Kohti siiloa – Tampereen taidemuseon laajennus etenee aikataulussa, arkkitehti Erkko Aarti sanoo

09.04.2021
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuva: AOR Arkkitehdit

MUSEOT | Tampereen Taidemuseon laajennus ja vanhan museorakennuksen peruskorjaus etenevät aikataulussa. Siilon pääsuunnittelija, arkkitehti Erkko Aarti, sanoo olevansa hyvissä fiiliksissä.

Arto Murtovaara

Juttu on julkaistu Tampereen Suomalaisen Klubin klubilehdessä 1.4.2021.

Tampereen Taidemuseon laajennus ja vanhan museorakennuksen peruskorjaus etenevät aikataulussa. Siilon pääsuunnittelija, arkkitehti Erkko Aarti, sanoo olevansa hyvissä fiiliksissä.

– Eihän näin merkittäviä, näkyviä hankkeita kovinkaan usein tule edes valtakunnallisesti vastaan. Kyllä tämä on ykköskategorian suunnittelukohde.

Oma merkityksensä on myös sillä, että rakennuskohde perustuu kansainväliseen, yleiseen arkkitehtuurikilpailuun ja sen voittaneeseen suunnitelmaan, joka on valikoitunut suuresta määrästä ehdokkaita.

– Suunnittelutehtävänä museo on arkkitehdin näkökulmasta hieno rakennustyyppi. Esteettiset arvot on sisäänkirjoitettu suunnitteluun toisin kuin monessa muussa rakennuksessa, Erkko Aarti pohdiskelee.

– Mekin tehdään paljon muuta julkista rakentamista; paljon uusia kouluja on toteutettuna ja työn alla. Niissä tuntuu, että se asenne muilta suunnittelijoilta tai tilaajan tai käyttäjän puolelta on ehkä enemmän käyttörakennuksen puolella. Kohteen siivottavuus ja huollettavuus ja tällaiset asiat ajavat helposti esteettisyysvaatimusten edelle. Helposti kokee olevansa yksin puolustamassa esteettisyyttä ja kauneusarvoja.

– Museon tilanteessa uskallan toivoa, että tilanne on vähän erilainen.

Aleksi Poutanen 01

Siilon pienoismalli on toiminut apuna, kun museon toimintoja on arvioitu. Kuvassa museomestari Annamari Karttunen (vas.), taidekonservaattori Linda Linden, arkkitehti Erkko Aarti, museonjohtaja Taina Myllyharju sekä arkkitehti Heljä Koskimäki. Kuva: Aleksi Poutanen

* *

Erkko Aarti arvioi Siilon rakentamisen kenties suurimmaksi haasteeksi sen, että työn jäljessä ja viimeistelyssä ylletään kansainväliseen tasoon.

– Se on haaste verrattuna Keski-Euroopan rakennustapaan ja rakentamisen laatuun. Jollain lailla se yleinen laatutaso on helposti parempi tuolla Keski-Euroopassa. Viimeistelyn laatu, että tulee oikeat tekijät, se jännittää etukäteen.

Toinen haaste on rakennuksen sijainti.

– Suunnitellaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja aika tiiviiseen paikkaan. Siihen liittyy paljon logistisia näkökohtia, kaavoituksellisia ja kaupunkikuvallisia, jotka pitää ratkaista myös museon toiminnan ja elämyksellisyyden kannalta. Eli vaatimuksia on todella runsaasti ja ne ovat osittain ristiriitaisia.

Nämä haasteet olisi Aartin mukaan saatava ratkaistua tasapainossa ja sopusoinnussa. Hän korostaa, että ajatukset rakennuksesta, sen toiminnallisuudesta ja materiaaleista, on tietenkin hahmoteltu jo arkkitehtuurikilpailuvaiheessa, mutta todellisuudessa dialogi eri tarpeista alkaa vasta rakennusvaiheessa.

AOR Arkkitehdit SIILO taidetasanne pienoismalli

Kuva: AOR Arkkitehdit

* *

Siilon istuttaminen Pyynikintorin uudistuvaan alueeseen tuo omat haasteensa ja vaatii hienovaraista yhteensovittamista. Alueella on paljon erilaisia kaupunkikuvallisia suuntia ja ominaisuuksia; toisaalta on kehittyvä Pirkankatu ja sen merkitys keskusta-alueelle, toisaalta Pyynikintorin kaupunkiaukio.

– Miten reagoida siihen, vaikka ollaankin tavallaan Pirkankadun toisella puolen, eikä niinkään sen aukion reunalla? Toisaalta siihen liittyy aika paljon tärkeitä katunäkymiä: Puutarhakatu, näkymät Särkänniemen suunnalta, muutamia muitakin.

– Rakennus pitäisi saada asemoitua kaikkien suuntien ja näkymälinjojen mukaan oikein ja sitten vielä niin, että se on sopivassa tasapainossa vanhaan taidemuseorakennukseen ja luo vuoropuhelua olemassa olevaan, Aarti selvittää.

– Samaan aikaan museonlaajennuksen tontti ja koko taidemuseon ympäristö on luonteeltaan viheraluetta ja ajatuksena on kehittää ulkoaluetta enemmän museopuiston suuntaan. Vaikka tuntuu, että siinä on tilaa, niin ei sitä liikkumavaraa kuitenkaan ehkä ole niin paljon.

Erkko Aarti

Erkko Aarti. Kuva: AOR Arkkitehdit

* *

Erkko Aartin mukaan Siilo ei tällä hetkellä työllistä kovinkaan paljoa suunnittelijoita; kilpailun jälkeen projektia on viety eteenpäin aika hissukseen. AOR Arkkitehtien osalta Aarti on toiminut pääsuunnittelijana ja vastannut sekä museosta että alueellisesta suunnittelusta.

– Heti kun päästään seuraavaan vaiheeseen, työryhmä kasva. Silloin kun piirretään yksityiskohtaisia toteutuskuvia, niin täyspäiväisesti mukana on varmaan 4–5 suunnittelijaa.

Tarveselvitysvaihe projektista on tehty viime kesänä, minkä jälkeen se on edennyt kaupungin päätöksentekoprosessin läpi. Nyt on käynnistymässä seuraava vaihe eli hankesuunnitteluvaihe.

– Tähän liittyy laajempi kaavamuutosprosessi taidemuseon ja Pyynikintorin alueella. Kaavoitukseen liittyvää työtä on viety viimeisen puoli vuotta kaavoituksen kanssa yhteistyössä eteenpäin ja me olemme meidän puoleltamme tutkineet tähän suunnittelualueeseen liittyvää muuta täydennysrakentamista, Pyynikintorin järjestelyitä, huoltologistiikkaa ja tämmöistä.

– Jos kaikki menee aikataulun mukaa, avajaisia voidaan viettää vuoden 2025 lopulla, eikä se ole yhtään liian kaukana. Kyllä tässä tiivis tahti tulee.

– Ja toki tuo iso kaavamuutos on pieni kysymysmerkki siinä suhteessa, että jos valituksia tulee – ei välttämättä museoon vaan alueelliseen kaavamuutokseen ja muuhun täydennysrakentamiseen liittyen – ne saattavat osaltaan viivästyttää hanketta, mikä ei tietenkään ole toivottavaa.

Siilo julkaisuleikkaus kopio

Siilon julkaisuleikkaus. Kuva: AOR Arkkitehdit

* *

Erkko Aarti kehuu yhteistyön Tampereen taidemuseon ja kaupungin kanssa toimineen tosi hyvin.

– Ollaan itse asiassa ehditty tehdä aika paljon käyttäjäyhteistyötä museon henkilökunnan kanssa. Museonjohtaja Taina Myllyharjun kanssa on todella hyvä keskusteluyhteys. Kyllä siellä odotetaan tätä hanketta, ja hyvin on päästy vaihtamaan ajatuksia ja kehittämään tätä lähtötilannetta.

– Tilanne tuntuu olevan samanlainen tilaajan suuntaan; yhteistyössä ratkotaan haastavia, hankalia asioita liittyen tekniikan yhteensovittamiseen, kustannusten hallintaan ja rakennettavuuteen. Tässä on ollut jo rakennesuunnittelija ja vähän talotekniikkasuunnittelijakin mukana. Olemme pystyneet varmistamaan, että suunnitelma on tuollaisenaan toteuttamiskelpoinen. Toki se suurin, tarkentava työ on vielä edessä, seuraavassa suunnitteluvaiheessa.

AOR Liisankatu atelier

Siilon suunnittelee AOR Arkkitehdit, jonka toimisto sijaitsee Helsingissä Liisankadulla. Kuva: AOR Arkkitehdit

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua