Action Hero: Inke Koskinen, Minna Hokkanen ja Pyry Kähkönen. Kuva: Kari Sunnari
TEATTERI | ”Taide on aina elossa olemisen ihmeen ylistystä, tietoisuuden palvontaa, hetkellisyytemme helteistä juhlaa ikuisuuden lempeän varjon alla”, teatterinjohtaja Otso Kautto kirjoittaa. TTT:n syksyssä tästä nähdään runsaasti esimerkkejä.
Ritva Alpola
Tampereen Työväen Teatterin syksyn ohjelmistosta kertovan tiedotustilaisuuden tunnelma on sekä tiivis että tiheä. Kaikki haluavat tietää, mitä on luvassa. Sitä on paljon.
Teatterinjohtaja Otso Kautto oli itse estynyt saapumasta paikalle, mutta hän lähetti kirjallisia, kiehtovasti muotoiltuja terveisiä:
”Jokainen taideteos on ihme. Kuviteltu muuttuu materiaksi, ideasta tulee osa todellisuutta. — Ilmaisun vapaus, keksimisen hurma, leikki, anarkia, ajattelun ilot, luomisen vimma, oikeus ja velvollisuus tavoitella parempaa laatua: niitä me puolustamme ajattelun, olemisen ja aseiden tyranniaa vastaan. — Taide on aina elossa olemisen ihmeen ylistystä, tietoisuuden palvontaa, hetkellisyytemme helteistä juhlaa ikuisuuden lempeän varjon alla.”
* *
Tulevana syksynä Tampereen Työväen Teatterissa ensi-iltansa saa peräti kymmenen näyttämöteosta.
Tampereen Työväen Teatterin 120-vuotisjuhlakauden pääteos Momentum 1900 vie katsojan Pariisin taivaan alle. Suomi elää Venäjän suuriruhtinaskunnan alaisuudessa itsenäistymisen aattoaikaa, sitä tosin vielä tietämättä. Pienellä Suomella on suuri halu näyttää kaikkinainen pystyvyytensä eri elämänalueilla. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 siihen on mahdollisuus. Suomen taide-elämä kukoistaa.
Näytelmän käsikirjoittajina ovat sanankäyttäjinä taitavat ja näkemykselliset Heikki Salo sekä Sirkku Peltola, joka myös ohjaa näytelmän. Tekijöitten mukaan tarina kertoo ”rakkaudesta, itsenäisyydestä ja itsepäisyydestä”. Edelleen he luonnehtivat, että kyseessä on ”matkalippu viime vuosituhannen vaihteen Pariisiin, jossa kadut ovat leveitä ja unelmat keveitä”. Kiehtovaa!
Momentum 1900 on musikaali, jonka on musiikin on säveltänyt jo monista merkkiteoksista tuttu Eeva Kontu. Teoksessa herätetään henkiin taiteemme kultakauden parhaimmisto hehkuvine aatteineen. TTT:n tiedotustilaisuudessa Albert Edelfeltiä esittävän Janne Kallioniemen ääni sortui, kun taiteilijan kirkasotsainen, ylevä paatos törmää liian kovaa tämän päivän todellisuuteen.
Taiteilijarooleissa nähdään tuttujen ja taattujen näyttelijänimien lisäksi myös vierailijoita, kuten vaikkapa Martti Suosalo kuvanveistäjä Ville Vallgrenina.
Taiteentekijöitten ohella musikaalissa tehdään kunniaa loisteliaan Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin rakentajille. Eikä Pariisi olisi tietenkään mitään ilman nuoria rakastavaisia; heinä esiintyvät Emilia Keskivinkka ja Saska Pulkkinen.
Momentum 1900 saa kantaesityksensä Suurella näyttämöllä 7.9.2002.
* *
Maailmalla menestyneen Broadway-musikaalin Come From Awayn on TTT:lle ohjannut Samuel Harjanne. Se kertoo vuoden 2001 WTC-kaksoistorneihin kohdistuneen terrorihyökkäyksen aiheuttamasta tilanteesta pienessä kanadalaiskaupungissa kaukana, kaukana New Yorkista ja sen torneista.
Tiedotustilaisuudessa ohjaaja Harjanne ei pysty peittämään liikutustaan siitä, miten viiltävällä tavalla 9/11-tapahtumat vertautuvat tähän hetkeen ja Ukrainan tilanteeseen. Näytelmässä kanadalaisen pikkukaupungin asukkaat saavat ruokittavakseen ja majoitettavakseen 7 000 paikkakunnalle tupsahtavaa ihmistä. Heidän lentonsa on ohjattu turvaan New Yorkin ilmatilan sulkeuduttua iskujen takia.
Come From Awayn tarina perustuu tositapahtumiin, ja sitä on luonnehdittu ”komediaksi, jossa pyyhitään kyyneleitä”. Yhteisössä on voimaa ja sen jäsenissä auttamisen halua. Kaukaa tulleet kutsumattomat vieraat viipyvät viisi päivää hyväntekijöidensä huomassa. Tuo epätietoisuuden aika saa monet oivaltamaan uusia asioita elämässään.
Irene Sankoffin ja David Heinen musikaalin ovat suomentaneet Reita Lounatvuori ja Hanna Kaila. Rooleissa nähdään TTT:n oman laulavan ja tanssivan väen lisäksi vierailijoina muun muassa Jonna Järnefelt, Kaija Kärkinen ja Nina Tapio.
Come From Away saa ensi-iltansa Suurella näyttämöllä 21.9.2022. Näytelmästä on ennakkoesityksiä 7.4. asti.
* *
Aivan toisessa paikassa ja ajassa liikutaan Anne Rautiaisen ohjaamassa teatteriversiossa Wim Wendersin ja Peter Handken kulttielokuvasta Berliinin taivaan alla. Ohjaajan mukaan elokuvista ei pidä tehdä näyttämöversiota, ellei ole perusteltua syytä siihen. Ennen syyskuista ensi-iltaa Eino Salmelaisen näyttämöllä näytelmästä on ennakkoesityksiä, jolloin on jo mahdollista pohtia ohjaajan näkemyksiä tästä kylmän sodan päättymisen aikaan sijoittuvasta tarinasta, johon on kiedottu fantasiaa ja romantiikkaa.
Enkelit katselevat ylhäältä meidän maailmaamme ja haluavat kokea ihmiselämää, saada tietää miltä sade tuntuu iholla tai mitä on rakastuminen. Enkelit ovat valmiita luopumaan jopa kuolemattomuudestaan saadakseen vastauksen. Näytelmän vertauskuvallisuus puhuttaa nykyhetken katsojaa taas uudella tavalla.
Visuaalisuus on tärkeä elementti tässä näytelmässä. Lavastussuunnittelu, nuket ja naamiot ovat Janne Siltavuoren. Muusikkona näyttämöllä on Teho Majamäki.
Berliinin taivaan alla saa Eino Salmelaisen näyttämöllä kantaesityksensä 20.9.2022. Näytelmästä on ennakkoesityksiä 25.3.–20.4.
* *
Teatteri on vastakohtien maailma! Työvis tarjoaa myös Paljon melua pizzasta. Tätä aurinkoista kansankomediaa ohjaaja Tuomas Parkkinen esitteli niin lennokkaasti, että tiedotustilaisuudesta poistuessa oli kieltämättä pizza mielessä. Samoin se, että Tampereen asemakaava ei muistuta yhtään pizzaa, toisin kuin ympyränmuotoisen Haminan…
Pizzaa pyöritellään syyskuussa Eino Salmelaisen näyttämöllä. Siellä osallistutaan myös Vanhempainiltaan, josta lastentarha-alan ammattilaiset ovat sanoneet, etteivät näytelmän henkilöt eli lapsukaisten vanhemmat ole yhtään liioiteltuja hahmoja!
Vanhempainiltaa pelkäävänä isänä on Tero Koponen ja hänen nelivuotiaana poikanaan TTT:n vanhin näyttelijä Auvo Vihro. Kipeänhauskaksi luonnehdittu aikalaisdraama on Veikko Nuutisen kynästä. Ohjaus on Nuutisen ja Juho Gröndahlin.
Eino Salmelaisen näyttämöllä saa ensi-iltansa myös Red Nose Companyn Aleksis Kivi, jossa lavalla nähdään aiemmin muun muassa Kari Hotakaista, Ilmari Kiantoa ja Miguel de Cervantesia klovnerian keinoin tulkinneet Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama.
Paljon melua pizzasta saa ensi-iltansa Eino Salmelaisen näyttämöllä 13.9.2022, Vanhempainilta 12.10. ja Aleksis Kivi 26.10. Vanhempainillasta on ennakkoesityksiä 27.4. asti.
* *
Kellariteatterin ensi syksyn ensi-illat ovat aivan eri maailmoista. Teatterihistorioitsija Hanna Suutela on kirjoittanut musiikkipitoisen näytelmän Teatterin rouva Tilda TTT:n ensimmäisestä johtajasta Tilda Vuoresta (1869–1922). Hän oli myös näyttelijä ja ohjaaja sekä laajasti ulkomailla matkannut ja teattereihin perehtynyt. Naimisissa hän oli taiteilija Kaarlo Vuoren kanssa. Tildan roolissa on näyttelijä ja laulaja Kristiina Hakovirta. Ohjaajana on Tiina Puumalainen ja sävellykset Maija Koskenalustan.
Toisentyyppistä energiaa tarjoaa Liila Jokelinin kirjoittama ja ohjaama komedia Action Hero, jossa nuoret Riikka ja Petteri (Inke Koskinen ja Pyry Kähkönen) kuvaavat vauhdikasta toimintaelokuvaa varsin kotikutoisissa olosuhteissa. Tarkoitus on ottaa kantaa ja mullistaa maailmaa, mutta tosielämä haraa vastaan. Liila Jokelin sanoo, että näytelmän tavoitteena on ”vapauttaa katsoja naurun avulla maailman pelastamisen paineista”.
Kellariteatterissa nähdään syksyllä myös Eugène Ionescon kahden näyttelijän teos Tuolit. Otso Kautto ohjaa, rooleissa Auvo Vihro ja Teija Auvinen.
Teatterin rouva Tilda saa ensi-iltansa Kellariteatterissa 6.9.2022 ja Action Hero puolestaan 13.10.2022. Tuolit-näytelmän ensi-ilta syyskuussa.
* *
TTT-Klubissa näyttelijäpariskunta Petra ja Jari Ahola tulevat esittämään komediaa Tää on ihan perheestä. Aineksia näytelmään on ammennettu niin omasta kuin muidenkin elämästä. Tarina on ”fiktiivinen, mutta mahdollinen”.
Orapeltojen uusperheessä käy vilske, kun niin lapset, sukulaiset kuin exätkin touhuavat siihen malliin, ettei vanhempien töistä ja unelmista tahdo tulla mitään. Esityksen ohjaaja on Minna-Stiina Saaristo-Vellinki, laulujen sävellykset Jari Aholan ja sanat Aholoitten yhteiset.
Tää on ihan perheestä saa ensi-iltansa TTT-Klubilla 29.9.2022.
* *
Jo ennen syksyä, huhtikuussa, Suurella näyttämöllä kietoudutaan suuriin tunteisiin, joiden tulkkeina toimivat tunnetut tanssija-koreografit Jukka Haapalainen, Sirpa Suutari-Jääskö sekä Jorma Uotinen.
Kuolemantanssi on tanssiteos, joka perustuu August Strindbergin näytelmään. Uotinen ja Suutari-Jääskö esittävät avioparia. Edgar ja Alice ovat olleet yhdessä neljännesvuosisadan, mutta heidän keskinäiset tunteensa ovat hiutuneet ja haaltuneet ajan myötä. Pariskunnan asuttamalle saarelle saapuu heidän yhteinen ystävänsä Kurt – Jukka Haapalainen, joka on Sirpa Suutari-Jääskön puoliso oikeassa elämässä.
Kolmikon ystävyys muuttuu kolmiodraamaksi. Tarinan keskiössä on Alice, mutta kuvio on muuntuva. Esiintyjät kertovat tarinaansa tanssien, ilmentäen sanattomasti niin rakkautta, vihaa, kateutta, pelkoa, tottumusta, himoa kuin ahneutta ja vallanhaluakin. Tämä trio ei kaihda haasteita!
Tiedotustilaisuudessa Alicen sielun- ja mielentiloihin uppoutuva Suutari-Jääskö luonnehtii roolihenkilöään sanomalla, että kuolemaa pahempi pelko on elää kuollutta elämää. Sellaista, että tunteet valuvat hukkaan.
Teppo Järvisen luoma näyttämökuva heijastelee unien, alitajunnan ja jopa yliluonnollisen läsnäoloa. Äänimaisema on Pekka Siistosen, Hannu Rantanen ja Jarkko Tuohimaan. Tanssiteoksen ohjaaja Tiina Puumalainen sanoo, että tanssin tehtävä on kertoa kaikki se, mikä muuten jäisi keskustelun rivinväleihin.
Puumalainen, Haapalainen ja Suutari-Jääskö ovat tehneet aiemmin yhteistyötä Tampereen Työväen Teatterissa Aino Kallaksen kiitetyssä Sudenmorsiamessa. Siksi sukellus Strindbergin symbolistiseen maailmaan on tuntunut nyt varsin luontevalta.
Kuolemantanssin ensi-ilta Suurella näyttämöllä 6.4.2022.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hildur, islantilainen kovapintainen ja suolavedessä surffaten marinoitunut poliisi kamppailee itseään vastaan
TEATTERI | Turun kaupunginteatterin lavalla on maailman kaunein siipi, aalto, lokki tai sipsi.
Komediateatterin Ransu ja Operaatio Joulu tuo joulumieltä pienemmille ja isommille
TEATTERI | Karvakuonot lähtevät tonttuagentteina etsimään kilttejä lapsia ja joululahjatoiveita Tampereen Petsamosta ja Käpylästä.
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Veijo Rönkkönen loi kokonaisen ITE-maailman ja Aapo Stavén toi sen lavalle – arviossa Veijo
TEATTERI | Simpeleläisen pieneläjän poika oli jo alunpitäen käsikassara, vahinkolaukauksesta siinnyt.