Annika Granlund ja Suvi Linnovaara esiintyvät Etäinen luonto -kotikonserttisarjassa Pispalassa. Kuva: UNM
MUSIIKKI | Ung Nordisk Musik tuo Suomeen yli 40 uutta teosta orkesterille, kuorolle ja kamariyhtyeille sekä performanssi-, ääni- ja videotaideteoksia. Tänä vuonna festivaalille kannustettiin hakemaan äänitaiteella, festivaalin johtaja Lauri Supponen kertoo.
Kikka Holmberg, teksti
Elokuun viimeisellä viikolla 24.–29.8.2020 Tampereen valtaa UNM eli Ung Nordisk Musik -festivaali, nuorten pohjoismaisten säveltäjien ja äänitaiteilijoiden konsertti- ja koulutustapahtuma. Vuodesta 1946 lähtien Pohjoismaissa vuorovuosin järjestetty festivaali toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa Tampereella. Tämänkertaista festivaalia ovat sen johtajan, säveltäjä Lauri Supposen kanssa olleet suunnittelemassa säveltäjät Matilda Seppälä ja Dante Thelestam.
‒ Säveltäjävalintaprosessi on ollut pitkälti muuttumaton alusta saakka, kertoo Supponen.
‒ Kahdesta tai kolmesta alan asiantuntijasta koostuva anonyymi lautakunta saa eteensä anonyymin listan teoksia ja pisteyttää ne. Jokainen maa valitsee festivaalille seitsemän teosta. Festivaalia suunnitellessa ei koskaan kokoonnuta miettimään, mikä olisi hyvä kuratoitu kokonaisuus, vaan kunkin maan lautakunnan suosikit menevät pisteiden perusteella jatkoon.
Ruotsalaisen Konstmusiksystrar-yhdistyksen aloitteesta festivaalin säveltäjähaussa on vuodesta 2017 alkaen ollut käytössä sukupuolikiintiö, jossa jako on noin 40–60.
Tämänvuotisen festivaalin teema on ekologisuus. Teeman näkyvyys teoksessa ei kuitenkaan ole edellytys festivaalille pääsemiseksi.
‒ Tapahtuman osallistujille teema on olennaisimmin konferenssimainen keskusteluavaaja, jonka toivomme saavan säveltäjät reflektoimaan sitä omassa työssään.
Yleisölle tapahtuman on tarkoitus olla ensisijaisesti nuorten säveltäjien festivaali, joka antaa hyvän läpileikkauksen siitä, mitä nuoret pohjoismaalaiset säveltäjät ylipäätään tekevät ja mitä musiikin kentällä nykyisin tapahtuu.
‒ Julkaisemme tänä vuonna ohjelmakirjan lisäksi artikkelikokoelman, jonka kirjoituksissa taiteilijat pohtivat oman työnsä ja ekologian suhdetta. Kokoelmassa on tekstejä viideltä nuorelta säveltäjältä ja neljältä residenssitaiteilijalta.
‒ Ainoastaan residenssitaiteilijat ja heidän teoksensa ovat meidän järjestäjien valitsemia. Halusimme mukaan sellaisia henkilöitä, joille festivaalin teema on selkeästi osa heidän praksistaan taiteilijoina.
Tämän vuoden residenssitaiteilijat ovat äänitaiteilija Petri Kuljuntausta, säveltäjä Riikka Talvitie, taiteentutkija, esseisti ja kokeellinen muusikko Tanja Tiekso sekä artikkelikokoelman ”pääkirjoituksen” laatinut säveltäjä John Luther Adams. Adams on tehnyt pitkän uran ympäristöaktivistina, ja hän on myös yksi tunnetuimmista musiikin ja ekologian suhdetta käsittelevistä nykymusiikin säveltäjistä. Adamsin Become Desert kuullaan pohjoismaisena kantaesityksenä 27.8.2020 konsertissa, jossa Tampere Filharmoniaa, Orkesteriakatemiaa ja Tampere Cappellaa johtaa kapellimestari Emilia Hoving.
Festivaalin ohjelmiston skaala venyy orkesteriteoksista soolokamarimusiikkiteoksiin ja videotaiteesta kuoroteoksiin. Kuoro on tänä vuonna merkittävässä roolissa: Tampere Cappellaa kuullaan peräti kolmena päivänä.
