Kimara ja tanssiteos Pulu. Kuva: Teemu Leinonen
MUSIIKKI | Kansanmusiikin ja kansantanssin merkittävimmät tunnustukset alan ansioituneille tekijöille jaettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa.
Maarit Saarelainen, teksti
maaritti [at] saunalahti.fi
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus palkitsi Jukka Heinämäen Vuoden Wäinö -tunnustuksella tänään M/S Baltic Princessillä käynnistyneellä Folklandia-risteilyllä (9.–10.1.2026) järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa.
Ote myöntämisperusteista:
”Vuoden Wäinö -tunnustus annetaan Jukka Heinämäelle elämäntyöstä suomalaisen kansantanssin hyväksi. Hän on vuosikymmenten ajan kehittänyt ja luonut merkittäviä kansantanssi- ja musiikkitapahtumia, kuten Pispalan Sottiisi, Folklandia-risteily ja Tanssimania/Tradi-festivaaleja.
Hänen luovuutensa, ideointikyvykkyytensä, talousosaamisensa, yhteistyötaitonsa ja kykynsä innostaa muita ovat mahdollistaneet tapahtumien menestyksen ja edistäneet koko alan kehitystä.
Heinämäen ansiot ja ammattitaito eivät ole rajoittuneet pelkästään tuotannollisiin tehtäviin, sillä hänet tunnetaan myös taitavana ja palkittuna koreografina ja tanssinopettajana, joka on vienyt modernia kansantanssia eteenpäin ja uudelle tasolle. ”
Kuvateksti: Elämäntyönsä suomalaisen kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaalien hyväksi tehnyt Jukka Heinämäki on ansaitusti Vuoden Wäinö 2025. Kuva: Jukka Heinämäki
* *
Traditionaalisesti Vuoden Wäinö pitää kiitospuheen kaikkien tunnustuksia saaneiden puolesta. Heinämäki ei osallistunut gaalaan, mutta tilaisuudessa häntä kuultiin videon välityksellä.
Tässä otteita kiitospuheesta:
”Oli suuri ilo ja kunnia kuulla Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen minulle myöntämästä Vuoden Wäinö -tunnustuksesta. On erityinen etuoikeus olla mukana niiden arvostettujen tekijöiden joukossa, joille tämä tunnustus on aiemmin myönnetty.”
”Koen, että tämänkertainen valinta antaa arvoa perinteen juurista nousevalle uudistumiselle – kehitykselle, jonka parissa olen saanut toimia puolen vuosisadan mittaisen urani aikana. Uteliaisuus, intohimo, innostaminen ja yhdessä tekeminen luovat vahvan perustan alamme elinvoimaisuudelle. Olen saanut olla tämän kehityksen mukana pitkän matkan, oppien, kokeillen ja ennen kaikkea yhdessä muiden kanssa tehden.”
Vuoden 2026 Kansanmusiikin ja -tanssin teema on Juurista voimaa:
”Juurista voimaa on erinomainen teema kansanmusiikin ja -tanssin vuodelle 2026. Se viestii jatkuvuudesta ja tulevaisuudesta: siitä, kuinka juuristamme kasvaa uutta perinnettä nykyisille ja tuleville sukupolville – toinen toisiamme arvostaen ja yhdessä kannustaen […] Toivon, että muistamme jatkossakin katsoa taakse kiitollisuudella, mutta antaa myös tilaa uusille äänille ja askelille, ja pidämme samalla huolta siitä, mistä olemme lähteneet. Kansanmusiikki ja -tanssi eivät elä nuoteissa tai tanssiohjeissa, vaan siinä hetkessä, kun ne jaetaan”, summasi Vuoden Wäinö Jukka Heinämäki.
* *
Kysyin muutamalta Jukan kollegalta ja työkaverilta millainen on tämän Vuoden Wäinö?
”Jukka on aina sitoutunut siihen mitä hän tekee.”
”Yhteistyökykyinen.”
”Kuunteleva.”
”Pystyy tekemään mahdottoman mahdolliseksi.”
”Innovatiivinen.”
”Hänellä on lehmänhermot.”
”Jukka on taikuri.”
”Festivaalijohtajana Jukka puhui kaikki puolelleen.”
”Huumorintajuinen.”
”Hyvä koreografi, joka osaa tanssia.”
Tanssimisen lisäksi Jukka on vapaa-aikanaan harrastanut vuosikaudet suunnistusta. Ja on siinäkin tietysti erinomainen.
* *
Suomalaisen folkloren huipputekijöitä palkittiin
Suomalaisen kansanmusiikin, kansantanssin ja folkloren tekijöille ja toimijoille jaettiin Eläköön Folk! -gaalassa alan merkittävimmät tunnustukset.
Vuoden kansanmusiikkilevy 2025 -äänestyksen voittaja on Friggin Dreamscapes–albumi. Levy on raadin mukaan monikerroksellinen, rohkea ja hallittu kokonaisuus.
Vuoden artisti on Pelkkä Poutanen eli Petra Poutanen. Poutanen on omaperäinen ja rajat ylittävä taiteilija, jonka työ uudistaa suomalaista musiikkikenttää. Valinnan teki Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) ja Muusikkojen liitto. Muun muassa Tampereen Ihankaikkisen Kuninkaallisen Tuomiokuoron johtajana tunnetusta Poutasesta on kirjoitettu moneen otteeseen myös Kulttuuritoimituksessa.
Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on Oulunsuun Nuorisoseuran kansantanssiryhmä Pähiät, joka tunnetaan kantaaottavista ja koskettavista näyttämöteoksistaan. Pähiät on ensi kesän Sottiisin (11.–14.6.2026) kotimainen pääesiintyjä.
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye on Hilja Grönfors ja Latšo Džinta. Valinnalla korostetaan romanien kulttuuriperinnön merkitystä suomalaiselle kansanmusiikille sekä Grönforsin poikkeuksellista roolia perinteen säilyttäjänä, tekijänä ja siirtäjänä.
Kalevalaisten Naisten Liiton Elsa Heporauta -tunnustuspalkinnon sai Vilma Jää (MuM). Laulaja, säveltäjä, etnopopartisti Jää soveltaa ansiokkaasti suomalais-ugrilaista lauluperinnettä nykyaikaan. Marja Mustakallion arvion Vilma Jään Kosto-esikoisalbumista voit lukea täältä.
Vuoden kansanmusiikkitekijä on muusikko Päivi Hirvonen. Tunnustuksen myöntää Suomen Musiikin tekijät.
Vuoden tanssiteko 2025 on Nuorisoseura Rajan Nuoret ry:n kansantanssiryhmien Timanttinen tanhumatka. Se juhlisti Rajan Nuorten Kirjavien 30-vuotista ja Kimurantin 20-vuotista tanssitaivalta.
Vuoden kantele -tunnustus annetaan Ida Elinalle lyhytelokuvasta Kalevala Project – Under the Northern Skies. Kansainvälisesti palkittu lyhytelokuva näyttää, kuinka perinteinen soitin voi toimia sekä musiikillisena että kerronnallisena voimana taiteessa. Aila-Liisa Laurilan arvion Ida Elinan Tampere-talon-konsertista voit lukea täältä.
Vuoden Nuori Pelimanni -tunnustus myönnettiin Mottine-yhtyeelle, jossa soittavat 17-20-vuotiaat Aarni Kupari (viulu), Iiro Kupari (viulu), Reetta Karvinen (viulu) ja Manuel Ojala (harmoni). Palkinnon jakavat Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe / Koirasen muistorahasto.
Vuoden tulokas on valittu HUIPPU-yhtye on onnistunut tuomaan monimuotoiseen ja uudistuvaan kansanmusiikin kenttään selkeän, omanlaisensa äänen.
Listan vuoden palkituista ja tunnustuksia saaneista perusteluineen löydät täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
40-vuotisjuhlavuotensa käynnistävän Miljoonasateen Heikki Salo julkistaa sisäisen minänsä – Hänellä on taiteilijaidentiteetti
HENKILÖ | Heikki Salolla on tallessa runsas valikoima valokuvia Miljoonasade-yhtyeen nuoruusvuosilta. Kuvien lisäksi Heikillä on tarinoita – hyviä!
Pate Mustajärvi (1956–2025) – lue kuinka Popeda-keulakuva kertoi keväällä 2024 lukuharrastuksestaan
HENKILÖ | Pauli ”Pate” Mustajärvi oppi lukemaan jo ennen kouluikää. Siitä pitäen kirjat ovat kuuluneet hänen elämäänsä.
Pate Mustajärven laulujen aiheet syntyvät uutisista, vain harvoin mukana on henkilökohtaisia tunteita
HENKILÖ | Kulttuuritoimituksen Marja Aaltio haastatteli keväällä 2022 Pate Mustajärveä, joka kertoi olevansa uutisfriikki ja laulujensa sanoitusten nousevan ajankohtaisista tapahtumista.
Laula elämän puolesta käyttää ääntään elinkelpoisen planeetan puolesta – ydinasia yhdessä laulamisessa on toivo
MUSIIKKI | Laululiikkeen idea lähti yllätystapahtumista, joissa joukko ilmastonmuutoksesta huolestuneita ihmisiä kokoontui laulamaan kuorosovitusta Antti Aution kappaleesta Lisää ääntä.