Itkuvirsitaitaja Pirkko Fihlman ja Lappeenrannan lyseon kuorolaisia. Kuva: Jukka Kosonen
NÄYTTELY | Minun rauhani rajoilla -näyttely pohtii elämää niin Itärajan tuntumassa kuin ihmisen omassa elämässä. Idea valtakunnallisesta valokuvanäyttelystä syntyi Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
”Pelko muutettiin voimavaraksi rauhantyöhön.”
Minun rauhani rajoilla -valokuvanäyttelyssä Lappeenrannan Galleria Pihatossa on esillä 30 valokuvateosta 11 valokuvaajalta eri puolilta Suomea. Teokset kuvaavat monesta eri näkökulmasta lähinnä henkilökohtaisia tuntoja oman rauhan tilasta.
Näyttelyn ovat järjestäneet Rauhan Isoäidit yhdessä Saimaan kameraseuran kanssa. Rauhan Isoäidit on vapaamuotoinen rauha-aktivistien ryhmä ja se perustettiin Lappeenrannassa vuonna 2022.
– Emme halua oman pelkomme muuttuvan vihaksi vaan voimaksi rauhan ja elämän puolesta, Tuija Maaret Pykäläinen tiivistää ryhmän toiminta-ajatusta.
– Näyttelyllä haluamme edistää rauhanomaista ajattelua. Se on vastapuheenvuoro väkivallalle ja vihapuheelle. Toivottavasti valokuvateokset saavat ihmisiä pohtimaan, mitä kaikkea rauha on, ei pelkästään sota–rauha-akselilla, vaan myös henkilökohtaisessa elämässä ja arjessa, Pykäläinen jatkaa.
Näyttelyn lisäksi ryhmä järjestää joulukuun puoleenväliin saakka muitakin tapahtumia kuten laulu- ja runoiltoja.
![02 Rakkaus voittaa kuvaaja Johanna Järventaus](https://kulttuuritoimitus.fi/wp-content/uploads/02_Rakkaus-voittaa_kuvaaja_Johanna-Jarventaus.jpg)
Johanna Järventaus: Rakkaus voittaa.
Valokuvanäyttelyn kutsu suunnattiin vain naisille, koska rauhan rikkoutuessa naisten näkökulma jää usein syrjään. Naisista tulee lasten ohella kaikkein haavoittuvin osapuoli niin arjessa kuin sodassakin.
Näyttelyyn tarjottiin 115 teosta 22 kuvaajalta eri puolilta Suomea. Kutsuun liittyi kaksi sarjaa, mustavalkoinen ja värikuvat. Yksi kuvaaja sai lähettää enintään neljä teosta.
Teokset valinneeseen raatiin kuului järjestäjien lisäksi kulttuurin ammattilaisia ja rauhantutkimuksen edustajia.
– Raati oli mahdollisimman avarakatseinen, Jukka Kosonen Saimaan kameraseurasta kertoo.
Valitun teoksen piti Kososen mukaan kuitenkin yksiselitteisesti liittyä teemaan. Muut kriteerit olivat kuvan tekninen laatu ja kuvakerronta sekä se, että näyttelyssä lähestyttäisiin kokonaisuutena aihetta mahdollisimman monipuolisesti.
![03 Peacemaker kuvaaja Pia Simonen](https://kulttuuritoimitus.fi/wp-content/uploads/03_Peacemaker_kuvaaja_Pia-Simonen.jpg)
Pia Simonen: Peacemaker.
Valokuvat kuvaavat suomalaisten naisten omia ja läheisten kokemuksia pääosin suomalaisessa arjessa. Ainoastaan yksi teos ottaa suoraan kantaa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan ja sen vaikutuksesta myös Suomeen.
– Oletimme, että olisimme saaneet kuvia esimerkiksi ukrainalaisten kohtelusta tai elämästä Suomessa, Kosonen kertoo.
Suomen ja Venäjän välinen raja on yksi näyttelyn elementeistä. Siitä kertoo tutkija Virpi Kaiston Eletty raja -valokuvanäyttely Galleria Pihaton Pikkugalleriassa. Kuvat ovat Imatralta, Svetogorskista, Lappeenrannasta ja Viipurista.
