Tampereen Olympia-korttelissa lauantaina 24.8.2019 esiintyvä Ordo Rosarius Equilibrio on käsitellyt musiikissaan dekadentteja nautintoja, fetisismiä, seksiä ja lusiferiaanisia teemoja jo 1990-luvulta asti. Ovatko nämä ajat suotuisia dekadenssin ystävälle, vai todistammeko uuden puritanismin nousua?

Samuli Huttunen

Ordo Rosarius Equilibrion kohdalla dekadenssi ei tarkoita mitään hekumallisen hilpeää bilemusiikkia. Sen sijaan yhtye tekee rappiollista taidetta, joka tyydyttäisi 1800-luvun Pariisin absinttikahviloissa notkuneet runoilijatkin. Ordo Rosarius Equilibrion Tomas Petterson kertoo Kulttuuritoimitukselle syyskuussa julkaistavasta Let’s Play (Two Girls & A Goat) -albumista, dekadenssista, synnistä, nautinnosta, seksistä, vallasta ja Saatanasta.

Ordo Rosarius Equilibrio esiintyy Tampereella lauantaina 24.8.2019 The Devil Intimate -tapahtumassa Olympia-korttelissa yhdessä ruotsalaisen Trepaneringsritualenin ja tamperelaisen Iterum Natan kanssa. Trepaneringsritualen on yksi viime vuosien suosituimpia industrial- ja dark ambient -artisteja, joka on löytänyt suosiota myös skenen esoteerisempien sisäpiirien ulkopuolelta.

Tapahtumassa suuremmalla kokoonpanolla esiintyvä Iterum Nata on metsäfolk-yhtye Hexvesselin kitaristina tunnetun tamperelaisen Jesse Heikkisen sooloprojekti, joka soittaa vahvasti thelemisesti painottunutta folkia. Thelema on brittiläisen kirjailja, okkultisti ja runoilija Aleister Crowleyn (1875–1947) luoma uskonto tai filosofinen järjestelmä, jonka keskeinen periaate on: ”Tee niin kuin tahdot on oleva koko laki.”

Ordo Rosarius Equilibrio on toiminut 1990-luvun alkupuolelta asti, ensimmäiset vuodet nimellä Ordo Equilibrio, mutta Rose-Marie Larsenin tultua mukaan nimi sai osakseen lisäyksen Rosarius. Käytännössä Ordo Rosarius Equilibrio on aina ollut Tomas Pettersonin sooloprojekti.

Petterson tunnetaan myös osana 1990-luvun alussa vaikuttanutta dark ambient -akti Archon Satania. Ordo Rosarius Equilibrio julkaisi ensimmäiset levynsä ruotsalaisella dark ambientia, noisea ja ”death industrialia” julkaisseella Cold Meat Industry -levy-yhtiöllä, jonka muita tunnettuja artisteja ovat esimerkiksi Brighter Death Now, MZ.412 ja Raison d’Être.

Ordo Rosarius Equilibrion musiikkia on kuvailtu ”apokalyptiseksi popiksi” tai neofolkiksi, mutta yhtye on aina kulkenut omia polkujaan neofolkin kartalla sekä musiikillisesti että sisällöllisesti. Leirinuotiokitaroinnin sijaan Ordo Rosarius Equilibrion musiikki on ilmaisultaan elektronisempaa ja perustuu usein toisteisuuteen. Vokaalit on yleensä ladottu rytmikkäänä ja monotonisena lausuntana. Yhtye on käsitellyt vuosien ajan pitkälti samoja aiheita: dekadenssia, syntisiä nautintoja, fetisismiä ja seksiä sekä toisaalta lusiferiaanisia teemoja.

Ordo Rosarius Equilibrion Tomas Pettersonin mukaan seksi on äärimmäinen voima, joka saa kaikki vakaumukset murenemaan lihan edellä.

* * 

Teet uutta albumia, jolla on näennäisen viaton nimi Let’s Play. Haluaisitko paljastaa hieman, millainen levy siitä on tulossa? Millaiseen peliin tai leikkiin nimi viittaa?

