Piia Soikkeli on Pyynikin kesäteatterin uusi toimitusjohtaja. Kuva: Matti Mörttinen
TEATTERI | Koettelemusten kesien jälkeenkin Joselinniemen ylpeys haluttiin pelastaa jatkamaan pitkän perinteen ylläpitoa. Haaveet valtionosuuksista tosin kuulostavat ylioptimistisilta.
Matti Mörttinen
Kesäteatteri on kulttuuriksi sen verran luksusta, että sen eteen kannattaa kokeilla pientä kapitalismiakin.
Perinteikäs ja suorastaan historiallinen tamperelainen Pyynikin kesäteatteri pyrkii nyt turvaamaan olemassaolonsa muuttumalla säätiöstä osakeyhtiöksi.
Sen verran toki tingitään kapitalismista, että teatteri ei aio tavoitella taloudellista voittoa, vaikka laki kuuluisasti määrittää, että ”yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”. Usein näet unohtuu, että tuo usein siteerattu lakipykälä jatkuu lauseella ”jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”.
Jos sitten sattuu käymään niin, että Pyynikin kesäteatteri jollain kaudella tahkoaa rahaa oikein kunnolla, niin tuotot käytetään toiminnan kehittämiseen. Ja rahanreikiä varmasti Joselininniemellä löytyy. Vuosikymmenten jäljet näkyvät fasiliteeteissa.
* *
Osakeyhtiöllä on oltava toimitusjohtaja, ja Pyynikin tapauksessa tämän tärkeän vastuun ottaa harteilleen teatteritaiteen maisteri Piia Soikkeli. Hänellä on kokemusta muun muassa näyttelijänä ja tuottajana Tampereen Teatterissa sekä hallituksen puheenjohtajana Teatteri Telakalla.
”Todellinen kulttuuriteko”, tiivistää Soikkeli sen, että kaupungin kaksi isointa laitosteatteria ja Eino Salmelaisen säätiö perustavat oy:n kesäteatteriperinteen turvaksi.
Mainittujen kahden laitoksen eli Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Teatterin johtajat Otso Kautto ja Mikko Kanninen näkevät, että Pyynikin kesäteatterilla on edellytyksiä jatkossa pyrkiä myös valtionosuuksien saajaksi. Se olisi mahdollista, jos tuen jakajat tulkitsevat, että kesäteatterikin on ympärivuotista toimintaa.
Laki esittävän taiteen edistämisestä tosin sanoo aika selkeästi, että ”edellytyksenä toimintayksikön hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi on, että toimintayksikön toiminta on ammattimaista ja vakinaista ja se harjoittaa säännöllistä ja ympärivuotista esitystoimintaa”. Aika paljon tulkintaa siis tarvitaan ennen kuin Pyynikille alkaisi virrata valtionosuuksia.
* *
Pyynikin kesäteatterilla on takanaan kolme koettelemusten vuotta. Korona esti yhden näytäntökauden kokonaan. Toisena epidemiavuonna eli 2021 katsomo voitiin ottaa puolilleen. Viime kesänä Suomen hevonen veti hyvin, mutta sitä ennen pyörinyt Groove ei tavoittanut ansaitsemaansa suosiota.
Ei siis ihme, että viimeiset 22 vuotta Pyynikin kesäteatteria hallinnoineella säätiöllä on jättää uudelle osakeyhtiölle lähinnä velkaa. Niinpä toiminnan myymisessä määritetään kauppahinnaksi joko yksi euro (jolloin säätiön velat siirtyvät yhtiölle) tai se summa, jonka verran säätiölle lopulta lainoja jää, missä tapauksessa säätiö voi maksaa lainansa pois.
* *
Kesän 2023 esitykset Joselininniemelle on jo jonkin aikaa sitten sovittu. Alkukauden täyttää Väinö Linnan Täällä Pohjantäden alla Antti Mikkolan ohjauksena, ja loppukesällä on vuorossa Marika Vapaavuoren ohjaama musiikkikomedia Pesänjako, uusintana kahden vuoden takaa.
Vielä näitä kahta kappaletta yleisö saa seurata pyörivän katsomon vanhoilla ja ei niin erityisen mukavilla penkeillä, mutta seuraavaan kesään mennessä ne on toivon mukaan korvattu uusilla klaffi-istuimilla Helsingin olympiastadionin tapaan.
Siitä seuraavana vuonna eli 2025 juhlitaankin Pyynikin kesäteatterin 70-vuotista taivalta. Toiminnan alkukohdaksi näet lasketaan kesä 1955, jolloin Tampereen Teatterikerho otti kesäteatterin vetovastuun Yrjö Kostermaan ja Toivo Mäkelän seitsemän vuotta aiemmin perustamalta Tampereen Kesäteatterilta.
Kun aikansa huippuinnovaatio eli pyörivä katsomo valmistui vuonna 1959, tuli Pyynikin kesäteatterista alan suomalainen huipputoimija. Paljon on matkan varrella kesäteattereita vähäteltykin, mutta ainakin Kautto ja Kanninen sekä Pyynikkiä pari viime vuotta osa-aikaisesti johtanut Kai Hintsanen pari kutsuvat sitä ylpeästi Suomen kansalliskesäteatteriksi.
Suomalainen kesäteatteri on ilmiö globaalissakin mittakaavassa. Itse asiassa se sopisi saunomisen jälkeen vaikkapa seuraavaksi suomalaiseksi kohteeksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Pyynikin kesäteatterin sivuille pääset tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kaksi miestä, sata ilmettä – Risto Korhonen ja Ville Majamaa elävät näyttämöllä hetkessä
TEATTERI | Tampereen Teatterin kaksikolla on yli 20 vuotta yhteistä näyttämöhistoriaa, kaksi samanaikaista esitystä kaksin ja loputon määrä keskinäistä luottamusta.
Yksi oikukas ja mielivaltainen ihminen riittää rikkomaan kokonaisen perheen – arviossa Aurinkokuninkaani-näytelmä
TEATTERI | Sofia Lumen ja Liila Jokelinin Aurinkokuninkaani ottaa rohkeita ja harkittuja riskejä käsitellessään kipeitä, ihmisen rikkovia teemoja.
Morgonstjärnan jakoi mielipiteitä eikä jättänyt ketään kylmäksi – arviossa Kansallisoopperan ensi-ilta
OOPPERA | Morgonstjärnan – Aamutähti sai maailmanensi-iltansa Kansallisoopperassa. Ensi-illan voi tulkita menestykseksi, koska se jätti tuskin ketään kylmäksi.
Ihminen, sinulle on tehtävä: keksi 9 hyvää syytä elää! Työväen Näyttämöpäivät Mikkelissä
TEATTERI | Carita Välitalon Tikkurilan Teatterille ohjaama 9 hyvää syytä elää nousi 50-vuotisjuhliaan viettäneiden Näyttämöpäivien huippuhetkeksi.




