Museon avajaisnäyttelyssä Pentti Sammallahti vangitsee pysäyttäviä hetkiä ja Jimmy Nelson kiertää koko maailman ikuistamassa etnisiä kulttuureja. Sirpa Pääkkönen vieraili etelänaapurissa.

Sirpa Pääkkönen

Tallinnaa voi vain onnitella siitä, että Tukholman hyvin suosittu Fotografiska päätti laajentaa ensimmäisenä juuri Viroon. Tallinna sai komean ja kiinnostavan uuden museon.

Tallinnan Fotografiska sijaitsee hyvällä paikalla Telliskivessä, jossa vanhat tehdasrakennukset on runsaassa kymmenessä vuodessa kunnostettu luovan toiminnan ja kivojen ravintoloiden, kahviloiden ja putiikkien käyttöön.

Suomalaisena voi olla iloinen siitä, että museon avajaisnäyttelyssä on mukana Pentti Sammallahti. Hänellä on näyttelyssä laaja osasto mustavalkoisia valokuvia museon kolmannessa kerroksessa.

Sammallahden kuvia katsoessa tulee mieleen valokuvateoreetikkojen käyttämä ilmaisu ratkaiseva heti. Tuntuu kuin valokuvaaja osuisi aina oikealla hetkellä paikalle missä ikinä hän vaeltaakaan Siperian aroilta Romanian mustalaisseuduille.

Pentti Sammallahti: Coagh Patrick Irlanti, 1978.

Kuvissa on aina joku juju, pinnanalainen tapahtuma, joka tuntuu jatkuvan kuvan ulkopuolelle. Monissa kuvissa on mukana hiljaista huumoria. Kuvissa seikkailevat Sammallahdelle tunnusomaiset koirat, jotka uhmaavat lunta ja pakkasta kylminä talvipäivinä tai koira ottaa katsekontaktin vaikkapa lintuun.

Kissafanien iloksi Fotografiskan näyttelyssä on myös kissaosasto. Kissanpentuja sylissään pitävät siperialaispojat ovat vietävän suloisia. Sammallahti on vanginnut kuviinsa myös lampaita, lehmiä, hevosia ja lintuparvia.

Monet valokuvat ovat kuin yhdistelmiä dokumenttia ja taidevalokuvausta. Niihin on vangittu kiinnostava hetki ja tapahtuma, mutta samalla sommitelmat luovat kuviin kauneutta ja jännitettä.

Avajaisnäyttelyn pääsalit on omistettu brittikuvaaja Jimmy Nelsonille, jonka suuret värikuvat tarjoavat retken maailman eri kansojen ja kulttuurien pariin. Hänellä on vahva missio levittää valokuvilla tietoa erilaisten etnisten ryhmien rikkaasta kulttuuriperinnöstä. Hänen mielestään näitä ainutlaatuisia kulttuureja täytyy kunnioittaa ja niiden säilymistä tukea. Tähän hän osallistuu myös itse valokuvaprojekteillaan.

Jimmy Nelson: Kaluli, Mount Bosavi, Southern Highlands province, The Highlands, Papua New Guinea 2017

Nelson vaeltaa kameroineen Afrikan hiekkadyyneillä, Siperian tundralla, Andien lumisilla rinteillä ja Etelä-Amerikan sademetsissä. Hän tutkii, miten eletään Kiinassa, Mongoliassa tai Intiassa.

Suuri osa kuvista on muotokuvia, joissa mallit katsovat suoraan kameraan ja siten myös katsojaan. Heillä on päähineitä, koruja, kasvomaalauksia ja symboleja, joiden merkityksiä heidän kulttuuriaan vähemmän tunteva voi vain arvailla.

Monet ryhmäkuvat ovat asetelmallisia. Kuvattavat asettuvat kameran eteen kuvaajan toivomalla tavalla. He edustavat kuvissa omaa kulttuuriaan ja elämäntapaansa. Ryhmäkuvissaan valokuvaaja tavoittelee muotojen, värin ja valon harmoniaa ja maagista tunnelmaa. Siksi yhden kuvan ottamiseen voi kulua tunteja, joskus jopa päiviä ennen kuin kuvaaja on tyytyväinen.

Pentti Sammallahti: Helsinki Suomi, 1982.

Tallinnan Fotografiska on rakennettu samaan tapaan kuin Tukholmankin Fotografiska. Katsoja vaeltaa pimeissä tai hämärissä huoneissa ja spottivalot on kohdistettu suuriin kehystettyihin valokuvavedoksiin. Ripustus tukee näyttelyn elämyksellisyyttä.

Pienemmät osastot avajaisnäyttelyssä ovat norjalaisella Anja Niemellä ja virolaisella Anna-Stina Treumundilla.

Niemi tutkii kuvissaan naisen malleja ja stereotypiota muun muassa Cowboy-sarjassa. Cowboyksi pukeutumalla stereotyyppinen blondi tavoittelee vapauden tunnetta.

Virolainen valokuvaaja Anna-Stina Treumund kuoli pari vuotta sitten vain 35-vuotiaana. Kuvissaan hän kertoo virolaisista naisista, heidän historiastaan ja valinnoistaan ristiriitaisessa yhteiskunnassa. Mallit ovat Treumundin ystäviä ja tunnettuja feministejä.

Fotografiska on avoinna su–ti klo 9–23, ke–la 9–01. Museossa on myös kauppa, kahvila ja ravintola. Osoite on Telliskivi 60.

cof