Let’s Play on ollut julma rakastajattareni, valkoinen valaani, pakkomielteeni jo vuosien ajan. Aloin työstää levyä jonkin aikaa Songs 4 Hate & Devotionin (2010) jälkeen, mutta levyn alkusysäyksen ja valmistumisen välillä sattui useita odottamattomia ja yllättäviä häiriöitä, jotka aiheuttivat levyn viivästymisen.

– Kun aloitimme Out Of Line -levy-yhtiöllä vuonna 2010, olin jo saanut valmiiksi Songs 4 Hate & Devotionin. Julkaisimme Do Angels Never Cry, And Heaven Never Fall -EP:n (2010), ja sen jälkeen Songs 4 Hate & Devotionin. Noin puolitoista vuotta myöhemmin halusin julkaista Let’s Play (Two Girls & A Goat) -levyn, ja julkaisimme maistiaisena 4Playn.

– Mutta elämällä oli muita suunnitelmia, ja sen sijaan, että olisimme julkaisseet Let’s Playn ja lähteneet valloittamaan maailmaa, saimme toisen lapsen, ja meillä oli kaksi vaihtoehtoa: joko julkaisisimme parhaan albumin, jonka olimme koskaan tehneet, mutta emme mainostaisi sitä mitenkään – tai pistäisimme kaiken tauolle ja odottaisimme parempaa aikaa, jota ei ehkä koskaan tulisi.

– Pitkän tuskailun jälkeen päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja syöksyin jonkinlaiseen keski-iän kriisiin. Tämä kriisi kuitenkin synnytti [Vision:Libertine] – The Hangmans Triadin (2016), ja nyt, seitsemän vuotta ensiaskeleiden ottamisen jälkeen, on Let’s Play (Two Girls & A Goatin) aika. Uudelleenäänitettynä, uudelleenlaulettuna, uudelleenmiksattuna – ja toivottavasti täydellistettynä.

Let’s Play viittaa erityisesti parinvaihtajayhteisössä yleisesti tunnettuun termiin tai mottoon ”Let’s play” (”Leikitään”), jota usein seuraa: ”Liity orgioihin.”

* *

Vasemmalla Aleister Crowleyn ja lady Frieda Harrisin luoma kortti Sauvojen neloselle Thoth-tarotkorttipakassa ja oikealla Ordo Rosarius Equilibrion käyttämä symboli.

Nimi Ordo Rosarius Equilibrio on ollut aina hyvin kiehtova. Millainen tarina tai merkitys nimen taustalla on?

– Perustin vuonna 1990 tai 1991 Mikael Stavöstrandin kanssa Archon Satanin. Se oli ainoa ilmaisukanavani vuoteen 1993 asti, jolloin kehityimme eri suuntiin, ja Ordo Equilibrio syntyi. Ordo Equilibrion oli tarkoitus symbolisoida Tasapainon Järjestystä, mikä heijastuu myös siinä, kuinka käytän Aleister Crowleyn symbolia Sauvojen 4:lle [Crowleyn ja lady Frieda Harrisin luomassa Thoth-tarotkorttipakassa – toim. huom.], joka edustaa muun muassa tasapainoa.

– Kun tapasin Rose-Marien vuonna 1999, päätin ilmentää hänen osuuttaan lisäämällä nimeen sanan Rosarius, jonka on tarkoitus merkitä Ruusuja – jotka puolestaan edustavat täydellisyyttä – sekä uuden ja täydellistetyn Ordo Equilibrion, eli Ordo Rosarius Equilibrion syntyä.

* * 

Työsi ovat aina keskittyneet paljolti dekadenssin ja synnillisen nautinnon teemoihin. Näinä päivinä, kun mikä tahansa kuviteltavissa oleva perversio on vain yhden klikkauksen päässä internetissä, voisi ajatella, että elämme liberaaleja aikoja, joina kaikki on sallittua. Mutta ovatko nämä ajat mielestäsi suotuisia ihmiselle, joka heittäytyy dekadentteihin nautintoihin, vai ovatko ne vain tuoneet mukanaan uudenlaisen moraalisen puritanismin, josta yhtenä esimerkkinä voisi olla Ménage À Trois -musiikkivideon nopea poistaminen sosiaalisesta mediasta?” ?

– On vaikea sanoa, ovatko nämä äärimmäisen vapauden aikoja vain siksi, että kaikki on saatavilla käden ulottuvilla. Onko se, mitä näemme, todella vapaaehtoista? Eikö meille ainoastaan syötetä väkisin sitä, mitä filtterit haluavat meidän näkevän? Tyttöjä, jotka näyttelevät masturboivansa samalla, kun pesevät hiuksiaan shampoolla. Muovisia vartaloita, jotka hymyilevät muovisia hymyjä myydessään autoja mainoksissa. Fellaatiojäätelömainoksia. Kirurgisesti paranneltuja miehiä, joilla on King Kong -kokoiset penikset, jotka harrastavat teeskenneltyä seksiä yhtä paranneltujen tyttöjen kanssa, joiden hampaat loistavat pimeässä. Onko se valitsemamme vapaus?

– Mutta ehkä nämä ovat liberaaleja aikoja, ehkä ne ovat, koska kaikki on saatavilla mutta ei sallittua. Ainakin meille annetaan vapaus valita.

– Minulle vapaus on mielentila. Vapaus on valinta yhteisymmärryksessä. Sananvapaus, ajatuksenvapaus – toiminnan vapaus. Sen, että hyväksymme, keitä olemme ja mistä pidämme, ei tarvitse tarkoittaa sitä, että haluamme ulostetta ja oksennusta, että vedämme kokaiinia ja meidän täytyy käydä orgioissa – mutta jos haluat tehdä niin, anna mennä. Niin kauan kuin hyväksymme yhteisymmärryksen periaatteen ja tekojemme seuraukset, en näe mitään pahaa siinä, että kokeilee jotain – tai kaikkea.

– Internet on aina ollut olemassa fetisistejä varten. Hakukoneet ja metatietojen tagit eivät ole suurille massoille. Emme etsi ”autoa” tai ”seksiä” tai ”housuja” tai ”musiikkia”. Internetin koko idea on rajata haku juuri siihen asiaan, jonka sinä haluat löytää: ”alaston mies vetää käteen autossa kasvoillaan klovnin naamari samalla kun kaksi iäkästä naista katsoo ikkunasta”. Sitä varten internet on olemassa.

– Mutta mitä tapahtuu, kun internetistä tulee juuri sitä, mitä siitä pitikin tulla: lihatiski väitetysti rappeutuneille ja trolleille, joilla on ”väärä” poliittinen agenda? Silloin suodattimet ja sensuuri iskevät täydellä voimalla ja ottavat alas kaiken, mitä pidetään ”moraalisesti rappeutuneena” tai ”paheksuttavana”, olipa kyse sitten Ordo Rosarius Equilibriosta tai Death In Junesta.

– Kumpi lopulta on kumman peilikuva? Onko puritanismi tulosta laajalle levinneestä rappiosta, vai onko dekadenssin nousu seurausta puritaanisuudesta? Elämme ääripäiden aikakautta – kaiken on oltava jonkin puolesta tai jotain vastaan. Nähdäkseni tietyt valtiot eivät ole kovin kaukana siitä, että niistä tulee todellisia nykypäivän Gileadeja [The Handmaid’s Tale -sarjan äärikristitty ja naisvihamielinen valtio – toim. huom.].

– Todistamme konservatiivisuuden nousua, jossa sellaiset ihmiset kuin Donald Trump, Boris Johnson tai Puolaa johtava Laki ja oikeus -puolue ovat päässeet valtaan, koska massat haluavat pysäyttää sen, mitä läntisessä maailmassa tapahtuu ja mitä he pitävät rappiona. Moraalinen rappio, taloudellinen rappio, henkinen rappio, kulttuurinen rappio. He kuvittelevat tulevaisuuden muistelemalla menneisyyttä, menneisyyttä ennen kuin ”meidän” kulttuurimme menetti viattomuutensa. Kauan sitten kadotettua menneisyyttä, joka on pelkkä haave, mutta jonka saamisesta takaisin he unelmoivat.

– Edistys on se, minkä he haluavat pysäyttää. Vihollinen on edistys, maahanmuutto, kulttuurinen yhdentyminen, seksuaalinen vapautuminen. Nämä he haluavat pysäyttää – kaikki kansakunnan hyväksi rahallisen hyödyn nimissä. Ja konservatiivisuuden vanavedessä seuraa puritanismi, joka on vastakkainen vapaamielisyydelle. Näin on aina ollut, ja näin tulee aina olemaan.

* *

Singlekappaleenne Ménage À Trois’n (ranskaksi kolmen hengen muodostama liitto tai kolmen henkilön välinen seksi) musiikkivideo yhdistelee vallan, seksin ja väkivallan teemoja melko suoraviivaisesti. Mitä seksin, vallan ja väkivallan kolminaisuus sinulle edustaa? 

– Seksi on valtaa. Se on äärimmäinen voima. Seksissä kaikki on mahdollista. Seksi myy asioita. Se muuttaa mielipiteitä, se muuttaa valtarakenteita. Jos seksi ei olisi niin voimakasta, miksi uskonto käskisi meidän pidättäytyä siitä?

– Seksi ja valta ovat ne asiat, joita suurin osa ihmisistä haluaa tavalla tai toisella, ja väkivalta on yleinen keino saavuttaa ne. Ne ovat olleet läpi historian ja jatkuvan lisääntymisemme läheisessä yhteydessä ihmisluonnossa.

* *

Mikä syntinen nautinto on suosikkisi?

– Sanoisin Rosen ja toisen naisen katseleminen puolialastomina ja toisiinsa kietoutuneina sängyllä samalla, kun itse istun sängyn vierellä kameran kanssa. Useat ”synnit” kukoistavat yhtenä – himo, ahneus, kateus ja myös ylpeys.

* *

Raamatulliset teemat ovat myös läsnä monissa töissäsi, ja usein toistuva hahmo musiikissasi on Lucifer tai paholainen tai Saatana. Mitä hahmo sinulle edustaa? Kutsuisitko itseäsi satanistiksi?

– Lucifer on vapauden ja yksilöllisyyden edustaja. Kapinoida ja uhmata seurauksia. Tavoitella vapautta ja vapaata tahtoa.

– Saatanan määrittely ja symboliikka on monimutkaisempaa. Hepreaksi Saatana tarkoittaa vastustajaa. Minkä vastustajaa? Jumalan? Mikä on jumala? Ehkä saarnamies on oikeassa. Church of Satanin mukaan Saatana on vastustaja ja tarkoittaa ”sitä, joka syyttää tai kyseenalaistaa”. Mutta jos uskoo raamatulliseen jumalaan ja Saatanaan, heidät on nähtävä yhtenä: toinen langettaa tuomioita ja toinen toteuttaa niitä. Miksi Saatana olisi kiinnostunut rankaisemisesta, ellei hän olisi vain jumalan eri ulottuvuus? Jos Saatana ei olisi sitä, hän palkitsisi jumalallisesta tottelemattomuudesta.

– Minä olen se, joka kyseenalaistaa – tekeekö se minusta Saatanan? Olen jumala, olen Saatana, olen kaikki, mitä on – korkeissa koroissa rikkinäisen lasin öiden halki.

– Jos annamme itsellemme jonkin tarkan määreen, kuten kommunisti, kansallissosialisti, anarkisti, liberaali, konservatiivi, satanisti, baptisti tai fasisti, rajoitamme itseämme tavalla, joka johtaa meidät yhteen suuntaan ennemmin kuin johonkin toiseen. Viesteistämme tulee katsojan silmissä yksiulotteisia ja ylistyslauluistamme kuin värikkäitä maalauksia sokeille. Minulla ei ole sellaista halua tai tarvetta.

