Onnelliset tamperelaiset: Milla Lindh ja Jari Taunimaa Laternan avajaisissa 16.2.2024.
TUOKIOKUVA | Tampereen kulttuurielämä sai takaisin legendaarisen ravintola Laternan. Avajaisissa tunnelma oli kuin isoissa kotibileissä.
Marita Salonen, teksti ja kuvat
Jos Laterna olisi museoauto, se olisi seisonut vuosikaudet tallissa mutta ollut aina mielessä: saisipa taas ajokuntoon ja pääsisi baanalle! No, Laterna ei ole auto vaan ikivanha kulttuuriravintola ja sen pitkä aikakausi tilausravintolana on nyt ohi. Laterna is back!
– Mä täytin just 65, revi siitä. Oon elossa, toisin kuin moni kupsahtanut, avajaisten sooloartisti Kauko Röyhkä lausahtaa.
Kauko Röyhkä ja Laterna, molemmat vahvasti elossa.
Röyhkä on Laternassa nähty jo silloin ennen. Mies ja kitara, Paska kaupunki, Lauralle… Silkkaa runoutta koko esitys. Muutamat istuvat lattialla, huojuvat ja laulavat mukana. Mies silittää naisen polvea, toinen viilasinsa jalkaa.
Laterna voisi sanoa samat sanat kuin Röyhkä. Elossa, ei kupsahtanut. Laterna-nimellä ravintola on vasta viisikymppinen, mutta täällä nojailivat tamperelaiset taiteilijat toisiinsa jo sata vuotta sitten Hotelli Hälläpyörän aikoihin.
– Että mua on jännittänyt, mitä täällä on tehty mutta lupaavalta näyttää, huokailee nainen kiivetessään portaita ylös.
Takana on jo kohtaaminen narikassa, missä Eemi hoitaa tehtävänsä kunniakkaasti – hän tiedostaa monien asiakkaiden muistavan legendaarista portsaria, joka tunsi asiakkaat nimeltä ja nosti takin jokaisen leidin ylle.
– Kyllä, olen jo kuullut hänestä.
Lupaavalta näyttää. Seinät melkein puhuvat.
Eemi Mäenpää ottaa avajaisissa Laternan asiakkaat vastaan niin kuin paikan henkeen kuuluu.
Sitten vaan portaat ylös. Mutkan jälkeen alkaa näkyä ah niin tuttu aulakäytävä. Ja niin samanlaisena kuin ennen! Käytävä, jossa törmättiin tunnettuihin kulttuurivaikuttajiin, vanhoihin ystäviin, kiinnostaviin uusiin tuttavuuksiin. Sujahdettiin hämärään kabinettiin, toiseenkin, ennen muinoin myös savulle. Välillä salin puolelle tanssilattialle heilumaan tai istahdus pöytäseurueeseen, tuttuun tai outoon. Voi saapua ja olla yksin tai yhdessä.
* *
Intiimi ja kodikas. Sellainen on Laterna, jonne joskus jonotettiin Tampereen Filkkareiden ja Teatterikesän jatkoille. Turvalliseen hämärään kaikki vip-ihmisetkin sulautuivat ja sulautuvat yhä.
Koko kevään 2024 ajan keskiviikot on pyhitetty kirjallisuudelle: kulttuuriyhdistys Kaupungin valot tuo Runoraati ja Elämäni runo -illat Laternaan 21. helmikuuta alkaen.
– Onpa mieletön paikka, ei mikään tavallinen ravintola, puuskahtaa vessassa nuori ensikertalainen.
Intiimi ja kodikas. Sellainen on Laterna nyt, ihan kuin ennen. Remontti on onnistunut täydellisesti.
Laterna osoitteessa Puutarhakatu 11, Tampere. Tapahtumakalenteriin pääset täältä.
Ilta jatkuu DJ Wispyn aikaan ja paikkaan sopivalla musiikilla.
Pianokin paikallaan.
Laterna, Tampereen Puutarhakadulla Keskustorin liepeillä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Livelevy odotti kahdeksan vuotta miksausta – Wentus Blues Band lupaa olla oma itsensä Tampereen keikalla
MUSIIKKI | Lähes 40 vuotta sitten perustettu bluesbändi syntyi aikana, jolloin nuoret miehet halusivat soittaa hevirokkia. Miten blueskapulan saisi nuoremmille?
Levoton Tuhkimo sai juhlavan vastaanoton, kun Dingon henki palasi päiväksi kotiin Poriin
ELOKUVA | Dingo-huumaa oli mahdollista elää vielä yhden kerran, yhden päivän ajan Porissa. Kulttuuritoimitus seurasi, kun Levoton Tuhkimo -elokuva sai maailmanensi-iltansa.
Petra Poutasen johtama Tuomiokuoro tarjoaa marraskuussa Vastauksia
MUSIIKKI | Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro ei pönötä. Kuorolaiset liikkuvat laulaessaan sekä koreografian mukaan että sopivasti improvisoiden.
Mikko Sarvanteen Atte Koskisen runoteokseen säveltämä Silmittömyys soi kantaesityksenä Tampere-talossa
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”Menen mielelläni kohti sellaista, etten tiedä, mitä teen. Koen, että se on hyvää kaksisuuntaista liikettä: uskaltaa mennä kohti sitä, ettei tiedä, mitä tekee, mutta olla myös kurinalainen.”
