Kuva: Jouni Korhonen
JÄÄBALETTI | Lumikuningatar-esitystä on rakennettu viisi vuotta ja se on miljoonien eurojen investointi Tampere-talolta. Koronarajoitukset siirsivät maailmanensi-iltaa vuodella. H-hetki on Nokia Arenalla uudenvuoden aatonaattona.
”Tarina kertoo ystävyyden voimasta. Pohjana on kirjailija H. C. Andersenin ikoninen satu.”
Päivi Vasara, teksti
Lumikuningatar-esitys on Tampere-talon kaikkien aikojen jättisatsaus. Sitä on rakennettu viisi vuotta yhdessä Kantelinen Companyn kanssa ja se on miljoonien eurojen investointi.
Koronarajoitukset siirsivät ensi-iltaa vuodella. Maailmanensi-ilta on lopulta 30.12.2022 Tampereella Nokia Arenalla. Esityksiä on viisi.
Tähtäimessä on ollut tehdä maailmanluokan jääesitys, jota kelpaa esittää kansainvälisillä areenoilla.
Musiikissa on kaikuja Pohjolasta
Lumikuningattaren musiikin on säveltänyt Tuomas Kantelinen. Hän lupaa, että musiikissa on kaikuja Pohjolasta.
–Tarina on innoittanut minua pohjoisiin sävyihin melodiikassa. Vähän yllättävästi teoksen musiikissa voi kuulla jopa pätkän polkkaa, Kantelinen sanoo.
H. C. Andersenin satu Lumikuningatar, jääbaletin alkuperäistarina, sijoittuu pohjoiseen, Lappiin. Toisaalta rikas tarina ystävyydestä, rikkoutumattomista siteistä ihmisten välillä ja legendoista on mitä suurimmassa määrin universaali.
– Jokainen löytää siitä tarttumapinnan. Ei ole tarpeen osoittaa, että hei huomasitko: tässä on moraaliopetus, Kantelinen sanoo.
Hän luottaa siihen, että katsoja kokee varmasti tarinan voiman.
– Ihmiset ovat fiksuja. Jengi hiffaa tarinan ja heillä on kyky lukea esitystä. Kun inhimillinen signaali lähtee teatterinlavalta, se otetaan vastaan.
Mukana alusta asti
Kantelisen mielestä symboliset tarinat ovat yksinkertaisesti hienoja. Ne voivat osua katsojaan suoraan tai sitten ne voivat herätellä.
Tuomas Kantelinen on ollut mukana tuotantoprosessissa alusta asti. Ensimmäinen ideariihi oli vuosia sitten Savonlinnassa Tampere-talon väen kanssa. Kaikki osapuolet olivat innostuneita.
Harjoitusperiodia Tuomas Kantelinen on seurannut sekä säveltäjän että tuottajan näkökulmasta.
– Säveltäjällä on oma tonttinsa. Esitykset ovat Nokia Arenalla todella isossa salissa. On ratkottava millaisia äänentoistollisia ratkaisuja tehdään. Harjoituksissa tuotannon eri osapuolet käyvät vuoropuhelua.
Laura Lepistö on Lumikuningatar. Kuva: Anna-Kaisa Noki-Helmanen
Kansainvälisesti kunnianhimoisesti
Ensi-illan siirtyminen vuodella oli tietysti isku sekä taloudellisesti että esiintyjille. Peruutus tuli tiiviin harjoittelukauden jälkeen suhteellisen lähellä aiottua ensi-iltaa, johon oli henkisesti valmistauduttu.
Lumikuningattaren taustalla on Tampere-talossa tehty usean vuoden markkinatutkimus. On tutkittu markkinoiden tarpeita ja kilpailijoita. On analysoitu suomalaisten vahvuuksia, osaamista ja osaamisen puutteita.
Hankkeessa on ollut mukana 498 henkilöä. Tekijöillä ja tuottajilla on ollut halua rakentaa jotain uutta ja ennennäkemätöntä kansainvälisesti kunnianhimoisesti. Tavoitteena on ollut luoda uusi taiteen laji, jossa ovat mukana niin tanssi, katukulttuuri, nukettaminen kuin kaikki jääurheilun lajit jääkiekkoa myöten visuaalisuuteen ja musiikkiin yhdistettynä.
Ystävyyden voima
Lumikuningattaren tarina ystävyyden voimasta on universaali.
– Andersen korosti sitä, että hänen satunsa sopivat kaikenikäisille, ei vain lapsille. Kerromme sadun suomalaisella twistillä, ja sen teemoja ovat ystävyys, sisu, periksiantamattomuus, pohjoisen mystiikka sekä hyvän ja pahan taistelu, kertoo Tampere-talon markkinointi- ja viestintäjohtaja Tiia Välimäki.
Ystävyyden voimasta kertominen antaa sekä huippu-urheilijoille että taidealan ammattilaisille mahdollisuuden toimia roolimalleina.
Lumikuningatarta on harjoiteltu tiiviisti joulukuu Asikkalassa. Pienelle paikkakunnalle tämä on ollut piristysruiske, ja Asikkalan koululaisille on tarjottu mahdollisuus päästä seuraamaan harjoituksia.
Kuva: Anna-Kaisa Noki-Helmanen
Laura Lepistö nimiroolissa
Teoksen nimiroolin luistelee Laura Lepistö. Alun perin rooliin kiinnitetty Kiira Korpi joutui aikataulusyistä jättäytymään pois tuotannosta.
Laura Lepistö on Suomen kaikkien aikojen menestynein yksinluistelija taitoluistelussa. Lepistö saavutti vuonna 2012 päättyneen kilpauransa aikana muiden muassa MM-pronssimitalin, kolme EM-mitalia sekä kuudennen sijan Vancouverin talviolympialaisista. Lumikuningatar-jääbaletissa Lepistön oli alkujaan tarkoitus luistella hyytävän Lumikuningattaren vastavoiman Kevään rooli.
Laura Lepistöstä on hienoa päästä hyppäämään takaisin jäälle tämän tason työryhmän kanssa. Kaikkein eniten hän odottaa yleisön edessä esiintymistä ja eläytymistä upeissa puvuissa, valoissa ja lavasteissa.
Lumikuningattaren Kain roolin luistelee espanjalainen Felipe Montoya. Kerttuna esiintyy Silva Dos Reis.
Laaja työryhmä
Tamperelaisille varsin tuttu nimi on Pekka Saravo. Hän on tuotannon jääkiekkoasiantuntija. Ohjaaja ja koreografi on Reija Väre. Valosuunnittelun on tehnyt Tampere-talon tuotannoista tuttu Mikki Kunttu, jota Kulttuuritoimitukseen haastatteli hiljattain Irmeli Heliö. Pukusuunnittelusta vastaa Erika Turunen.
Käsikirjoittaja on Cirque du Soleilin luova johtaja Melissa A. Thompson. Muodostelmaluistelun koreografian on tehnyt Anu Oksanen.
Yle on seurannut tuotantoa, ja dokumentti siitä on jo työn alla.
Lumikuningatar Nokia Arenassa 30.12.2022–1.1.2023. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Fyysistä komediaa ja absurdia draamaa – arviossa Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Fantasia
SIRKUS | Tanssiteatteri Hurjaruuthin 30-vuotisjuhlavuottaan viettävän talvisirkuksen uusi esitys on hauska, valloittava ja visuaalisesti ihastuttava.
Sorin Sirkuksen joulushow Verda tuo trooppista tunnelmaa kaamoksen keskelle
SIRKUS | Verdan vehreä, sademetsämäinen tunnelma ja sen eläimiä, heimolaisia ja kasveja muistuttavat esiintyjät kertovat yhteistyön voimasta, jota Sorin Sirkuksen joulushow huokuu.
KÖTT-kollektiivin Harp on hersyvä yhdistelmä runoutta, tanssia ja musiikkia sekä nykyesityksen vallattomuutta
TANSSI | Kulttuurihistorian naishahmoista innoittunut Harp liukuu ketterästi hahmosta, kielestä ja maailmasta toiseen.
Duettoteos inhimillisyydestä, ennakkoluuloista ja erilaisuudesta – arviossa Tanssiteatteri MD:n Aliveness
TANSSI | Tanssiteatteri MD:n sivuilla kuvaillaan, että Mari Rosendahlin nykytanssiteos Aliveness kahdelle tanssijalle ”hengittää, hengästyy ja hahmottaa itseään aina uudelleen”.