– Ehkä olen ekvilibristi? Tasapainottelen ääripäiden langalla, ja jos putoan, murskaannun.

* *

Ménage à Trois -kappaleessa on säe ”No faith is stronger than the flesh”, ”mikään usko ei ole lihaa vahvempaa”. Mitä tämä lihan usko tarkoittaa? Onko se vain viittaus hedonistiseen nautintoon vai onko sen taustalla jokin syvällisempi filosofia?

– Sperma on verta sakeampaa. Hetken huumassa kaikki vakaumukset murenevat, eikä mikään usko ole vahvempi kuin liha. Meistä tulee himo, ja antaudumme. Mutta voimme myös viedä tämän väitteen pidemmälle: mikään vakaumus ei ole uskovaisen lihaa vahvempi. Usko on vain käsitys ja lihamme on vain säiliö. Usko on ihmisestä. Me olemme vain lihaa.

* *

Olet kutsunut musiikkiasi ”apokalyptiseksi popiksi” ja maailmanlopun teemat ovat läsnä monissa töissäsi. Uskotko maailman todella loppuvan vai onko maailmanloppu sinulle ennemmin filosofinen tai henkinen vertauskuva?

– Uskon, että maailma sellaisena kuin sen tunnemme loppuu joka sekunti, joka minuutti, joka tunti ja joka päivä. Se ei ole sama maailma kuin se, jonka olemme tottuneet tuntemaan. Edistys ja taantumus kävelevät käsi kädessä kohti elämän loppua. Kolmas maailmansota on jo täällä, mutta ymmärryksemme sodasta on niin ennakkokäsitystemme tahrima, että emme kykene näkemään sen tapahtuvan. Maailma ei lopu valtavaan ilotulitukseen – sota työskentelee nyt uusilla tavoilla.

– Maailmanloppu sellaisena kuin siitä puhun on sekä henkinen, filosofinen että metaforinen, mutta myös erittäin todellinen. Olemme turvonnut laji, jolta puuttuu terve järki. Raiskaamme planeettaa ja lietsomme sotaa säilyttääksemme kuvitteelliset alueelliset rajamme. Luomisen ja uudistumisen sijaan panemme uskomme tuhoon. Uskomme jumaliin, jotka halveksivat kaikkea luonnollista. Arvot, joiden ansiosta maailma kukoisti miljoonien vuosien ajan, ovat nyt vanhentuneita miesten ja naisten silmissä, joille pinnallisuus ja kuluttaminen ovat pakkomielteitä.

– Historiamme on pelkkä silmänräpäys tämän planeetan elämässä, ja silti olemme aiheuttaneet viimeisten sadan vuoden aikana enemmän tuhoa kuin koskaan aiemmin. Joten kun sanon, että maailma palaa, ei ole kyse siitä, jos se palaa, vaan milloi ja missä se palaa. Mutta ehkä tämä on jokaisen sukupolven epidemia. Ehkä kaikki kantavat sisällään tunnetta siitä, että nämä ovat lopunaikoja.

– Paskan määrä ei vain enää voi kasvaa. Tätä se on, mutta kuin virukset löydämme aina konstin selviytyä, sopeutua ja vallita. Mutta epäilen silti. Teknologinen edistyksemme on tullut niin pitkälle, tavat joilla voimme tappaa toisiamme ovat niin edistyneitä, väestön määrä on niin valtava, ongelmamme, kuten köyhyys, nälänhätä, ilmastonmuutos, ekologisten resurssien hyväksikäyttö, ilman, maaperän ja vesien saastuminen, ovat niin ylitsevuotavia, että ellei todellinen maailmansota tee meistä pikaisesti ja pysyvästi loppua, kohtalomme on yksinkertaisesti hukkua omaan ulosteeseemme omasta valinnastamme.

Ordo Rosarius Equilibrio Tampereen Olympia-korttelin The Devil Intimate -tapahtumassa 24.8.2019