Anneli Kanto ja säveltäjä Jukka Nykänen. Kuvat: Katrin Havia / Sakari Röyskö / Teemu Mattsson

Päivi Vasara, teksti

Musiikkiteatteri Kapsäkin musikaaliversio Anneli Kannon Rottien pyhimyksestä saa ensi-iltansa 13.4.2023.

Kiinnostus vuonna 2021 ilmestyneeseen kirjaan jatkuu, joten ainakin Rottien pyhimyksen elinkaari on pitkä. Ensi kesänäkin kirjailija esittelee Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalauksia esimerkiksi lukupiireille.

– Yritän vakuuttaa, että kirkon vakio-oppaat ovat minua tietävämpiä, mutta en raaski sanoa etten tule. Vaatii melkoista kulttuuritahtoa lähteä esimerkiksi Kuopiosta asti Hattulaan, joten minä lähden Hattulaan ensi kesänäkin. Nyt ei ole niin paljon tilaisuuksia kuin viime kesänä oli.

Kapsäkissä esitettävä musikaali on ensimmäinen teatteriversio Rottien pyhimyksestä. Hämeenlinnan teatterin lavalle se pääsee draamana ensi syksynä.

Libretto tuoreeltaan

Anneli Kanto on tehnyt libreton musikaaliin. Reetta Ristimäki tuottaa ja ohjaa esityksen. Hän sai idean musikaalista nopeasti kirjan ilmestyttyä.

– Innostuin ideasta heti, Kanto kertoo.

– Tällainen musiikkijuttu sopii tähän kirjaan. Libretto on ensimmäiseni ja tein sen samoilla lämpimillä kuin kirjan ja kun kirjan tapahtumat olivat tuoreena mielessä.

Musikaalin säveltäjää Jukka Nykästä Kanto kehuu mutkattomaksi ja taitavaksi.

Kapsäkki on Helsingin Hämeentiellä. Tämä musiikkiteatteri on tila, jonne vapaat ryhmät tuottavat esityksiä. Rottien pyhimys -musikaali oli aiottu huhtikuun lyhyeksi ja tiiviiksi esitysjaksoksi. Se on kuitenkin myynyt niin hyvin, että lisäesityksiä on pitkälle toukokuuhun. 

”Ihanan kaunista musiikkia”

Kirjoittajaa helpottaa, kun on rajoituksia, Kanto sanoo.

– Kapsäkin tila on pieni, laulajia on viisi eikä kuoroa mahdu. Lähetin ensimmäisen librettoversioni varovaisin mielin säveltäjälle. Palaute oli myönteinen. Nykänen pyysi rakkausdueton ja kehotti käyttämään siinä pitkiä vokaaleja riimien lopuissa, koska ne kuulostavat kauniilta. Se oli hänen ainut pyyntönsä.

Haastattelua teemme maaliskuussa Tampereella kahvilassa ja sopivalla äänenvolyymilla kuuntelemme pienen näytteen musiikista Kannon puhelimesta. Hän on ollut läsnä ensimmäisissä musiikkiharjoituksissa ja saanut myöhemmin musiikkiklippejä.

– Ihanan kaunista musiikkia. Jukka Nykänen taitaa keskiaikaisen klangin. Soittimina on syntikka ja sitten näitä vanhoja soittimia, kuten cembalo, gamba, jouhikko, nokkahuilu ja säkkipilli, Kanto luettelee.

– Kirjoittavana ihmisenä oli mukavaa tutustua muusikoihin. He ovat niin ahkeria harjoittelijoita, tehneet sitä koko ikänsä, ja monen alan taitajia. Heillä on vaikka mitä koulutusta, yksi laulaja osaa soittaa viulua ja toinen jotain muuta. Trumpettia!

Musiikki tuo ja vie juonen kiemuroita

Rottien pyhimys -musikaalissa on viisi laulajaa, roolit on Pelliinalla, papilla, linnan rouvalla sekä maalareilla Andreas ja Martinus.

– Ilmaisu on lyhyttä. Musiikki karsii juonen kiemuroita, mutta samalla se lisää esitykseen yleisen, uudenlaisen tason. Tunne-elämän musiikki tekee tiiviimmäksi. Jännittävä ja kiva musikaali tästä syntyy.

Kapsäkin lavalle syntyy virtuaalinen lavastus, joka luodaan interaktiivisen videotekniikan avulla. Ratkaisun ovat tehneet kaksi Aalto-yliopiston opiskelijaa, joista toinen on puolalainen ja toinen espanjalainen. Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaukset heijastuvat seinälle ja syntyvät tilaan. Anneli Kannon mielestä lavastus on hieno.

Anneli Kannon luoma tarina on kuviteltu, sillä historiaan kirkkomaalareista on jäänyt vain heidän tekemänsä maalaukset. Äskettäin Kanto pääsi tutkimaan Lohjan kirkon keskiaikaisia maalauksia ja etsimään niiden eroja ja yhtäläisyyksiä Hattulan maalausten välillä.

