Alwari Tuohitorvi on soittanut hajoamisensa jälkeen vain harvoin, mutta tulevaisuudessa ehkä enemmän. Jukka Rautiainen ja Seppo Tammilehto kertovat lisää.

Erik Ahonen, teksti
Anitta Vuorisola, kuvat

Mustalahden tapahtumasatamassa tehdään lauantaina 20. heinäkuuta pienimuotoista rockhistoriaa, kun Alwari Tuohitorvi tekee ensimmäisen Tampereen-keikkansa noin 20 vuoteen. Vuonna 1979 pillit pussiin pannut bändi on toki kokoontunut yhteen silloin tällöin vuosikymmenien varrella, mutta kotikaupunkiaan se on onnistunut välttelemään pitkään.

Alwari Tuohitorven Lannanlevittäjät, kuten nimi aluksi kuului, perustettiin Ähtärissä vuonna 1968, ja jo tuolloin mukana olivat kitaristi-laulaja Jukka Rautiainen ja rumpali Seppo Tammilehto. Tällä ryhmällä purkitettiin myös Elton John -suomennos Sinun laulusi vuonna 1972. Kappale soi edelleen ajoittain radiossa, mutta tuolloiselle yhtyeelle se merkitsi samalla lorun loppua. Useampi pojista lähti heti levytyksen jälkeen armeijaan, minkä vuoksi Alwari joutui telakalle.

Uusi tuleminen tapahtui Tampereella vuonna 1973, jolloin syntyi bändin ”klassinen” kokoonpano: kitaristi Seppo ”Kala” Alajoki, kitaristi Jukka Rautiainen, basisti Mika Sundqvist ja rumpali Raimo ”Rape” Pikanen. Tammilehto oli tuolloin liittynyt uuteen Matthewsin kokoonpanoon ja palasi Alwariin vasta vuonna 1976.

Bändistä kehittyi pian yksi Suomen suosituimmista keikkakoneista, jonka menestyksessä päihitti ainoastaan Hurriganes. Bändi muistetaan erityisesti esiintymisistään, joissa näkyi kimaltelevan glamrockin piirteitä. Alwari Tuohitorven tuon aikaisen kovan keikkakunnon voi tarkistaa vaikka vuonna 1976 Iltatähti-ohjelmaa varten tehdyltä tallenteelta hittibiisistä Älä iske Tuijaa.

Älä iske Tuijaa nousi listoilla varsin korkealle, kuten myös lp-levyt Asia on ananas (1975) ja Light Me (1976), joka oli Alwari T:ksi nimensä lyhentäneen yhtyeen englanninkielisen kauden avaus. Tuntuu kuitenkin siltä, että levytysten puolella Alwari Tuohitorven merkitys ja suosio eivät olleet yhtä isoja kuin keikoilla.

1970-luvun lopulla rockmaailman trendit alkoivat muun muassa punkin myötä muuttua, ja vuonna 1979 Alwari T päätti lopettaa. Soittajien kiireet eivät kuitenkaan loppuneet tähän.

Alwari Tuohitorven Lannanlevittäjät Ähtärissä perustamisvuonnaan 1968. Kuvassa Hannu Latva-Hakuni (vas.), Jukka Rautiainen, Olli Kivistö ja Seppo Tammilehto.

Kiirettä piti bändin jälkeenkin

Bändin hajottua Jukka Rautiainen työskenteli jonkin aikaa Pikku Kakkosen juontajana, teki lastenlevyjä muun muassa Pablo Sepän ja Mauri Kunnaksen kanssa, valmistui yhteiskuntatieteen maisteriksi ja päätyi työskentelemään 30 vuotta TV2:n lähetyksenvalvojana. Viime vuosien harrastuksiin on kuulunut laulaminen A Vot -kuorossa.

Seppo Tammilehto puolestaan työskenteli 1980-luvulla muun muassa keikkamyyjänä, Tampereen Musiikin myyjänä, oman musiikkikauppansa hoitajana ja Radio Tampereen avustajana.