Myönteisenä yllätyksen Kosonen pitää sitä, että näyttelyn järjestäminen sai poikkeuksellisen hyvin taloudellista tukea, mikä on mahdollistanut myös teknisesti korkeatasoisen näyttelyn.
Näyttelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto, Karjalan Kulttuurirahasto, Suomen Kameraseurojen Liitto ry ja Finnfoto.
Näyttelyn suojelijoina ovat emerituspiispa Irja Askola ja sarjakuvataiteilija, kirjailija Riina Tanskanen. Molemmat ovat kotoisin Etelä-Karjalasta.
YK:n päivänä pidetyissä avajaisissa kuultiin itkuvirsitaitaja Pirkko Fihlmanin ja Lappeenrannan Lyseon kuorolaisten yhteisesityksenä Anna voimaa luottaa sovintoon. Esitys oli ainutkertainen.
![04 Lempeys itseään kohtaan kuvaaja Olga Kempi](https://kulttuuritoimitus.fi/wp-content/uploads/04_Lempeys-itseaan-kohtaan_kuvaaja_Olga-Kempi.jpg)
Olga Kempi: Lempeys itseään kohtaan.
Saimaan kameraseura on perustettu heti maailmansotien jälkeen vuonna 1946 ja on siitä lähtien ollut ylläpitämässä valokuvausharrastusta Etelä-Karjalassa.
Näyttelyn toivotaan lisäävän kuvaajien ja katsojien ymmärrystä siitä, mitä näinä aikoina jaetaan yhdessä, ja mitä tarkoittaa rauhan rajalla eläminen.
![05 Särkyneet unelmat kuvaaja Ella Karjalainen](https://kulttuuritoimitus.fi/wp-content/uploads/05_Sarkyneet-unelmat_kuvaaja_Ella-Karjalainen.jpg)
Ella Karjalainen: Särkyneet unelmat.
Galleria Pihaton näyttely on esillä 17.11.2023 asti. Kulttuuritila Nuijamiehessä avautuu vielä joulukuussa toinen näyttely, jossa on esillä 17 teosta osin samoilta, osin uusilta kuvaajilta. Se on esillä vuoden loppuun asti. Sen jälkeen näyttelyiden toivotaan lähtevän kiertämään eri puolille Suomea.
Lisätietoa Minun rauhani rajoilla -näyttelystä ja –virtuaalinäyttelystä.
* *
Äänestä meitä!
Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit äänestää meitä 2.11.2023 asti osoitteessa www.kulttuurigaala.fi/yleisoaanestys.
Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa, jonka Yle TV1 lähettää suorana lähetyksenä 24.11.2023.
#kulttuurigaala #kulttuuri
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Moimoit sanoittavat Maamme-laulun uusiksi: ”Ei vettä, hiekkarantaa rakkaampaa” – Riiko Sakkinen Mäntässä
KUVATAIDE | Serlachius Pääkonttorin näyttely pursuu Riiko Sakkisen valkoisella liidulla mustalle pohjalle käsin kirjoittamaa tarinaa, kuvia ja kuvamateriaalia elämästä Fuengirolassa.
Finlayson Art Area 2024: Kaarina Haka ja maalauksellisia näkyjä tilassa
KUVATAIDE | Pehmeinä aaltoina pullistuvat muodot kohoavat vanhan pitsirapun keskellä kuin unimaisema. Kaarina Haan luoma näkymä voisi olla merenpohjasta tai taianomaisen tippukiviluolan uumenista.
Mäntän vanha mylly esittelee tulevaisuuden tekijät – Kuvataiteen valtakuntaa hallitsee 12 vastavalmistunutta taiteilijaa
KUVATAIDE | Kuvataiteen valtakunta liittää yhteen kaksitoista vastavalmistunutta taiteilijaa. Jo neljättä kertaa järjestettävällä näyttelyllä on tänä vuonna myös uusi näyttelytila.
Finlayson Art Area 2024: Teija Lehdon teoksissa arki muuttuu kauniiksi
KUVATAIDE | Suomalainen arki ja elinpiiri näyttäytyy Teija Lehdon teoksissa samastuttavalla tavalla. Paimiolaistaiteilija pohtii ajan olemusta, muistia ja muistoja ja kaiken katoavaisuutta.