Minja ”M” Koski ja näyttelijänäkin tunnettu Maruska Verona tulkitsevat perjantaina Teatteri Telakalla lauluja, jotka Kaj Chydenius on säveltänyt suomalaisrunoilijoiden teksteihin. Ohjelmassa on niin Hannikaista, Harmajaa kuin Onervaakin.

Antti Lähde

”Minne lienee mulla retki?
Lienen syksyn lehden lainen
joll’ on eessä lähtöhetki
Minne lähden arvaakaan en”

Lainaus on L. Onervan runosta Outo. Maruska Veronalle se on erityisen tärkeä.

– Se kiteyttää elämän taitekohtien arvaamattomuuden. Tulevaa voi harvemmin ennustaa. Huominen on aina mysteeri, matka tuntemattomaan, johonkin uuteen, näyttelijä ja laulaja kertoo.

Torstaina Verona pääsee suorittamaan yhden mielipuuhistaan, laulamaan runon ystävänsä Minja Kosken kanssa yleisön edessä, pianon ääressä istuvan Kaj Chydeniuksen säveleen.

Kulttuuritalo Telakan kolmannen kerroksen teatterinäyttämöllä todistetaan kaikkien aikojen kolmatta Kaiun tytöt hienohelmat -konserttia. Ensimmäinen järjestettiin joulukuussa 2017 Helsingin Itäkeskuksen Stoassa ja toinen syyskuussa 2018 Kansallisteatterissa.

Konsertissa kuullaan noin kaksikymmentä laulua, jotka Chydenius on säveltänyt suomalaisten runoilijoiden teksteihin. Luvassa on muun muassa P.J. Hannikaista, Hilja Haahtia, Eino Leinoa, Saima Harmajaa ja Kaarlo Sarkiaa – sekä Ilpo Tiihosta, jonka Viipurin tyttö koskettaa ohjelmistosta Minja Koskea kaikkein syvimmältä.

– Se alkaa sanoin: ”Jäi solki Viipurista piikalikan lettiin, kun mentiin taas, kun sodan alta kuljetettiin”. Laulun teksti on hyvinkin ajankohtainen ja koskettaa aina, M-nimellä kaksi väkevätunnelmaista popalbumia julkaissut Koski kertoo.

* *

Kaiun tytöt hienohelmat -konsertin ”kaiut” ulottuvat tavallaan vuoteen 1992. Silloin Minja Koski istui katsomossa, kun KOM-teatteri toi tulkintansa Sevillan parturista hänen synnyinkaupungissaan Kuhmoon.

Pekka Milonoffin ohjaaman laulunäytelmän libreton oli kirjoittanut ja laulut säveltänyt Kaj Chydenius. Kokemus oli kymmenkesäiselle Koskelle ”riemastuttava”.

Konkreettisemmin kaksikon tiet kohtasivat seitsemäntoista vuotta myöhemmin Lahdessa.

– Opiskelin Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalla. Markus Fagerudd tuli pitämään kurssin, jonka harjoitusmateriaalina oli juuri Sevillan parturi. Esitettyämme sen Kaj ehdotti yhteistyötä. Olin tietysti erittäin iloinen, koska olin kuunnellut hänen musiikkiaan jo monen vuoden ajan, Koski kertoo.

Yhteistyö alkoi saman tien. Jo vuoden 2009 toukokuussa Koski, Chydenius ja Ritva Sorvali esittivät ensimmäiset Raha muka paha -konserttinsa Helsingin KOM-ravintolassa ja Lahden Vanha Juko -teatterissa. Sittemmin Koski ja Chydenius ovat esiintyneet yhdessä joka vuosi, milloin minkäkinlaisissa kokoonpanoissa.

Noihin aikoihin Koski tutustui myös Maruska Veronaan. Pari yhteistä projektia myöhemmin heistä oli tullut jo hyvät ystävät, ja lopulta Koski vihjasi Veronan laulunlahjoista myös Kaj Chydeniukselle.

