”Pariisin maailmannäyttely 1900 oli aikansa intternetti” – nyt siitä syntyy Momentum 1900, ensi syksyn juhlateos TTT:n päälavalle

Säveltäjä Eeva Kontu (vas.), käsikirjoittaja-ohjaaja Sirkku Peltola ja käsikirjoittaja-sanoittaja Heikki Salo. Kuva: Kari Sunnari / TTT

Matti Mörttinen

Suomen taiteen kultakausi on ollut vahvasti esillä korona-ajan tietokirjallisessa tuotannossa. Erityisesti on nostettu esiin naisia mainetta niittäneiden miesmaalarien, -säveltäjien ja muiden takaa sekä rinnalta.

Ensi syksynä saamme jatkeeksi ison teatteritulkinnan samasta aikakaudesta ja osin samoista hahmoista. Tampereen Työväen Teatteri tuottaa isolle näyttämölleen musikaalin Momentum 1900.

Teoksen takaa löytyy tuttuja ja luotettuja tekijöitä: näytelmäkirjailija Sirkku Peltola, sanoittaja ja muusikko Heikki Salo sekä säveltäjä-kapellimestari Eeva Kontu.

On oikein ja kohtuullista, että teatterinjohtaja Otso Kautto on uskonut TTT:n 120-vuotisjuhlavuoden päänumeron juuri tämän kolmikon vastuulle. Heillä on ollut sanottavaa yleisölle aiemminkin – eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö heillä olisi sitä edelleen.

Ehkä ainoa pelko tai riski on sanottavan paljoudessa. 1800- ja 1900-lukujen taite on itsessään elämää suurempi suomalainen episodi. Nyt siitä haetaan myös rinnastukset tähän päivään.

”Elämme tällä hetkellä momentumia maapallomme suhteen”, Peltola vihjaa siitä, mitä odotettavissa on sitten, kun Momentum 1900 saa kantaesityksensä 7.9.2022.

* *

Tulevan suurponnistuksen keskeisenä kehyksenä on Suomen osallistuminen Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900.

Unohdetaan siis hetkeksi mantra siitä, että Kolehmainen ynnä muut hiilimurskan polkijat juoksivat Suomen maailmankartalle. Jo heitä ennen henkistä tietä pienen pohjoisen maan itsenäistymiselle avasivat Albert Edelfelt, Axel Gallen, Ellen Thesleff, Ville Vallgren ja kumppanit.

Eivätkä vain legendaariset taiteilijat vaan uskomattoman taitavat puusepät, jotka toteuttivat Suomen Isidor-paviljongin Pariisiin.

Maailmannäyttely oli Sirkku Peltolan ilmaisua käyttäen ”aikansa intternetti”. Se toi kansoja ja yksilöitä yhteen. Se oli uusien tekniikan ihmeiden kuten sähkön riemukasta esiinmarssia.

Näyttelyssä vieraili sen ajan mittakaavassa käsittämättömät noin 50 miljoonaa ihmistä. Siellä myös synnytettiin ideaa tai illuusiota Suomesta, joka syntyikin valtioksi vajaat kaksi vuosikymmentä myöhemmin – sortuakseen heti synnyttyään järkyttävän veriseen sisällissotaan.

Heikki Salo sanookin, että Peltola-Salo-Kontu-troikan edellinen yhteisponnistus Tytöt 1918 liittyy olennaisesti nyt valmistumassa olevaan Momentum 1900:aan.

* *

Muistetaanpa vielä, että tulossa on musikaali. Tiistai-illan julkistustilaisuudessa siitä kuultiin jo pari kappaletta. Eeva Konnun mukaan koko repertuaari on ”kvartaalin verran kesken”.

Se suunnitelmassa on jo valmista, että musiikin taustoittaa lavalla jokseenkin ennennäkemätön kokoonpano: jousikvartetti ja kaksi dj:tä. Yhteen pannaan siis klassisen kamarin ja päivän popin vahvuuksia.

Rooleihin Peltola tuo sekä tuttuja (Saska Pulkkinen, Janne Kallioniemi, Petra Karjalainen) että uusia (Emilia Keskivinkka, Pihla Pohjolainen, Pauliina Saarinen, Tatu Siivonen) paikallisia esiintyjiä.

Valtakunnallisen markkinoinnin edellytyksiä lisännee se, että Havis Amandan veistänyttä Ville Vallgrenia näyttelemään on pestattu muuan Martti Suosalo, lukuisien elokuvien suurmiespäärooleista tuttu.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua