Kuvat: Timo Nurila
FESTIVAALI | Pienen kylän suuri juhla alkoi maanantaina, kun Kaustisen kansanmusiikkijuhlat polkaistiin käyntiin jo 58. kerran. Tämän vuoden teemana on siirtolaisuus ja kulttuurien liike.
Timo Nurila, teksti ja kuvat
Kaustisen kansanmusiikkijuhlat eli Kaustinen Folk Music Festival (7.–13.7.2025) on Pohjoismaiden suurin ja Euroopan merkittävimpiin kuuluva kansanmusiikkifestivaali. Heti festivaalin avajaispäivänä maanantaina 4 300 asukkaan Kaustinen täyttyi musiikista, kansantanssista ja iloisesta festivaaliväestä.
Avajaispuheessaan Pro Kaustisen puheenjohtaja Ira Järvelä lausui kauniisti, että Kaustisella perinteitä ei ainoastaan säilytetä museoissa, vaan ne lauletaan ja tanssitaan eläväksi.
Festivaalialueella tunnelma oli tiivis, mutta selvästi riemukas. Vaikka sää oli kolea ja harmaa, ihmiset olivat löytäneet kansanmusiikin luokse.
Tapahtuma vetää vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä. Festivaalialueella on yli 30 esiintymispaikkaa, satoja kokoonpanoja ja soittoa käytännössä tauotta. Juhlan perinteet on tiukasti nivottu paikalliseen pelimannimusiikkiin, mutta sekaan mahtuu myös nykykansanmusiikkia ja maailmanmusiikin trendejä.
Yleisö löysi hienosti festivaalille koleasta säästä huolimatta.
Soitto kuuluu torilta peltojen laidoille, ja musiikki jatkuu pikkutunneille saakka. Välillä virallisilla lavoilla, välillä epämuodollisissa jamisessioissa. Myös lapset ja perheet on huomioitu ohjelmassa, ja lastenteltta tarjoaa omaa festivaalitunnelmaa perheen pienimmille.
Avajaispäivänä mieleen jäi erityisesti sympaattinen kansantanssiryhmä K’eiku, joka on Lappeenrannan nuorisoseura Rajan Nuorten aikuisryhmä. Ryhmä huokui tanssin ja yhdessä tekemisen iloa, ja juuri se tekee kansantanssin katsomisesta niin valloittavaa.
Sympaattinen kansantanssiryhmä K’eiku ilahdutti avajaispäivänä.
Toinen vahvan vaikutuksen tehnyt esiintyjä oli paikallinen ryhmä Ottoset, joka on yksi Kaustisen Nuorisoseuran yhdestätoista kansantanssiryhmästä. Ryhmän ohjaaja ja koreografi Miia Timonen johdattaa porukan kohti uusia ilmaisumuotoja. Säestyksestä vastaa Sampo ja Vuokko Korvan johdolla musiikkiyhtye Häly.
Kansantanssissa viehättää sen tietynlainen yksinkertaisuus. Liikkeet eivät tavoittele akrobatiaa tai ylilyövää näyttävyyttä, vaan ne puhuttelevat rytmillä, yhteydellä ja perinteen tunteella. Erityisesti perinteinen pelimannimusiikki resonoi vahvasti. Siinä on jotain maanläheistä ja ajattoman inhimillistä. Sävelkulut ja poljento eivät ole monimutkaisia, mutta ne tuntuvat jossain syvällä.
Festivaali jatkuu sunnuntaihin 13. heinäkuuta saakka. Edessä on monille vielä lukemattomia säveliä, uusia kohtaamisia ja kesäisiä muistoja. Yksi viikonlopun vetonauloista on lauantaina esiintyvä Pehmoaino, jonka herkkä pop yhdistää uutta ja vanhaa tunnelmaa.
LUE MYÖS: Kulttuuritoimituksen Mikko Vattulaisen kuvareportaasi vuoden 2023 festivaalilta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Muumisäveltäjä Sumio Shiratori kävi Suomessa: ”En tiennyt Muumeista mitään, kun aloitin työn”
HENKILÖ | Liki jokainen suomalainen on kuullut jossakin Sumio Shiratorin melodioita, mutta juuri mitään ei kukaan tästä japanilaissäveltäjästä tiedä.
Säveltäjä Joel Vernerin musiikillisessa ilmaisussa kohtaavat tutkijan aivot ja runoilijan sydän
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Säveltäjä Joel Vernerille musiikki ja liike ovat yhtä, ja yleensä hän tanssii työstäessään uutta musiikkia päässään.
Nyrok Dolls pistää pillit pussiin kahdenkymmenen vuoden jälkeen – Jäähyväiskeikka oli lauantaina Telakalla
MUSIIKKI | Mauri Kunnaksen perustama kirjallinen cover-bändi on päättänyt lopettaa huipulta. Kaksikymmentä vuotta paketoidaan Tampereen Telakalla.
Kunnianosoitus Gösta Sunqvistin musiikille – Leavings-Orkesterin kiertueella soivat vain vanhat klassikot
MUSIIKKI | Leavings-Orkesteri nousee Nokia Arenan lauteille itsenäisyyspäivän aattona. Luvassa on kunnianosoitus keikkoja karttaneen Gösta Sundqvistin musiikille.