– Kaj kuuli minun laulavan ensimmäisen kerran, kun esitin Lyytiä [Arvo Salon kirjoittaman ja Chydeniuksen läpisäveltämän] Lapualaisoopperan 50-vuotisjuhlakonsertissa, joka oli toteutettu Teatteri Vanha Jukon ja Ylioppilasteatterin yhteisproduktiona. Yhteistyömme alkoi siitä ja on jatkunut tiiviinä tähän päivään saakka, Verona kertoo.

* *

Kaiun tytöt hienohelmat -konsepti syntyi naisten aloitteesta. He halusivat konsertoida yhdessä ja puhuivat asiasta Chydeniukselle. Tämä tarttui ideaan ja kokosi ohjelmiston suomalaisten runoilijoiden teksteihin tekemistään sävellyksistä, Kosken ja Veronan toiveet huomioiden.

– Olin joskus laulanut erästä Kajn Aunimarjut Karin runoon säveltämää laulua, joka mielestäni sopi Maruskalle täydellisesti. Niinhän se sopikin ja Tule vielä kerran päätyi ohjelmistoon, Koski kertoo.

– Muistan myös toivoneeni Matti Rossin tekstiin sävellettyä Olen minä onnellinen -laulua. Sen kuullessani tulen aina hyvälle tuulelle. Siinä puhutaan niin hienosti rakkaudesta ja ystävyydestä.

Hyvästä runosta ei synny välttämättä hyvää laulua, ainakaan juuri sen helpommin kuin kehnosta runosta. Mitä Kaj Chydenius sitten tekee oikein, että hän onnistuu löytämään säkeille juuri oikeat nuotit?

Veronan mukaan Chydenius onnistuu nostamaan tekstit ”uudelle tasolle”.

– Sävellykset syventävät ja vahvistavat tekstin tunnelmaa äärimmäisen hienovireisesti. Melodia tukee hienosti yksittäisiä sanoja, joskus jopa tavuja. Teksti saa sävellyksen kautta mahdollisuuden uuteen matkaan, mahdollisuuden tulla kuulluksi uudella tavalla, Verona maalailee.

Hyvä esimerkki tästä on Veronan aiemmin mainitsema L. Onervan Outo.

– Kappaleen viehättävyys ja syvyys löytyy tarinan kerronnasta, siitä miten melodia kuljettaa sitä eteenpäin, miten melodia tuo iloa ja hymyä tekstiin, jonka voisi helposti tulkita tummanpuhuvaksi.

Kosken mielestä Chydenius on yksinkertaisesti ”mestari saamaan runosta irti olennaisen”.

– Hän rakastaa runoutta, minkä voi kuulla hänen sävellyksistään, Koski sanoo.

– On aina äärimmäisen kiinnostavaa, kun Kaj esittelee uuden laulun. Hän on aina intoa ja ihastusta täynnä löytäessään hienon tekstin, jonka voi säveltää.

Kaiun tytöt hienohelmat

Kulttuuritalo Telakka pe 24.5. klo 19.

Liput: 26,50 / 18,50 / 13,50 euroa (Tiketti)

Sävellykset ja piano: Kaj Chydenius

Runot: mm. Hannikainen, Haahti, Leino, Onerva, Vuorela, Sarkia, Harmaja, Manner, Oksanen

Laulu: Minja Koski, Maruska Verona

Minja Koski

Laulaja, lauluntekijä, näyttelijä. Julkaisee musiikkia taiteilijanimellä M.

Albumit: : Tehtaantyttö (2017), Näytän missä asun (2019).

Keikkoja: mm. Valtteri Festival, Tampere 21.6., Pori Jazz 19.7., Flow Festival, Helsinki 9.8., G Livelab, Tampere 6.9.

Maruska Verona

Laulaja, näyttelijä. Valmistui teatteritaiteen maisteriksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta vuonna 2014.

Näytellyt mm. Kansallistatterin Mielensäpahoittajassa ja Nummisuutareissa, Tampereen Teatterin Lokissa ja Ihmisen osassa sekä Pyynikin kesäteatterin Häräntappoaseessa.

Tällä hetkellä mukana Kansallisteatterissa Samuli Reunasen Karamazovin veljeksissä.

Säveltää parhaillaan kappaleita ensimmäiselle sooloalbumilleen, joka julkaistaan taiteilijanimellä VERONA.