Myöhemmän uran kannalta olennaista oli kuitenkin, että Tammilehto keskittyi entistä enemmän kirjoittamaan omia laulujaan ja myös esittämään niitä laulajana ja kitaristina. Yksi merkkipaaluista oli Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellyskilpailun voitto vuonna 1990 kappaleella Maailmantango. Vuosien varrella Tammilehdon kappaleita ovat hänen itsensä lisäksi levyttäneet monet iskelmätähdet. Tammilehdon sooloura on edelleen täydessä vauhdissa ja kesäkuun alussa ilmestyi jo kymmenes albumi Hän.

Seppo Alajoesta tuli Alwarin jälkeen kysytty keikka- ja studiomuusikko, joka kiersi maata muun muassa Jamppa Tuomisen, Mikko Alatalon ja (Seppo Tammilehdon serkun) Topi Sorsakosken yhtyeissä. Monta vuotta hän soitti myös teatteriorkestereissa. Viime vuosina Alajokea on voinut kuulla muun muassa Telakalla Tani Tammisen big bandin hyväntekeväisyyskeikoilla. Alajoki ja Tammilehto ovat pitkään olleet mukana myös selostaja Antero Mertarannan Allstars-kokoonpanossa.

Mika Sundqvist oli 1970-luvun lopulla perustanut ensimmäisen version kuuluisasta MSL-studiostaan, jossa levyttivät muiden muassa Juice Leskinen, Popeda, Yö ja Eppu Normaali. Menestystä tuli myös muusikkona, kun humoristisesta Moottoripyörä on moottoripyörä -kappaleesta tuli vuonna 1980 hitti ja kaksi vuotta myöhemmin Hormoonihiiret voitti Syksyn Sävel -kilpailun. MSL-studion toiminta on äskettäin loppunut, mutta soolokeikkoja Sundqvist tekee edelleen jonkin verran.

Alwari Tuohitorven keikkasetin runko koostuu 70-luvun tunnetuista kappaleista. Rautiaisen ja Tammilehdon mielestä ne puoltavat edelleen paikkaansa.

Vanha bändi kiinnostaa taas

Töitä on siis riittänyt ja miehet ovat iältään 70 vuoden tuntumassa, joten mikä saa heidät yhä nousemaan lavoille esittämään vuosikymmenien takaista rockia? Jukka Rautiainen ja Seppo Tammilehto kertovat, ettei se aina niin itsestään selvää ole ollutkaan.

– Bändin hajottua minä niin sanotusti heittäydyin pois genrestä. Mehän tehtiin päätös bändin lopettamisesta jo vuoden 1978 puolella siltä pohjalta, että hoidetaan jo sovitut keikat pois. Siinä meni sitten kymmenisen vuotta ennen kuin tehtiin bändillä mitään, Rautiainen muistelee.

– Luulen, että kun bändi päätti lopettaa, niin siinä vaiheessa kaikki halusivat tehdä omaa juttuaan, ja kun nyt katsoo, niin ihan hyvin on kaikilla mennyt, Tammilehto lisää.

On varsin harvinaista, että 1970-luvun bändi pystyy edelleen esiintymään menestysvuosiensa kokoonpanolla. Alwareista kaikki ovat edelleen hyvässä kunnossa ja miesten välit ilmeisen asialliset, koska yhdessä soittaminen edelleen maistuu.

– No se johtuu siitä, että ollaan oltu niin pitkään erillämme! Rautiainen naureskelee. Hän kuitenkin lisää, ettei sanasotiakaan ole paljon ollut, saati sitten nyrkkitappeluita.

Tammilehto, joka bändin hajottua on tehnyt monenlaista yhteistyötä niin Sundqvistin kuin Alajoenkin kanssa, on samaa mieltä.

– Ei minulla ainakaan ole koskaan ollut kenenkään kanssa erimielisyyksiä.

Seppo Tammilehdon sooloura on edelleen täydessä vauhdissa ja kesäkuun alussa ilmestyi jo kymmenes albumi Hän.