‒ Koska äänitaiteen tekijät ovat festivaalilla olleet aliedustettuina, tänä vuonna festivaalille kannustettiin hakemaan äänitaiteella, Supponen kertoo.
Performanssi-, video- ja ääni-installaatiotaidetta onkin mukana niin paljon, että pelkästään tila- ja aikasidonnaisille teoksille on pystytty varaamaan kokonainen päivä. Luvassa on performanssia järvessä ja kuntosalilla, ja Galleria Koppelossa on koko viikon ajan tarjolla video- ja äänitaideteoksia.
Tämänvuotinen festivaali toimii poikkeuksellisen tiiviissä yhteistyössä Tampere Biennalen kanssa.
‒ Tarkoituksemme oli ystävyysfestivaali-tyyliin julkistaa UNM:n ohjelma Tampere Biennalessa ja esittää siellä myös yksi festivaalimme teoksista. Kun konsertit jouduttiin järjestämään uudella tavalla, ehdotin Biennalen toiminnanjohtaja Minna-Kaisa Kuivalaiselle, että Biennale tulisi mukaan festivaalillemme.
Tampere Biennale järjestää UNM:n ohjelman lomassa neljä konserttia.
Tärkeä ja rakas yhteistyökumppani on myös Tampering ry.
‒ Ilman sitä, että Tampering pitää yllä nuorten säveltäjien yhteisöä, ei meilläkään olisi Tampereelle mitään asiaa, Supponen sanoo.
Festivaalille on kutsuttu myös kolme virolaista säveltäjää: Marianna Liik, Gerta Raidma ja Fabrizio Nastari. Virolaisena yhteistyökumppanina on myös Tartu Interdistsiplinaar, poikkitaiteellinen festivaali, joka toteutetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Se järjestetään samaan aikaan UNM:n kanssa, ja Galleria Koppeloon tuleekin installaatioteos, jonka toinen pää on Tampereella ja toinen Tartossa. Interdistsiplinaar-festivaalin ohjelmassa on myös UNM:n tuottajiin kuuluvan Tytti Arolan teos.
* *
Menkää ainakin tänne!
…eli festivaalin johtajan Lauri Supposen suositukset:
‒ Tiistain konsertti on hyvä läpileikkaus UNM:n tarjonnasta. Siellä on teoksia monesta osallistujamaasta ja mukana on myös Tampering Ensemble. Ohjelmassa on sekä instrumentaali- että kuoromusiikkia. Konsertti sopii hyvin niille, jotka haluavat tietää, mitä nykymusiikille kuuluu.
Perjantaina puolestaan on tarjolla esityksiä niin ulkoilmassa kuin kuntosalillakin.
‒ Siellä on meidän villit kortit ja voi tapahtua mitä tahansa, mainostaa Supponen.
Päivä alkaa äänitaidetyöpajan demolla Monitoimitalo 13:ssa, ja päivän mittaan on mahdollisuus kokea Riikka Talvitien videoperformanssi Heinä, islantilaisen Hildur Elísa Jónsdóttirin musiikkia lelulle ja uima-altaalle (Konzert für Spielzeug und Schwimmbad) sekä flashmob-performanssi GOGO-liikuntakeskuksen juoksumatolla.
UNM suoratoistaa kaikki festivaalin tapahtumat verkkosivuillaan. Tiistain, maanantain ja torstain konsertit lähetetään myös YLEn kautta.
Ung Nordisk Musik -festivaali Tampereella 24.–29.8.2020. Festivaalin ohjelma ja muuta tietoa tapahtuman verkkosivuilla.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Sarvanteen Atte Koskisen runoteokseen säveltämä Silmittömyys soi kantaesityksenä Tampere-talossa
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”Menen mielelläni kohti sellaista, etten tiedä, mitä teen. Koen, että se on hyvää kaksisuuntaista liikettä: uskaltaa mennä kohti sitä, ettei tiedä, mitä tekee, mutta olla myös kurinalainen.”
Selma Savolaisen marraskuussa kantaesityksensä saava Flustra käsittelee merta ja meren jatkuvaa liikettä
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Uteliaisuus musiikin kuuntelua kohtaan ja tarve ymmärtää sitä on ollut mukana Selma Savolaisen elämässä pienestä pitäen.