijo
TEATTERI | Simpeleläisen pieneläjän poika oli jo alunpitäen käsikassara, vahinkolaukauksesta siinnyt.