Liisa Tavi Porin Mies-Laulun Kuorotalossa. Kuva: Jorma Majuri
HENKILÖ | Pitkään esiintymislavoilta poissa ollut Liisa Tavi esiintyy jälleen, nyt tamperelaisten muusikoiden kanssa. Hän kokee 1970- ja 1980-luvun klassikoidensa olevan ihan yhtä lailla tämän päivän lauluja kuin menneisyydenkin.
Leena Reikko, teksti
Liisa Tavi oli parikymmentä vuotta esiintymättä ja paljolti laulamattakin, mutta kiertää nyt säestäjiensä kanssa konserteissa ympäri maata. Vanha suositut kappaleet soivat tuttuina, mutta uusissa sovituksissa kuitenkin hieman erilaisina.
− Tuntuu todella hyvältä. Ihmiset kuuntelevat keskittyneesti, se on aivan ihmeelliseltä, hän sanoo Porin-konserttinsa, jälkeen kun takana oli runsaan tunnin mittainen kooste vanhoista ja tutuista lauluista. Tavin toi Poriin Validi Karkia -klubi.
* *
Liisa Tavin musiikkiura alkoi 1970- ja 1980-lukujen poliittisessa laululiikkeessä. Siltä ajalta hänet muistetaan erityisesti Agit Propista, johon Tavi tuli Sinikka Sokan tilalle.
Ensimmäisen LP-levyn nimi oli Liisa Tavi ja siltä jäi klassikkona elämään chileläisen Violeta Parran Elämälle kiitos. Muita Tavi-klassikoita ovat Pelle Miljoonan Lasta ei saa tukuttaa ja punkyhtye Kollaa kestään Jäähyväiset aseille, jonka Tavi levytti 1980-luvun alussa.
− Lauluni eivät katso aikaa, ne ovat ajattomia. Laulaessani tunnen, että nämä ovat ihan yhtä lailla tämän päivän lauluja kuin menneisyydenkin.
Paljolti Liisa Tavi yhdistetään kantaaottavaan, poliittiseen musiikkiin, jonka kulta-aika oli 1970- ja 1980-luvuilla.
− Luulen, että ne entiset ismit eivät ole tätä aikaa, sen sijaan humanismi on. Omassa esiintymisessäni lähden siitä, että musiikin pitäisi koskettaa ihan jokaista riippumatta siitä, mihin ryhmään tämä kuuluu. Sitä minä musiikilta nyt haen.
Liisa Tavi asuu Joensuussa. Kuva: Leena Reikko
Viime aikoina Tavi ei ole lauluja tehnyt, mutta se ei tarkoita, etteikö sellaisia vielä tulisi.
− Ei se ole suljettu pois. Nyt kaikki aika ja luovuus ovat menneet näiden konserttien tekemiseen, harjoittelemiseen ja konsertteihin keskittymiseen. Asun Joensuussa ja harjoitusten vuoksi joudun aika lailla matkustelemaan, kertoo Tavi, jonka säestäjät asuvat Tampereella.
Pianisti Arto Piispanen on Tavin vanha työtoveri ja säestäjä, jonka kanssa uudelleen aloittaminen tuntui pitkän tauon jälkeen turvalliselta ja luonnolliselta. Sitten kaksikko halusi mukaan vielä basistin; nyt konserttikiertueella on mukana Ville Rauhala kontrabassonsa kanssa.
Kuulijalle on selvää, että kolmikko on todellakin löytänyt yhteisen sävelen. Koko konsertti on harmoninen kokonaisuus, jossa uudet sovitukset tekevät kuuntelukokemuksesta uuden, vaikka laulut ovat tuttuja. Myös Tavin välijuonnot tukevat konserttia, jonka nimi on osuvasti Rakkaudesta elämään – Lauluja nuoruudestani.
Liisa Tavi Turun T-talossa 5.12.2021 ja Helsingin Kanneltalossa 7.12.2021.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Markku Klamin viulukonsertossa soi lapsettomuuden tuska ja toivo – Requiemin kantaesitys Tampere Biennalessa
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Markku Klamin viulukonsertto muistuttaa toivon tärkeydestä ja on lämmin myötätunnon osoitus kaikille niille, joita lapsettomuus on koskettanut.
Räppäri Mikko Mato valmistelee soololevyään ja opettelee olemaan läsnä: ”Olin selkärangaton mato joskus – nyt pöyhin maata”
KULTTUURITYÖLÄISET | Räppäri Mikko Mato työstää ensimmäistä soololevyään, viihtyy Tampereen saunoissa ja elättelee toivoa paremmasta huomisesta.
Petri Poikolainen (1975–2026) – Hymy, joka valaisi puoli Nokiaa ja kaupan päälle muun tunnetun maailmankaikkeuden
MUISTOKIRJOITUS | Täysin uuden ulottuvuuden eli häpeämättömän ihmisyyden suomalaiseen elokuvaan tuonut vaikeavammainen Petri Poikolainen on kuollut 50-vuotiaana.
Tekoäly ei ikinä pysty tekemään yhtä hyviä elokuvia kuin Tarkovski – siltä puuttuvat mielikuvitus ja sielu
ELOKUVA | Useiden mielestä maailman paras elokuva on Andrei Rublev. Aprillipäivänä Niagarassa esitettävän elokuvan esittelee katsojille emerituspiispa Juha Pihkala.