Entistä vaikeammat biisit

Entä sitten vanhat kappaleet, miltä niiden soittaminen tuntuu nyt, vuosikymmenien jälkeen?

– Paljon vaikeammalta kuin silloin! sanoo Rautiainen, joka kertoo jo pitkään rämpytelleensä kitaraa lähinnä nuotiolaulupohjalta.

– Biisit ovat hankalia tietysti sen takia, ettei ääni perkule enää taivu 40 vuotta vanhoihin kappaleisiin. Nyt kun olen kuorossa katsellut, mitä ääniä tenorit laulavat, niin minähän olen raakkunut vieläkin korkeammalta. Sävellajeja on helpotettu, mutta siinä on se hankala puoli, että kun biisejä on sävelletty kitaralla, niin jos asema muuttuu, myös soundi muuttuu, Rautiainen kertoo.

Tammilehto on soittanut jatkuvasti ammatikseen, mutta ei enää juurikaan rumpuja, joten kovilla on hänkin.

– Aikoinaan soitettiin niin kovissa tempoissa niitä kappaleita, että pikkuisen olemme niitä hidastaneet. Pakko on myöntää, että rumpujen soittaminen on vaativaa hommaa ja tekniikkaa täytyisi jatkuvasti pitää yllä, Tammilehto sanoo.

Näistä vaikeuksista huolimatta aiemmin tänä kesänä Muroleen kesäkahvilassa tehty keikka meni mukavasti, eikä into hiipunut.

– Treenattiin sitä varten päivä ja todettiin, että on tämä kovaa hommaa, mutta sitten kun menee yleisön eteen, löytyy enemmän energiaa ja fiilistä. Huomasi, että kansa kyllä tykkäsi, koska monet varmaan muistelivat siinä menneitä, Tammilehto kertoo.

Alwari Tuohitorven keikkasetin runko koostuu 1970-luvun tunnetuista kappaleista. Rautiaisen ja Tammilehdon mielestä ne puoltavat edelleen paikkaansa.

– Minähän en ollut silloin bändissä, kun pojat tekivät niitä hittejä. Nyt kun niitä rumpalina soitan, täytyy sanoa, että ne ovat sävellyksinä aika hyviä popbiisejä. Niitä on mukava soittaa, Tammilehto arvioi.

Alwari T:n hajottua Jukka Rautiainen työskenteli jonkin aikaa Pikku Kakkosen juontajana, teki lastenlevyjä muun muassa Pablo Sepän ja Mauri Kunnaksen kanssa,

Alwari Tuohitorven paluu?

Kaislan keikan jälkeen tietoa seuraavasta esiintymisestä ei ole, mutta jatkosuunnitelmiin liittyy tämän haastattelun suurin uutinen: on mahdollista, että Alwari Tuohitorvi keikkailee lähitulevaisuudessa vähän enemmänkin. Tosin mitään varmuutta asiasta ei vielä ole.

– En tiedä uskallanko kertoa tätä, mutta nyt olemme sellaisessa tilanteessa, että pitäisi yhdessä päättää, mitä teemme jatkossa. Emme ole vielä sopineet tästä keskenämme, joten mikään ei ole varmaa, Tammilehto paljastaa varovaisesti.

Kysyntää siis ilmeisesti on ja bändilläkin ainakin alustavaa halua vastata siihen?

– Kyllä kysyntää on ollut. Näyttää siltä, että niillä ihmisillä, jotka aikanaan kuuntelivat meitä, on nykyisin sellainen nostalgiafiilis päällä, että noitakin olisi kiva katsoa, Tammilehto sanoo.

Rautiainen kuitenkin muistuttaa, että mitään täysimittaista paluuta ei suunnitella.

– Se olisi kuitenkin projektiluonteista, ettei nyt joka lauantai lähdetä keikalle.

Mielenkiintoista. Saa nähdä, kuinka käy.

Alwari Tuohitorvi Mustalahden tapahtumasatamassa Tampereella 20.7.2019 klo 21.30.