Piia Soikkeli on Pyynikin kesäteatterin uusi toimitusjohtaja. Kuva: Matti Mörttinen
TEATTERI | Koettelemusten kesien jälkeenkin Joselinniemen ylpeys haluttiin pelastaa jatkamaan pitkän perinteen ylläpitoa. Haaveet valtionosuuksista tosin kuulostavat ylioptimistisilta.
Matti Mörttinen
Kesäteatteri on kulttuuriksi sen verran luksusta, että sen eteen kannattaa kokeilla pientä kapitalismiakin.
Perinteikäs ja suorastaan historiallinen tamperelainen Pyynikin kesäteatteri pyrkii nyt turvaamaan olemassaolonsa muuttumalla säätiöstä osakeyhtiöksi.
Sen verran toki tingitään kapitalismista, että teatteri ei aio tavoitella taloudellista voittoa, vaikka laki kuuluisasti määrittää, että ”yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”. Usein näet unohtuu, että tuo usein siteerattu lakipykälä jatkuu lauseella ”jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”.
Jos sitten sattuu käymään niin, että Pyynikin kesäteatteri jollain kaudella tahkoaa rahaa oikein kunnolla, niin tuotot käytetään toiminnan kehittämiseen. Ja rahanreikiä varmasti Joselininniemellä löytyy. Vuosikymmenten jäljet näkyvät fasiliteeteissa.
* *
Osakeyhtiöllä on oltava toimitusjohtaja, ja Pyynikin tapauksessa tämän tärkeän vastuun ottaa harteilleen teatteritaiteen maisteri Piia Soikkeli. Hänellä on kokemusta muun muassa näyttelijänä ja tuottajana Tampereen Teatterissa sekä hallituksen puheenjohtajana Teatteri Telakalla.
”Todellinen kulttuuriteko”, tiivistää Soikkeli sen, että kaupungin kaksi isointa laitosteatteria ja Eino Salmelaisen säätiö perustavat oy:n kesäteatteriperinteen turvaksi.
Mainittujen kahden laitoksen eli Tampereen Työväen Teatterin ja Tampereen Teatterin johtajat Otso Kautto ja Mikko Kanninen näkevät, että Pyynikin kesäteatterilla on edellytyksiä jatkossa pyrkiä myös valtionosuuksien saajaksi. Se olisi mahdollista, jos tuen jakajat tulkitsevat, että kesäteatterikin on ympärivuotista toimintaa.
Laki esittävän taiteen edistämisestä tosin sanoo aika selkeästi, että ”edellytyksenä toimintayksikön hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi on, että toimintayksikön toiminta on ammattimaista ja vakinaista ja se harjoittaa säännöllistä ja ympärivuotista esitystoimintaa”. Aika paljon tulkintaa siis tarvitaan ennen kuin Pyynikille alkaisi virrata valtionosuuksia.
* *
Pyynikin kesäteatterilla on takanaan kolme koettelemusten vuotta. Korona esti yhden näytäntökauden kokonaan. Toisena epidemiavuonna eli 2021 katsomo voitiin ottaa puolilleen. Viime kesänä Suomen hevonen veti hyvin, mutta sitä ennen pyörinyt Groove ei tavoittanut ansaitsemaansa suosiota.
Ei siis ihme, että viimeiset 22 vuotta Pyynikin kesäteatteria hallinnoineella säätiöllä on jättää uudelle osakeyhtiölle lähinnä velkaa. Niinpä toiminnan myymisessä määritetään kauppahinnaksi joko yksi euro (jolloin säätiön velat siirtyvät yhtiölle) tai se summa, jonka verran säätiölle lopulta lainoja jää, missä tapauksessa säätiö voi maksaa lainansa pois.
* *
Kesän 2023 esitykset Joselininniemelle on jo jonkin aikaa sitten sovittu. Alkukauden täyttää Väinö Linnan Täällä Pohjantäden alla Antti Mikkolan ohjauksena, ja loppukesällä on vuorossa Marika Vapaavuoren ohjaama musiikkikomedia Pesänjako, uusintana kahden vuoden takaa.
Vielä näitä kahta kappaletta yleisö saa seurata pyörivän katsomon vanhoilla ja ei niin erityisen mukavilla penkeillä, mutta seuraavaan kesään mennessä ne on toivon mukaan korvattu uusilla klaffi-istuimilla Helsingin olympiastadionin tapaan.
Siitä seuraavana vuonna eli 2025 juhlitaankin Pyynikin kesäteatterin 70-vuotista taivalta. Toiminnan alkukohdaksi näet lasketaan kesä 1955, jolloin Tampereen Teatterikerho otti kesäteatterin vetovastuun Yrjö Kostermaan ja Toivo Mäkelän seitsemän vuotta aiemmin perustamalta Tampereen Kesäteatterilta.
Kun aikansa huippuinnovaatio eli pyörivä katsomo valmistui vuonna 1959, tuli Pyynikin kesäteatterista alan suomalainen huipputoimija. Paljon on matkan varrella kesäteattereita vähäteltykin, mutta ainakin Kautto ja Kanninen sekä Pyynikkiä pari viime vuotta osa-aikaisesti johtanut Kai Hintsanen pari kutsuvat sitä ylpeästi Suomen kansalliskesäteatteriksi.
Suomalainen kesäteatteri on ilmiö globaalissakin mittakaavassa. Itse asiassa se sopisi saunomisen jälkeen vaikkapa seuraavaksi suomalaiseksi kohteeksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Pyynikin kesäteatterin sivuille pääset tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tiedettä nähdään Teatteri Telakalla taiteen keinoin – Aiheena kansalaisten hätähuudot digiviidakossa
LIVETIEDE | Kun perinteinen tiedeviestintä ei enää toimi yhtä hyvin kuin ennen totuuden jälkeisessä ajassa, on otettu käyttöön fiktion keinot välittää faktaa.
Aina joku eksyy Joensuun kaupunginteatterissa koskettaa, mutta välttää sosiaalipornon seireeninlaulut
TEATTERI | Joensuun kaupunginteatterin Aina joku eksyy on kovin maltillisesti yhteiskunnallinen ja sosiologisesti ohut, mutta psykologisesti vankka.
Mimiikan mestari Marc Gassot käsittelee kipeitä aiheita fyysisen komedian keinoin – Rakkaudesta sähköön Tampereen Teatterissa
TEATTERI | Rakkaudesta sähköön on intensiivisen fyysinen esitys, joka yhdistää mimiikkaa, klovneriaa, musiikkia ja epätoivoa.
Huoltoaseman poppoo ei luo nahkaansa klassikkokomedian teatteriversiossa – arviossa Teatteri Lapuan Tankki täyteen!
TEATTERI | Hiljaisen huoltoaseman arki kiinnostaa yhä, vaikka Vilenien vitsit eivät kestä enää päivänvaloa.




