Piia Soikkeli on Pyynikin kesäteatterin uusi toimitusjohtaja. Kuva: Matti Mörttinen
TEATTERI | Koettelemusten kesien jälkeenkin Joselinniemen ylpeys haluttiin pelastaa jatkamaan pitkän perinteen ylläpitoa. Haaveet valtionosuuksista tosin kuulostavat ylioptimistisilta.
Matti Mörttinen
Kesäteatteri on kulttuuriksi sen verran luksusta, että sen eteen kannattaa kokeilla pientä kapitalismiakin.
Perinteikäs ja suorastaan historiallinen tamperelainen Pyynikin kesäteatteri pyrkii nyt turvaamaan olemassaolonsa muuttumalla säätiöstä osakeyhtiöksi.
Sen verran toki tingitään kapitalismista, että teatteri ei aio tavoitella taloudellista voittoa, vaikka laki kuuluisasti määrittää, että ”yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”. Usein näet unohtuu, että tuo usein siteerattu lakipykälä jatkuu lauseella ”jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”.
Jos sitten sattuu käymään niin, että Pyynikin kesäteatteri jollain kaudella tahkoaa rahaa oikein kunnolla, niin tuotot käytetään toiminnan kehittämiseen. Ja rahanreikiä varmasti Joselininniemellä löytyy. Vuosikymmenten jäljet näkyvät fasiliteeteissa.
* *
Osakeyhtiöllä on oltava toimitusjohtaja, ja Pyynikin tapauksessa tämän tärkeän vastuun ottaa harteilleen teatteritaiteen maisteri Piia Soikkeli. Hänellä on kokemusta muun muassa näyttelijänä ja tuottajana Tampereen Teatterissa sekä hallituksen puheenjohtajana Teatteri Telakalla.
”Todellinen kulttuuriteko”, tiivistää Soikkeli sen, että kaupungin kaksi isointa laitosteatteria ja Eino Salmelaisen säätiö perustavat oy:n kesäteatteriperinteen turvaksi.
Mainittujen kahden laitoksen eli Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Teatterin johtajat Otso Kautto ja Mikko Kanninen näkevät, että Pyynikin kesäteatterilla on edellytyksiä jatkossa pyrkiä myös valtionosuuksien saajaksi. Se olisi mahdollista, jos tuen jakajat tulkitsevat, että kesäteatterikin on ympärivuotista toimintaa.
Laki esittävän taiteen edistämisestä tosin sanoo aika selkeästi, että ”edellytyksenä toimintayksikön hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi on, että toimintayksikön toiminta on ammattimaista ja vakinaista ja se harjoittaa säännöllistä ja ympärivuotista esitystoimintaa”. Aika paljon tulkintaa siis tarvitaan ennen kuin Pyynikille alkaisi virrata valtionosuuksia.
* *
Pyynikin kesäteatterilla on takanaan kolme koettelemusten vuotta. Korona esti yhden näytäntökauden kokonaan. Toisena epidemiavuonna eli 2021 katsomo voitiin ottaa puolilleen. Viime kesänä Suomen hevonen veti hyvin, mutta sitä ennen pyörinyt Groove ei tavoittanut ansaitsemaansa suosiota.
Ei siis ihme, että viimeiset 22 vuotta Pyynikin kesäteatteria hallinnoineella säätiöllä on jättää uudelle osakeyhtiölle lähinnä velkaa. Niinpä toiminnan myymisessä määritetään kauppahinnaksi joko yksi euro (jolloin säätiön velat siirtyvät yhtiölle) tai se summa, jonka verran säätiölle lopulta lainoja jää, missä tapauksessa säätiö voi maksaa lainansa pois.
* *
Kesän 2023 esitykset Joselininniemelle on jo jonkin aikaa sitten sovittu. Alkukauden täyttää Väinö Linnan Täällä Pohjantäden alla Antti Mikkolan ohjauksena, ja loppukesällä on vuorossa Marika Vapaavuoren ohjaama musiikkikomedia Pesänjako, uusintana kahden vuoden takaa.
Vielä näitä kahta kappaletta yleisö saa seurata pyörivän katsomon vanhoilla ja ei niin erityisen mukavilla penkeillä, mutta seuraavaan kesään mennessä ne on toivon mukaan korvattu uusilla klaffi-istuimilla Helsingin olympiastadionin tapaan.
Siitä seuraavana vuonna eli 2025 juhlitaankin Pyynikin kesäteatterin 70-vuotista taivalta. Toiminnan alkukohdaksi näet lasketaan kesä 1955, jolloin Tampereen Teatterikerho otti kesäteatterin vetovastuun Yrjö Kostermaan ja Toivo Mäkelän seitsemän vuotta aiemmin perustamalta Tampereen Kesäteatterilta.
Kun aikansa huippuinnovaatio eli pyörivä katsomo valmistui vuonna 1959, tuli Pyynikin kesäteatterista alan suomalainen huipputoimija. Paljon on matkan varrella kesäteattereita vähäteltykin, mutta ainakin Kautto ja Kanninen sekä Pyynikkiä pari viime vuotta osa-aikaisesti johtanut Kai Hintsanen pari kutsuvat sitä ylpeästi Suomen kansalliskesäteatteriksi.
Suomalainen kesäteatteri on ilmiö globaalissakin mittakaavassa. Itse asiassa se sopisi saunomisen jälkeen vaikkapa seuraavaksi suomalaiseksi kohteeksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Pyynikin kesäteatterin sivuille pääset tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hildur, islantilainen kovapintainen ja suolavedessä surffaten marinoitunut poliisi kamppailee itseään vastaan
TEATTERI | Turun kaupunginteatterin lavalla on maailman kaunein siipi, aalto, lokki tai sipsi.
Komediateatterin Ransu ja Operaatio Joulu tuo joulumieltä pienemmille ja isommille
TEATTERI | Karvakuonot lähtevät tonttuagentteina etsimään kilttejä lapsia ja joululahjatoiveita Tampereen Petsamosta ja Käpylästä.
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Veijo Rönkkönen loi kokonaisen ITE-maailman ja Aapo Stavén toi sen lavalle – arviossa Veijo
TEATTERI | Simpeleläisen pieneläjän poika oli jo alunpitäen käsikassara, vahinkolaukauksesta siinnyt.
