Kuvat: Sirpa Pääkkönen
KUVATAIDE | Kollektivet – Kuvakirjakuvitusta Suomesta -näyttelyssä pienet ja isot katsojat pääsevät uppoutumaan suomalaisen lastenkirjakuvituksen monipuoliseen maailmaan.
Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat
Helsingin Taidehallissa on juuri avautunut näyttely Kollektivet – Kuvakirjakuvitusta Suomesta, jossa pienet ja isot katsojat pääsevät uppoutumaan suomalaisen lastenkirjakuvituksen monipuoliseen maailmaan.
Näyttelyssä on esillä kuvitustöitä kymmeneltä kuvittajalta. Näyttely on rakennettu vuorovaikutteiksi niin, että katsojat pääsevät sisälle kuvakirjojen maailmaan pikkuruisissa sermeillä rajatuissa tiloissa.
Näyttelyssä tutustutaan taiteilijoiden luomisprosessiin. Kirjan taustalla on idea, joukko luonnoksia ja paljon työskentelyä erilaisilla kuvittamisen tekniikoilla ennen kuin kuvat ovat kirjan kansien välissä. Joskus työ lähtee lyijykynäluonnoksista, toisinaan työvälineenä on tietokone, joka tarjoaa paljon digitaalisia tekniikoita kuvittajan avuksi.
Erkintalon Mato ja metsä -teoksesta on luotu näyttelyyn vuorovaikutteinen tila.
Lastenkirjailija Jenni Erkintalo on tuonut näyttelyyn luonnoksia ja kuvitusta kirjastaan Mato ja metsä (Etana Editions, 2024). Se on seikkailukertomus, joka houkuttelee lukijan miettimään omia seikkailujaan. Tarina kuljettaa lukijaa ympäri maailmaa ja tutustuttaa erilaisiin metsiin. Metsien tehtävä on toimia maapallon keuhkoina.
Erkintalo on tehnyt yksitoista lastenkirjaa ja on kustantajana vaikuttanut noin sadan lastenkirjan syntyyn. Lastenkirjoissa häntä viehättää leikkisyys, jonka hän haluaa säilyttää myös itsessään läpi elämän. Lastenkirjallisuus opettaa hänen mielestään empatiaa ja lempeyttä toisia kohtaan.
Jenni Erkintalo käsittelee teoksissaan ihmisen, eläinten ja luonnon yhteiseloa, tunteita ja myötätuntoa.
– Satukirja Pikku Prinssi teki minuun suuren vaikutuksen lapsena. Tunnen olevani Pikku Prinssin kanssa samanlainen: en koskaan kasva isoksi. Pikku Prinssi kohtaa matkallaan aikuisia, jotka eivät ymmärrä. En halua muuttua sellaiseksi aikuiseksi, joka ei ymmärrä lapsia. Haluan, että minussa säilyy vielä vanhanakin kyky olla lapsi, Erkintalo sanoo.
Suomalaisen lastenkirjallisuuden sisältö on hyvin monipuolista. Perinteisten satujen rinnalla kulkee tarinoita, jotka viittaavat ajankohtaisiin ilmiöihin. Kuvakirjoissa voidaan käsitellä myös vaikeita aiheita, mutta toivoa paremmasta ei unohdeta.
Sanna Pelliccionin kuvitus kirjaan Sinä päivänä vie tunnelmat Baltian ketjuun. Kuviin voi tutustua löhöilemällä matolla.
Sanna Pellioccioni osallistuu näyttelyyn kuvituksilla kuvakirjasta Sinä päivänä (Kustantamo S&S, 2024). Eppu Nuotion kirjoittama kirja kertoo kuumasta kesäpäivästä ja tytöstä, joka hukkaa avaimensa. Tarinan taustalla on suuri yhteiskunnallinen tapahtuma elokuulta 1989. Baltian ketjussa kaksi miljoonaa ihmistä muodosti 600 kilometrin mittaisen ihmisketjun Tallinnasta Riian kautta Vilnaan Baltian maiden itsenäisyyden puolesta.
Avaimen kadottaneen pikkutytön tuntemuksia voi aistia myös pehmeällä matolla, jonka ympärille on rakennettu seinät kirjan kuvista.
Aino Louhi kirjoitti teoksesta Kulttuuritoimitukseen Kuvakirjanurkka-artikkelisarjan ensimmäisessä osassa.
Pellicionin luonnos Baltian ketjusta.
Näyttelyn tuottajan Johanna Stenbackin mukaan suomalainen kuvakirja on kovassa nosteessa ja se on kansainvälisesti hyvin arvostettua. Monet näyttelyyn osallistuvat kuvittajat ovat voittaneet kansainvälisiä palkintoja.
– Haluamme näyttelyllä haastaa jaon kulttuuriin ja lastenkulttuuriin. Kaikki korkealaatuinen kulttuuri on kulttuuria kohderyhmästä riippumatta.
Erkintalon ja Pelliccionin lisäksi näyttelyyn osallistuvat Linda Bondestam, Lena Frölander-Ulf, Edith Hammar, Maija Hurme, Erika Kallasmaa, Jenny Lucander, Laura Merz ja Maria Sann.
Näyttely nähdään myöhemmin Nordiska Akvarellmuseetissa Göteborgissa Ruotsissa.
Kollektivet – Kuvakirjakuvitusta Suomessa Helsingin Taidehallissa, (Nervanderinkatu 3) 14.9.2025 asti. Ti–pe 11–18, la–su 11-17.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomen myydyin lastenkirja, ihminen ja muunlajiset
KOLUMNI | Keitä olivat Niku, Lumikki, Vellamo ja Heppuli? Kuka osti Goljatti-kissan ja mistä? Kuka oli ”talonvahti paras”? Entä mihin kotieläimeen Suomen myydyin lastenkirja loppuu?
Taiteen maagisuus kiehtoo XXX Mäntän kuvataideviikkojen kuraattoria Leena Kuumolaa
KUVATAIDE | Mänttä palaa kesällä taiteen lumon äärelle 30 taiteilijan ja taiteilijaryhmän voimin sekä Leena Kuumolan johdolla. Kuraattori-nimikettä hän ei haluaisi käyttää.
Vieraantumisesta läsnäoloon – Soile Hovila ja Kouvolan taidemuseon Kosketuksissa-näyttely
KUVATAIDE | Soile Hovila kutoo kuvia pystykangaspuissa luonnon kauneuden, monimuotoisuuden ja hiljaisuuden vaalimiseksi.
Tampereen isot teatterit ovat unohtaneet lapset – onneksi Valkeakoskella tehdään teatteria suurella sydämellä myös lapsille
TEATTERI | Yllättävän ajankohtainen Pekka Töpöhäntä näyttää, että pahaan ei pidä vastata ilkeydellä vaan hyvällä; siis ilolla, laululla, tanssilla, hymyllä ja huumorilla.