– Siinä, missä Hattulassa pää katkesi siististi kahtia, on Lohjalla verikylpy. Leijona oli molemmissa hellyttävän kömpelö, mutta sehän on selvä. Mistä maalari tietäisi, miltä leijona näyttää, kun ei ole sellaista koskaan nähnyt.

Säveltäjälle uusi maailma

Musikaalin säveltäjä Jukka Nykänen sukelsi innoissaan keskiaikaan, koska häntä on historia kiinnostanut aina ja keskiajan musiikissa on kiehtovuutta.

– En ole keskiajan musiikin taitaja, joten piti miettiä kysymystä kahtaalta; miten luoda sen ajan musiikillinen tunnelma ja toisaalta kertoa tarina tämän päivän musiikkiteatterin keinoin. Pahinta olisi museaalinen esitys, eikä meidän tarkoituksemme ollut pysyä vain keskiajassa.

Rottien pyhimyksen säveltäminen oli Jukka Nykäselle myös oppimisprosessi, sillä vanhat soittimet eivät olleet hänelle tuttuja.

– Kuuntelin ja luin keskiajasta. Mukana on joitain katkelmia keskiajan sävelmistä. Tähän mennessä pisin aikaperiodi on ollut 1920-luvun musiikki, joten aikahyppy on tässä aivan eri luokkaa, Nykänen kertoo.

– Keskiaikainen musiikki on vangitsevaa. Siinä on kauneutta ja mystiikkaa. Musikaalissa kirkko soi keskiaikaa. Eri hahmoilla on erilaiset musiikilliset äänet: papilla kirkollinen ja maalaistyttö Pelliinalla vähemmän aikasidonnainen.

– Keskustelimme työryhmässä siitä, pitääkö pyrkiä aitoon historiallisuuteen, mutta totesimme, ettei se ole tavoite, vaan me teemme musiikkiteatteria ja kerromme sen keinoin tarinan. 1500-luvulla ei vielä ollut urkuja, mutta meillä on syntikka, joka antaa rajattomat mahdollisuudet. 

Nykänen on käynyt Hattulan Pyhän Ristin kirkossa ja kuullut siellä jouhikon soittoa. Se oli puhuttelevaa.

Hämeenlinnaan lavanäytelmä

Ensi syksynä Rottien pyhimys tulee Hämeenlinnan teatteriin draamanäytelmänä. Sen ovat dramatisoineet Milko Lehto ja Katja Krohn. Ohjaajana on Lehto. Rooleissa ovat Antti Virmavirta, Mikko Nousiainen, Sonja Silvander-Valo, Henna-Maija Alitalo, Jyri Ojansivu, Katariina Kuisma-Syrjä, Birgitta Putkonen, Johanna Reilin, Lasse Sandberg, Miika Suonperä ja Panu Valo. 

Jyväskylässä esitetään parhaillaan Kannon näytelmää Tango sateessa. Anneli Kanto on iloinen siitä, että kahdelle ikääntyneelle näyttelijälle sopiva teos on saanut Jyväskylässä uuden elämän ja uuden, toiveikkaan sävyn.

Näytelmän nainen saa rintasyöpädiagnoosin. Näytelmän syntyessä vuonna 2003 ennuste oli, että 50 prosenttia diagnosoiduista toipuu, mutta nyt niin tekee yhdeksän kymmenestä. Tämä tieto värittää näytelmän lopun valoisan toiveikkaaksi.

Parhaillaan Vaasan kaupunginteatterissa esitetään Anneli Kannon ja Heini Tolan näytelmää Fredrika R, joka kertoo Fredrika Runebergista.

Anneli Kannon aiempia näyttämöteoksia ovat olleet muun muassa KOM-teatterin Veriruusut ja Tampereen Työväen Teatterin Tytöt 1918 -musikaali, jonka dramatisoi Sirkku Peltola.

* *

Rottien pyhimys -musikaali

• Libretto: Anneli Kanto
• Sävellys: Jukka Nykänen
• Ohjaus ja taiteellinen konsepti: Reetta Ristimäki
• Rooleissa: Aurora Manninen, Jasper Leppänen, Kai Bäckström, Jyri Lahtinen, Petri Bäckström, Märta Bengtsdotter Ulv
• Muusikot: nokkahuilut ja säkkipillit – Janek Öller; jouhikot ja gamba – Ilkka Heinonen; koskettimet – Miika Vintturi
• Lavastesuunnittelu – Elle Mikkola
• Pukusuunnittelu – Marja Uusitalo
• Valosuunnittelu – Mirkka Saari
• Projisointisuunnittelu – Calvin Guillot ja Małgorzata Nowicka (Aalto-yliopisto)
• Äänisuunnittelu – Max Marshall
• Maskeerauksen suunnittelu – Ari Haapaniemi
• Tarpeiston suunnittelu ja toteutus – Anis Kronidova
• Tuotanto – Greta Tuotanto ja Musiikkiteatteri Kapsäkki
• Yhteistyökumppani – Aalto-yliopiston MAGICS-hanke

Kantaesitys Musiikkiteatteri Kapsäkissä (Hämeentie 68, Helsinki) 13.4.2023. Esityksiä 20.5. asti. Esityskalenteriin täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua